Missä tilanteissa pitää puhua toisen ihmisen sukupuolesta?

Saisko linkin tuohon juttuun?

Silloin kun pitää uhriutua oman sukupuolensa puolesta viholliseksi kokemansa sukupuolen edustajan väärinkäytösten takia.

Ihmisen aivot luokittelevat ihmiset sukupuolen (kuten monen muunkin asian) mukaan jo vauva- tai taaperoiässä, en muista. Sukupuolta ei ole nyt sen suurempaa tarvetta korostaa, ehkä koululiikuntatunnit tulevat itsellä mieleen taikka terveyspalvelut, biologinen sukupuoli kun on terveydenhuollossa oleellinen tieto.

Mutta eipä tule mieleen montaa tilannetta. Mikäli olisin transvestiitti (onko se korrekti sana nykyään?) olisi kohdalleni osunut enemmän tilanteita, joissa sukupuoleeni oltaisiin tartuttu, varmasti. Kiusaaminen onkin väärin, valitettavasti sekin perustuu biologiaan (ihmisen psyyke) eikä kaikesta kiusaamisesta päästä koskaan mikäli arvostamme vapautta, kaikki kiusaavat joskus, toiset enemmän, toiset erittäin vähän.

Samoin sukupuolen olettaminen perustuu biologiaan eikä siitä voi opetella pois. Sivistystä on toki ymmärtää ilmiöitä ja pyrkiä erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Oli muunsukupuolisuudessa kyse usein mielenterveydellisistä kokemuksista, tai kuten transsukupuolisuudessa, ihan aivojen biologiasta.

Vierailija kirjoitti:

Saisko linkin tuohon juttuun?

Tämä oli HS viikossa. En nyt äkkiä löytänyt sitä sovelluksen kautta.

Tälläkin viikolla olen sanonut ääneen olettamani toisen ihmisen sukupuolen.

Esim. Olen töissä luonut tietokantaan useita uusia asiakkaita. Olen kysynyt nimeä, osoitetta ja sukupuolta. Yleensä kun sanon "Etunimi?" , Ihmiset sanovat nimensä. Mutta kun luen listaa eteenpäin ja sanon "Sukupuoli?", ihmiset ovat hiljaa. Sitten teen oletuksen, ja sanon ääneen olettamani sukupuolen.

Kaupassa olen huutanut "Hei rouva teidän kaulaliina jäi tänne."

Kun minua tuli eräs paikallisen lehden toimittaja juttuaan varten haastattelemaan, niin kun juttu sitten julkaistiin niin useimmat jotka sen johdosta sitten minulta jotain kysyivät , olivat ensimmäiseksi kiinnostuneet haastattelijani sukupuolen tietämisestä (vaikka se nimi aivan selvästi jutun alussa mainittiin ja oli ihan selvä naisen etunimi siinä.)

Jos ei ole ymmärtänyt oikein jonkun ihmisen sukupuola, on se vahonko, eikä vahinkoa pidä anteeksi pyytää. Pahoitella toki.

Kuten 3 sanoi, ymmärrys sukupuolista on biologiaa ja täysin selvää enemmistölle.

Esiintyyhän jotkut sairaudet eri lailla miehillä ja naisilla. Esimerkkinä Adhd. Tämän takia pojat diagnosoidaan helpommin ja tytöt jää väliinputoajiksi. Miehillä voi olla tiettyjä sairauksia ja naisilla voi tiettyjä sairauksia. Esim. Turnerin oireyhtymä, jonka syy on X-kromosomin täydellinen puuttuminen, ja tätä esiintyy vain tytöillä. Turner ei kuitenkaan vaikuta älyllisiin kykyihin verrattuna Downiin tai Fraxiin, jota sitten esiintyy molemmissa sukupuolissa.

Silloin kun halutaan haukkua joku juttu tai kommentti täällä lyttyyn.

Sukupuolia on 2, tai 3 jos luokittelee intersukupuolisen omakseen. Muu tapahtuu korvien välissä.

Harvassa tilanteessa sukupuolta on mikään PAKKO mainita, mutta joissain tilanteissa ihan kätevää, kun pitää tarkentaa ketä ihmistä tarkoittaa. Silloinkin voi tietysti sanoa, että se punatakkinen/ruskeahiuksinen/lyhyempi tms. Mutta esim. jälkikäteen tiettyyn ihmiseen viitatessa joskus tuollaiset yksityiskohdat unohtuu ja on kätevämpää kuvailla ominaisuudella jonka helpoiten muistaa (monesti sukupuoli, ihonväri tms.), kuin alkaa kaivella muistin syövereistä jotain muuta tietoa kuten vaatteen väriä. Esim. jos viittaa tilanteen ainoaan tiettyä sukupuolta olevaan ihmiseen, jonka nimeä ei tiedetä/muisteta, niin kaikki tajuavat helpoiten kenestä puhutaan, kun sanotaan sukupuoli. Jos se siis oli helposti tunnistettava (tai no, useimpien tietyksi olettama).

- Näittekö kuka teitä kohti hyökkäsi?

- Kyllä, selvästi.

- Kertokaa kaikki mitä muistatte.

- Hänellä oli ruskeat hiukset, vaalea iho, siniset silmät, ruskea takki, mustat housut... Hän oli noin 170-senttinen ja 70-kiloinen... Vaikka kenenkään painoa on toki ikävä kommentoida. Tai ulkonäköä ylipäätään. Voi, teinköhän minä nyt pahasti, kun puhuin hänen ihonväristäänkin tuossa äsken?

- Mitä sukupuolta hyökkääjä oli?

- En tullut kysyneeksi.

Tilanteita, joissa olen itse huomannut sukupuolen mainitsemista:

Koulu. Tytöt sinne ja pojat tänne, olkaa pojat hiljempaa ja tässä olisi tämä tyttöjen esitelmä nyt seuraavana.

Urheilupiirit. En tiedä mistä se johtuu (ehkä siitä että sarjajaot tehdään iän lisäksi sukupuolen perusteella?), mutta siellä on tullut kuultua erityisen paljon omasta sukupuolesta, naiset ensin (eräs seurakaveri joki tätä minulle usein) ja miesten saunavuoro ja näytäpä sinä [tyttö] nyt niille pojille.

Ja sitten johonkin ihmiseen viittaaminen, juuri kuten viestissä 11 mainittiin. Moni sanoo että se lyhyt nainen siellä jne.

Näin äkkiseltään ei tule muuta mieleen, mutta onhan näitä.

Mua niin huvittaa tämä sukupuolen olettaminen ja lupa siihen. Feministin mielestä oon naisoletettu kun oon samaan aikaan lihaksikas, kaunis ja pitkähiuksinen nainen. Tai toinen termi on muunsukupuolinen. Tuo vaan enemmän kertoo sen, ettei nainen voisi olla samaan aikaan kaunis ja vahva vaan pitäisi olla kahden sukupuolen välissä tämän perusteella. Aika loukkaavaa mua kohtaan. Onhan nuita pitkähiuksisia naisnyrkkeilijöitä ja - painijoitakin ollut, eikä kukaan ole epäillyt heidän sukupuoltaan.

Ja kun mietin omaa lapsuuttani, niin tuli katsottua veljen kanssa Prätkähiiriäkin ja välillä leikittiin Turtleseja, vaikka itse olinkin se pieni Hopeanuoli-fani ja hevostyttö. Nykyään nämä laitetaan jonkun transtermin alle, mitä ihmettelen. Joku setalaibeb sanoi jos tyttö TUNTEE olevansa poika, niin hänellä on oikeus leikkiä autoilla. Olin vain silloin wtf, eihän sukupuolielin saanut määrittää millä leikkii eikä hänen tarvitse kokea olevansa poika, vaikka leikkiskin autoilla. Tuohan kuulosti joltain sovinistilta, jonka mielestä tyttö ei saisi leikkiä autoilla.

Sikiöaikaisen (sukupuoli)hormonihuuhtelun seurauksena sikiö kehittyy hetero/bi/homoseksuaaliksi, sukupuolen kehittymiseen tytöksi tai pojaksi vaikuttavat mm. sukupuolikromosomit suurimmaksi osaksi, poikkeuksiakin on.

Transseksuaalisuus (väärään sukupuoleen syntyminen) selittyy myös sikiöaiaisella hormonihuuhtelulla. XX (eli tyttö) voi altistua niin suurelle määrälle miessukupuolihormonia, että hänen aivonsa kehittyvät "miehen aivoiksi", XY (eli pojalla) toisinpäin, mieshormonille altistuminen jää vähäiseksi. Tästä seuraa kehon ja mielen ristiriita, ihmisellä on eri sukupuolen aivot.

Muunsukupuolisuus (kokemus, ettei ole pysyvästi mies tai nainen tai on jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta) on usein nuorilla (naisilla) esiintyvää kehodysforiaa. Kokemusei sinällään ole väärä, ihmisen henkilökohtaiset kokemukset ovat hänen todellisia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Muunsukupuolisuuden kokeminen ei kuitenkaan muuta henkilön biologista sukupuolta tai biologisten sukupuolien olemassa oloa.

Suurin osa muunsukupuolisiksi itsensä kokevista alkaa kokea itsensä oman sukupuolensa edustajana ajan kuluessa vaikkei hänen persoonansa tukisi perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoliroolit ovatkin laajemmat kuin biologiaan perustuvat mies- ja naissukupuoli.

Se pitääkö toisen sukupuolen väärää tai hänen vääräksi kokemaansa olettamista pyytää anteeki riippuu. Kohteliasta se on, pahoittelu voi olla paikallaan. Sukupuolten olettaminen perustuu kuitenkin ihmisaivojen biologiaan, joten vastaavaa loukkaamista ei voida asettaa rangasistavaksi teoksi eikä kielenkäyttöä tässä mielessä rajoittaa poliittisin keinoin. JP on oikeassa monessa asiassa vaikken kaikessa asetukaan tasan hänen rinnalleen.

Vierailija kirjoitti:

Sikiöaikaisen (sukupuoli)hormonihuuhtelun seurauksena sikiö kehittyy hetero/bi/homoseksuaaliksi, sukupuolen kehittymiseen tytöksi tai pojaksi vaikuttavat mm. sukupuolikromosomit suurimmaksi osaksi, poikkeuksiakin on.

Transseksuaalisuus (väärään sukupuoleen syntyminen) selittyy myös sikiöaiaisella hormonihuuhtelulla. XX (eli tyttö) voi altistua niin suurelle määrälle miessukupuolihormonia, että hänen aivonsa kehittyvät "miehen aivoiksi", XY (eli pojalla) toisinpäin, mieshormonille altistuminen jää vähäiseksi. Tästä seuraa kehon ja mielen ristiriita, ihmisellä on eri sukupuolen aivot.

Muunsukupuolisuus (kokemus, ettei ole pysyvästi mies tai nainen tai on jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta) on usein nuorilla (naisilla) esiintyvää kehodysforiaa. Kokemusei sinällään ole väärä, ihmisen henkilökohtaiset kokemukset ovat hänen todellisia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Muunsukupuolisuuden kokeminen ei kuitenkaan muuta henkilön biologista sukupuolta tai biologisten sukupuolien olemassa oloa.

Suurin osa muunsukupuolisiksi itsensä kokevista alkaa kokea itsensä oman sukupuolensa edustajana ajan kuluessa vaikkei hänen persoonansa tukisi perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoliroolit ovatkin laajemmat kuin biologiaan perustuvat mies- ja naissukupuoli.

Se pitääkö toisen sukupuolen väärää tai hänen vääräksi kokemaansa olettamista pyytää anteeki riippuu. Kohteliasta se on, pahoittelu voi olla paikallaan. Sukupuolten olettaminen perustuu kuitenkin ihmisaivojen biologiaan, joten vastaavaa loukkaamista ei voida asettaa rangasistavaksi teoksi eikä kielenkäyttöä tässä mielessä rajoittaa poliittisin keinoin. JP on oikeassa monessa asiassa vaikken kaikessa asetukaan tasan hänen rinnalleen.

Miksi pitäisi olla joku helvetin muunsukupuolinen? Mutkin on jo laitettu siihen kastiin, joka on epävarma omasta sukupuolestaan. No en ole! Vaikka onkin fyysisesti vahva, niin oon myös naisellinen kun ja pukeudun naisellisesti. Mä en yhtään ihmettele tätä muunsukupuolisuushömppää, jos joku nainen on saanut kuulla ettei saisi pelata lätkää tai puolustaa itseään. Juuri nuo ahtaat sukupuoliroolit vain sitten aiheuttaa epäilyjä transsukupuolisuudesta, vaikkei näkisi omassa kehossaansa mitään vikaa. Juuri näitä muunsukupuolisia painaa sosiaaliset syyt ja kokevat olevansa rajoittuneita sukupuolensa takia. Tulee mieleen eräs nainen, joka pitää itseään muunsukupuolisena koska ei voi pitää itseään naisena, koska pelaa lätkää, muttei miehenkään koska on pitkähiuksinen ja pukeutuu mekkoihin. Tällä logiikalla mäkin oon muunsukupuolinen, kun nyrkkeilen, meikkaa, käytän kokkareita, mulla on mustat pitkät hiukset ja osaan ampuakin. Tuosta muunsukupuolisuudesta vain tulee mieleen, että ihminen näkisi omassa sukupuolessaan rajoitteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sikiöaikaisen (sukupuoli)hormonihuuhtelun seurauksena sikiö kehittyy hetero/bi/homoseksuaaliksi, sukupuolen kehittymiseen tytöksi tai pojaksi vaikuttavat mm. sukupuolikromosomit suurimmaksi osaksi, poikkeuksiakin on.

Transseksuaalisuus (väärään sukupuoleen syntyminen) selittyy myös sikiöaiaisella hormonihuuhtelulla. XX (eli tyttö) voi altistua niin suurelle määrälle miessukupuolihormonia, että hänen aivonsa kehittyvät "miehen aivoiksi", XY (eli pojalla) toisinpäin, mieshormonille altistuminen jää vähäiseksi. Tästä seuraa kehon ja mielen ristiriita, ihmisellä on eri sukupuolen aivot.

Muunsukupuolisuus (kokemus, ettei ole pysyvästi mies tai nainen tai on jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta) on usein nuorilla (naisilla) esiintyvää kehodysforiaa. Kokemusei sinällään ole väärä, ihmisen henkilökohtaiset kokemukset ovat hänen todellisia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Muunsukupuolisuuden kokeminen ei kuitenkaan muuta henkilön biologista sukupuolta tai biologisten sukupuolien olemassa oloa.

Suurin osa muunsukupuolisiksi itsensä kokevista alkaa kokea itsensä oman sukupuolensa edustajana ajan kuluessa vaikkei hänen persoonansa tukisi perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoliroolit ovatkin laajemmat kuin biologiaan perustuvat mies- ja naissukupuoli.

Se pitääkö toisen sukupuolen väärää tai hänen vääräksi kokemaansa olettamista pyytää anteeki riippuu. Kohteliasta se on, pahoittelu voi olla paikallaan. Sukupuolten olettaminen perustuu kuitenkin ihmisaivojen biologiaan, joten vastaavaa loukkaamista ei voida asettaa rangasistavaksi teoksi eikä kielenkäyttöä tässä mielessä rajoittaa poliittisin keinoin. JP on oikeassa monessa asiassa vaikken kaikessa asetukaan tasan hänen rinnalleen.

Miksi pitäisi olla joku helvetin muunsukupuolinen? Mutkin on jo laitettu siihen kastiin, joka on epävarma omasta sukupuolestaan. No en ole! Vaikka onkin fyysisesti vahva, niin oon myös naisellinen kun ja pukeudun naisellisesti. Mä en yhtään ihmettele tätä muunsukupuolisuushömppää, jos joku nainen on saanut kuulla ettei saisi pelata lätkää tai puolustaa itseään. Juuri nuo ahtaat sukupuoliroolit vain sitten aiheuttaa epäilyjä transsukupuolisuudesta, vaikkei näkisi omassa kehossaansa mitään vikaa. Juuri näitä muunsukupuolisia painaa sosiaaliset syyt ja kokevat olevansa rajoittuneita sukupuolensa takia. Tulee mieleen eräs nainen, joka pitää itseään muunsukupuolisena koska ei voi pitää itseään naisena, koska pelaa lätkää, muttei miehenkään koska on pitkähiuksinen ja pukeutuu mekkoihin. Tällä logiikalla mäkin oon muunsukupuolinen, kun nyrkkeilen, meikkaa, käytän kokkareita, mulla on mustat pitkät hiukset ja osaan ampuakin. Tuosta muunsukupuolisuudesta vain tulee mieleen, että ihminen näkisi omassa sukupuolessaan rajoitteita.

Siltähän tuo vaikuttaa (kts. tummennettu kohta). Itse katsoin muunsukupuolisuutta käsittelevän keskusteluohjelman enkä kyllä oppinut siitä oikein mitään. Ohjelmassa haastateltujen henkilöiden perustelut muunsukupuolisuudelleen olivat lähinnä luokkaa "No kun mä en oo koskaan tykänny hameista, niin sithän mä en voi olla nainen vaan muunsukupuolinen". 

Ihan oma lukunsa ovat sitten jotkut (lähinnä amerikkalaiset) tubettajat, jotka jaottelevat ihmiset jopa sataan eri "sukupuoleen". On demiboytä, greygenderiä, genderfluidia ja vaikka mitä. Älytöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sikiöaikaisen (sukupuoli)hormonihuuhtelun seurauksena sikiö kehittyy hetero/bi/homoseksuaaliksi, sukupuolen kehittymiseen tytöksi tai pojaksi vaikuttavat mm. sukupuolikromosomit suurimmaksi osaksi, poikkeuksiakin on.

Transseksuaalisuus (väärään sukupuoleen syntyminen) selittyy myös sikiöaiaisella hormonihuuhtelulla. XX (eli tyttö) voi altistua niin suurelle määrälle miessukupuolihormonia, että hänen aivonsa kehittyvät "miehen aivoiksi", XY (eli pojalla) toisinpäin, mieshormonille altistuminen jää vähäiseksi. Tästä seuraa kehon ja mielen ristiriita, ihmisellä on eri sukupuolen aivot.

Muunsukupuolisuus (kokemus, ettei ole pysyvästi mies tai nainen tai on jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta) on usein nuorilla (naisilla) esiintyvää kehodysforiaa. Kokemusei sinällään ole väärä, ihmisen henkilökohtaiset kokemukset ovat hänen todellisia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Muunsukupuolisuuden kokeminen ei kuitenkaan muuta henkilön biologista sukupuolta tai biologisten sukupuolien olemassa oloa.

Suurin osa muunsukupuolisiksi itsensä kokevista alkaa kokea itsensä oman sukupuolensa edustajana ajan kuluessa vaikkei hänen persoonansa tukisi perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuoliroolit ovatkin laajemmat kuin biologiaan perustuvat mies- ja naissukupuoli.

Se pitääkö toisen sukupuolen väärää tai hänen vääräksi kokemaansa olettamista pyytää anteeki riippuu. Kohteliasta se on, pahoittelu voi olla paikallaan. Sukupuolten olettaminen perustuu kuitenkin ihmisaivojen biologiaan, joten vastaavaa loukkaamista ei voida asettaa rangasistavaksi teoksi eikä kielenkäyttöä tässä mielessä rajoittaa poliittisin keinoin. JP on oikeassa monessa asiassa vaikken kaikessa asetukaan tasan hänen rinnalleen.

Miksi pitäisi olla joku helvetin muunsukupuolinen? Mutkin on jo laitettu siihen kastiin, joka on epävarma omasta sukupuolestaan. No en ole! Vaikka onkin fyysisesti vahva, niin oon myös naisellinen kun ja pukeudun naisellisesti. Mä en yhtään ihmettele tätä muunsukupuolisuushömppää, jos joku nainen on saanut kuulla ettei saisi pelata lätkää tai puolustaa itseään. Juuri nuo ahtaat sukupuoliroolit vain sitten aiheuttaa epäilyjä transsukupuolisuudesta, vaikkei näkisi omassa kehossaansa mitään vikaa. Juuri näitä muunsukupuolisia painaa sosiaaliset syyt ja kokevat olevansa rajoittuneita sukupuolensa takia. Tulee mieleen eräs nainen, joka pitää itseään muunsukupuolisena koska ei voi pitää itseään naisena, koska pelaa lätkää, muttei miehenkään koska on pitkähiuksinen ja pukeutuu mekkoihin. Tällä logiikalla mäkin oon muunsukupuolinen, kun nyrkkeilen, meikkaa, käytän kokkareita, mulla on mustat pitkät hiukset ja osaan ampuakin. Tuosta muunsukupuolisuudesta vain tulee mieleen, että ihminen näkisi omassa sukupuolessaan rajoitteita.

No nimenomaan, en löytänyt tuota kyseistä artikkelia, mutta pointtini onkin, että ihmisaivot tunnistavat luonnostaan biologiaan perustuvat sukupuolet = olettamus henkilön biologisesta sukupuolesta, mies tai nainen.

Tuota ei voi sivityksellä kytkeä pois ja jonkun poikkeavan minäkokemuksen omaavan mieli voi pahoittua hänen vääräksi kokemastaan olettamuksesta tai ihan tosissaan väärästä olettamuksesta, ei kaikista ihmisistä osaa ulkopuolinen päätellä oikein hänen biologista sukupuoltaan saati hänen kokemaansa sukupuolettomuuttaan tms.

Voi olla ihan asiallista pyytää ymmärrettävää väärinkäsitystä anteeksi (se oli artikkelin lähtökohta?), muttei siihen ole kuitenkaan niin raskauttavia perusteita, että väärinkäsittäjää kohtaan voitaisiin nostaa syytteitä esim. kunnianloukkauksesta.

Biologinen sukupuoli on tunnistustekijä ja piirre siinä missä ikäkin. Jos jonkun sukupuoli-identiteetti eroaa biologisesta, niin se on hänen oma asiansa, ei kuulu eikä kiinnosta minua. Joten jatkossakin: kyllä, jos joku kysyy minulta jonkun tunnistamiseksi tuntomerkkejä, eikä sukupuoli jostakin syystä käy selville nimestä, voin sanoa häntä mieheksi tai naiseksi.

Ammattiloukkaantujien tunteista en välitä pätkääkään.