onko mun loppuelämä nyt alamäkeä?
Oon sairastunut henkisesti 10v sitten. Edelleen mies jaksaa minua katsella mutta pelkään päivää kun löytää toisen tai jättää. En tiedä edes pystynkö enää työskentelemään. Lapsia on, olen sairastunut heidän syntymän jälkeen.
Kommentit (4)
Nössöä huudella täällä. Tule tuohon pihalle katsomaan.
Vaimo samanlainen. Muuten jaksan kyllä, hyväksyn ja rakastan ja tuen ja kannan vaikka läpi loppuelämän. Levätköön sairas rakas, minä kyllä hoidan hommat. Mutta seksin vähyys kieltämättä raastaa vähän. Muuten mielelläni kannan rakasta puolisoani.
Miksi pelkäät etukäteen, että miehesi jättää, sillä se on aivan turhaa. Toisaalta, jos niin käy, että miehesi jättää sinut, niin sittenhän jättää, sittenhän olet itsekkin vapaa etsimään uutta kumppania, ja onhan sinulla omat lapsesi. Monella ei ole lapsiakaan, ja ovat vastaavassa tilanteessa.
Jos olet sairas, niin miksi panikoit, että sinun tarvitsisi edes töitä tehdäkkään, vaikka miehesi jättäisikin sinut? Oletan, että olet jo sitten sairaseläkkeellä vai oletko työtön?
Ota nyt ihan relasti, ja lopeta etukäteispelkääminen. Kuolema on kuitenkin meillä edessämme aivan taatusti jokunen päivä, joten mitä väliä, elät vain päivän kerrallaan, ja hoidat lapsiasi, ja sitä ukkoasi, ettei se jätä sua.
Vaihda levyä jo.