Etäisää ei kiinnosta lapsen asiat - masentaa
Erottu useita vuosia sitten. Vielä vähän aikaa sitten isä tapasi lasta kerran kuussa. Tapaamiset olivat kaoottisia, keskeytyivät aina ja näillä visiiteillä hän usein soitteli minulle puheluita joissa huusi ja haukkui. Nyt etä on löytänyt uuden naisystävän eikä enää lainkaan pidä yhteyttä lapsen asioista. Toisaalta se on hyvä, sillä ainakaan hän ei ole huoritellut tms. uuden kumppanin löydettyään. Lähettämänsä tekstiviestit ovat nykyään asiallisia, epäilen että naisystävä kirjoittaa ne koska kirjoitusasu on muuttunut ja viestit asiallisia. Kuitenkin, etä on koko ajan harventanut yhteydenpitoa lapseen. Ei kysy, ei ota yhteyttä päiväkotiin, ei kysele terapioista, tms. Soittelisi edes viranomaisille, mutta ei mitään.
Minullakin on uusi kumppani, ja näen viikoittain miten hän soittaa lapselleen ja lapsen äidille kysyäkseen miten menee. Kumppanini tietää aina missä lapsi on ja mitä tekee, miten hän voi, jne.
Minua on syvästi masentanut ettei isä kysy lapsestaan koskaan. Hän piti pari kuukautta hiljaiseloa, sitten pyysi lapsen luokseen viikoksi (ilmeisesti näytille uudelle naisystävälle). Hän mainosti minulle kovasti uutta kumppaniaan ja ajattelin että hyvä jos hoitavat lapsen hyvin jotta saan hetken omaa aikaa. Etä palautti lapsen hieman etuajassa kun kuulema lapsi kaipasi minua liikaa. Ja nyt on mennyt taas lähes kuukausi eikä isä ole kertaakaan edes tekstarilla kysynyt miten lapsi voi tai voisiko lapsi mennä käymään.
Syyllistän itseäni jatkuvasti miten huonon isän olen valinnut lapselleni. Masennus on paha, sillä kaipaisin omaa aikaa ja lapsi on sairastellut ja valvottanut, olisi mukavaa jos isä edes vähän välittäisi ja auttaisi.
Kommentit (21)
Halusiko tämä etäisä koskaan isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Halusiko tämä etäisä koskaan isäksi?
Halusi, olimme aviossa. Hän haaveili omista lapsista. Hoitokuviot ja muut keskusteltiin perhettä suunnitellessa. Lupasi että osallistuu ja päästää minuakin joskus harrastamaan. Lupaukset unohtui jo ennen kuin lapsi syntyi.
Älä,syyllistä,itseäsi. Rankka tilanne lapselle ja sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valinnut itsesi huonoksi äidiksi. Mies ei halua pitää yhteyttä, koska otit eron ja jätit hänet kärsimään tuskassa. Nyt tuo lapsi muistuttaa häntä siitä tuskasta. Kuka sellaista kaipaa kun on uusi elämä ja naisystävä?
Tuossa teille vähän mielenmaailmaa eronneelta mieheltä, jonka vaimo jätti pahimmalla mahdollisella hetkellä. Tulenko koskaan antamaan anteeksi? En. Jumala voi armahtaa jos katsoo parhaaksi.
Mies kylläkin jätti minut... Kun sain hänet kiinni pettämisestä ja selkäni takana vehkeilystä. Kohtasin hänet, hän väisteli ja ilmoitti haluavansa erota.
Minulle asia on ok koska olen onnellisempi ilman häntä ja iloinen erosta. Mies ei kuitenkaan eroa lapsestaan? Minusta sinäkin olet hylännyt lapsesi itsekkäistä syistä. Käsittele tunteesi ja löydä selkärankasi olla isä, siitä et ole ottanut eroa etkä koskaan sitä vanhemmuudestasi voi ottaakaan.
Just joo, aina näissä mies on muka ensin pettänyt ja vaimo on ihan puhdas pulmunen, rassukka...
En hyljännyt lapsia vaikka se kieltämättä houkutteli ja olisi ollut ex-vaimolle ihan oikein. Tapaan lapsia kaikesta huolimatta säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet valinnut itsesi huonoksi äidiksi. Mies ei halua pitää yhteyttä, koska otit eron ja jätit hänet kärsimään tuskassa. Nyt tuo lapsi muistuttaa häntä siitä tuskasta. Kuka sellaista kaipaa kun on uusi elämä ja naisystävä?
Tuossa teille vähän mielenmaailmaa eronneelta mieheltä, jonka vaimo jätti pahimmalla mahdollisella hetkellä. Tulenko koskaan antamaan anteeksi? En. Jumala voi armahtaa jos katsoo parhaaksi.
Mies kylläkin jätti minut... Kun sain hänet kiinni pettämisestä ja selkäni takana vehkeilystä. Kohtasin hänet, hän väisteli ja ilmoitti haluavansa erota.
Minulle asia on ok koska olen onnellisempi ilman häntä ja iloinen erosta. Mies ei kuitenkaan eroa lapsestaan? Minusta sinäkin olet hylännyt lapsesi itsekkäistä syistä. Käsittele tunteesi ja löydä selkärankasi olla isä, siitä et ole ottanut eroa etkä koskaan sitä vanhemmuudestasi voi ottaakaan.
Just joo, aina näissä mies on muka ensin pettänyt ja vaimo on ihan puhdas pulmunen, rassukka...
En hyljännyt lapsia vaikka se kieltämättä houkutteli ja olisi ollut ex-vaimolle ihan oikein. Tapaan lapsia kaikesta huolimatta säännöllisesti.
Tässä aloittajan tilanteessa kuvio on erilainen. Miksi syyllistyt siitä? Miksi koet, että se kertoo kaikista miehistä? Eihän aloittaja puhu muista kuin eksästään. Miksi reagoit noin tunnepitoisesti?
En ymmärrä millä logiikalla sä ap altistat lapsen ihmiselle joka ei häntä halua nähdä? Tuohan on henkistä pahoinpitelyä!!!!!!!!!
Jos on tarve omaan vapaaseen niin hommaa tukiperhe.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä millä logiikalla sä ap altistat lapsen ihmiselle joka ei häntä halua nähdä? Tuohan on henkistä pahoinpitelyä!!!!!!!!!
Jos on tarve omaan vapaaseen niin hommaa tukiperhe.
Niin, tuo ihminen on kuitenkin lapsen vanhempi, joka on aktiivinen osapuoli siinä prosessissa, mikä on lapsen tähän maailmaan tuonut, ei ihan kuka tahansa ihminen. Tulee vain näin sivusta mieleen. Jos nyt ajattelee, miltä se tuntuisi, että isä vain häviäisi lapsen elämästä, voisi sekin olla aika iso juttu. Vai eikö?
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
"En hyljännyt lapsia vaikka se kieltämättä houkutteli ja olisi ollut ex-vaimolle ihan oikein."
En tule koskaan ymmärtämään ihmisiä jotka käyttävät omia lapsiaan koston välineenä. Henkinen kasvu keskeytynyt? Ei ihme että moni ero on vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Noita termejä käytetään sopimuksissa, joissa määritellään lasten huoltajuudesta. Mäkin tunnen monia "etäisiä", jotka ovat todella läheisiä lastensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Halusiko tämä etäisä koskaan isäksi?
Eikö olis vaan paljon helpompaa hoitaa pakolliset asiat kuin miettiä haluaisiko..!?
Syyllisyyttä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
Tarkoitin nyt ihan termiä. Periaatteessa kielioppi kai tarjoaa mahdollisuuden käyttää väliviivaa sekaannusten välttämiseksi tms.
T. Etä-äiti, joka ei tapaamisten vähyydestä huolimatta ole etäisä lapsille
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyyttä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
Tarkoitin nyt ihan termiä. Periaatteessa kielioppi kai tarjoaa mahdollisuuden käyttää väliviivaa sekaannusten välttämiseksi tms.
T. Etä-äiti, joka ei tapaamisten vähyydestä huolimatta ole etäisä lapsille
Yhdysmerkkiä voi käyttää, jos aiheuttaa sekaannusta, mutta tässä käy kontekstista ilmi, mitä tarkoitetaan, joten mielestäni yhdysmerkkiä ei tarvita.
Syyllisyydestä kirjoitti:
"En hyljännyt lapsia vaikka se kieltämättä houkutteli ja olisi ollut ex-vaimolle ihan oikein."
En tule koskaan ymmärtämään ihmisiä jotka käyttävät omia lapsiaan koston välineenä. Henkinen kasvu keskeytynyt? Ei ihme että moni ero on vaikea.
Sinua tuskin on kukaan läheinen puukottanut selkään (vertauskuvallisesti tai miksei kirjaimellisestikin)? Sen jälkeen kun olet uhrannut kaiken perheen eteen? Suomessa jätetyllä ei nykyään ole mitään oikeuksia. Silloin käytetään niita keinoja jotka jäävät jäljelle. Ei ole kaunista, mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyyttä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
Tarkoitin nyt ihan termiä. Periaatteessa kielioppi kai tarjoaa mahdollisuuden käyttää väliviivaa sekaannusten välttämiseksi tms.
T. Etä-äiti, joka ei tapaamisten vähyydestä huolimatta ole etäisä lapsille
Yhdysmerkkiä voi käyttää, jos aiheuttaa sekaannusta, mutta tässä käy kontekstista ilmi, mitä tarkoitetaan, joten mielestäni yhdysmerkkiä ei tarvita.
Käy selville kyllä, mutta silti tuo termi vain aina jotenkin ärsyttää/ huvittaa, oli se periaatteessa miten kieliopillisesti oikein hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyllisyyttä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
Tarkoitin nyt ihan termiä. Periaatteessa kielioppi kai tarjoaa mahdollisuuden käyttää väliviivaa sekaannusten välttämiseksi tms.
T. Etä-äiti, joka ei tapaamisten vähyydestä huolimatta ole etäisä lapsille
Yhdysmerkkiä voi käyttää, jos aiheuttaa sekaannusta, mutta tässä käy kontekstista ilmi, mitä tarkoitetaan, joten mielestäni yhdysmerkkiä ei tarvita.
Käy selville kyllä, mutta silti tuo termi vain aina jotenkin ärsyttää/ huvittaa, oli se periaatteessa miten kieliopillisesti oikein hyvänsä.
Jaa.
Syyllisyyttä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta jotenkin huvittaa aina tuo etäisä... Mitäs muutakaan sitä sitten on kuin etäisä, ei läheinen ainakaan.
Minun uusi kumppanini osaa olla muutakin kuin etävanhempi. Hän soittaa lapselleen vähintään kaksi kertaa viikossa... Käy keskustelemassa koulussa, on osana terveydenhoidossa. Pitää lasta 2 viikonloppua kuukaudesta sekä lomilla enemmän. Vaikka onkin etävanhempi ja etäisä, on hän läheinen lapselleen!!
Sille että hylkää lapsensa ja lakkaa yhteydenpidon ei ole olemassa minkäänlaista pätevää syytä muuta kuin kuolema.
Kyllä on. Naisen petollisuus.
Miksi oi miksi jokaisen h.rovitsin pitää lisääntyä?Taas yksi lapsi joka kasvaa ilman isää ja on jo henkisesti valmiiksi vammautunut :(
ok