Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä mun "mielenterveyshoitoa". Ajatuksia, neuvoja,..?
22.10.2018 |
En mielelläni kirjoita yksityisasioitani nettiin, mutta nyt on vähän pakko koska olen mielenterveyshoitoni kanssa niin hämilläni että en oikein tiedä mitä voisin tehdä. Ongelmani on se että minulla on jo vuosia ollut väkivalta-ajatuksia (enimmäkseen ajatuksia tappamisesta - minkä hyvänsä ja itseni ja kaikkien tappamisesta). Ne pahasti vaikeuttavat arkeani, eli mun on toisinaan vaikea (mahdoton) käydä esim ruokakaupassa kun mieli on täynnä muiden asiakkaiden satuttamisajatuksia. Se on niin ahdistavaa että mun täytyy häipyä jonnekin omaan rauhaan "jäähylle", äkkiä ennen kuin räjähdän. En pysty tekemään tai hakemaan töitä. Elän työttömyystuella/toimeentulotuella. Olen toimeton, elän erakkona, pysyn kaukana muista jotta en räjähtäisi. Pystyn kyllä päivittäin pikaisesti käväisemään ihmisten ilmoilla (ruokakaupassa, lääkärillä, kirjastossa,...) mutta enimmäkseen pysyttelen yksin rauhassa/jäähyllä. Minulla ei ole kavereita tms. Vuosiin en ole kenenkään kanssa jutellut tai muutoinkaan ollut sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, paitsi siis lääkärin/hoitajan/ym kanssa.
No, vuonna 2012 ensimmäistä kertaa menin terveyskeskukseen pyytämään apua tähän ongelmaan. Tapasin lääkärin, psyk hoitajan, psykiatrin, psykologin. Hetken oli kokeilussa masennuslääke - ei vaikutusta, joten se lopetettiin. Lopulta kun olin käynyt todella monta kertaa tapaamassa heitä ja kun aikaa oli kulunut jo ties kuinka paljon, niin tuli psykiatrilta diagnoosi ja hoitosuunnitelma: borderline (eli epävakaa persoonallisuushäiriö), EI lääkitystä, EI terapiaa. Psykiatri sanoi että lääkitys/terapia olisivat tarpeettomia, turhia, eivät mitään hyödyttäisi. Saan aina halutessani käydä tapaamassa psyk hoitajaa.
Tuota "mielenterveyshoitoa" minulle on nyt tarjottu jo vuosia, eli olen älyttömän monta kertaa käynyt juttelemassa hoitajan kanssa ja se on aivan turhaa. Väkivalta-ajatuksia minulla on aivan yhtä paljon kuin ennen, olen aivan yhtä erakoitunut kuin ennen, toimintakykyni yhteiskunnassa on aivan yhtä heikko kuin ennen. Mikään ei ole muuttunut. Saan varmaan halutessani käydä tapaamassa hoitajaa loppuikäni, mutta mietin, että kävisinkö. Miksi kävisin? Jos se ei ole kuuteen vuoteen mitään hyödyttänyt niin hyödyttääkö se jos jatkan sitä vielä 40 vuotta? Eikö ole mitään muita hoitovaihtoehtoja? Ja siis, kun olen kysynyt muista hoitovaihtoehdoista hoitajalta/psykiatrilta niin vastaus on ollut se että EI, muut hoidot ovat minulle turhia. Joten..? Mitä tekisin? Jatkan hoitajalla käymistä? En jatka? Jään vain suosiolla kotiin loppuiäkseni erakoksi, peläten sitä päivää kun lopulta räjähdän ja teen jotain kamalaa?
En ymmärrä tätä mielenterveyshoitoa, tai siis tätä turhaa "mielenterveyshoitoa", eli silkkaa kuulumisten jutustelua hoitajan kanssa. Mikä tarkoitus sillä on? Tahtoisin vielä kirjoittaa esim siitä millaisia keskusteluja olen hoitajan kanssa käynyt, ym, mutta nyt minun pitää kyllä ottaa pitkä tauko. Tästä tuli ihan liian pitkä aloitus.
Ymmärrätte varmasti että olen tämän asian kanssa todella hämilläni. Joten arvostan jos saan teiltä mitä hyvänsä ajatuksia, neuvoja,... ihan mitä vain. En minä yksin - tai hoitajan kanssa - tässä asiassa yhtään viisastu.
Terveisin, 35v mies, fyysisesti terve.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jo vuosia ollut väkivalta-ajatuksia"...
Pakko tähän tietenkään ei ole vastata, mutta alkoi kiinnostaa, mihin tämän ongelman alku ajoittuu. Onko jokin henkilökohtainen tapahtuma edeltänyt pakkoajatusten alkua? Onko mielenterveys reistaillut jo tätä ennen?
Löysin eilen takaraivostani jotain joka muistuttaa 6 6 6 lukua???
Seuraako sinua rotwailerin näköinen musta koira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.
Tunsitko sinäkin pakottavaa tarvetta t...a....p..aa alepan kassa?
Tosiasia on ettei juuri mihinkään mielenterveysongelmaan ole toimivaa hoitoa keksitty. Se joka väittää muuta valehtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.Tunsitko sinäkin pakottavaa tarvetta t...a....p..aa alepan kassa?
Ei ..mutta olin rakastunut naapurin susikoiraan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.Tunsitko sinäkin pakottavaa tarvetta t...a....p..aa alepan kassa?
Ei ..mutta olin rakastunut naapurin susikoiraan
No mites siinä kävi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.Tunsitko sinäkin pakottavaa tarvetta t...a....p..aa alepan kassa?
Ei ..mutta olin rakastunut naapurin susikoiraan
No mites siinä kävi?
Naapuri yllätti meidät kerran ja lopetti koiran.
En saanut sakkoja koska laki ei kiellä lajien välistä rakkautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuutesi ja vanhempiesi suhteesi sinuun olette varmaan jo käsitellyt terapiassa?
Ap on trolli, epävakaaseen on vakiintunutta hoitoa saatavilla. Missään yksikössä ei käydä keskusteluja supportiivisesti yli viittä vuotta ilman suunnitelmaa jatkosta / lopetusta.
Tosi huono yritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.
Suosittelen lämpimästi itämaisia kamppailulajeja.
Mestarille ei kannata tosin mainita tuosta sisäisestä äänestä.
Voipi olla este kurssille pääsyyn.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuutesi ja vanhempiesi suhteesi sinuun olette varmaan jo käsitellyt terapiassa?
Olen miettinyt asiaa löydettyäni takaraivostani kuvion
6
6 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.Suosittelen lämpimästi itämaisia kamppailulajeja.
Mestarille ei kannata tosin mainita tuosta sisäisestä äänestä.
Voipi olla este kurssille pääsyyn.
Noh kaikki m himoiset s päät vaan taistelulaji kursille:)
Miten ois tuo vartija tai poliisikoulu?
Saisit luvan kanssa töniä humalaisia ja rikollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ois tuo vartija tai poliisikoulu?
Saisit luvan kanssa töniä humalaisia ja rikollisia.
Jos ei oo aiempaa rikostaustaa niin sinne vaan
Vartijax pääsee kuka vaan
Tässä ketjussa on joku toinenkin terapian tarpeessa. Hän ei vaan ole sairaudentuntoinen, toisin kuin asiallinen ap.
Tiesitkö että sulla oikeus kela korvaamaan 3vuoden psykoterapiaan. Suosittelisin hakemaan semmoista ja etsimään yksityisen psykoterapeutit joka ymmärtää epävakaata persoonallisuutta ja väkivalta ajatuksia. Se auttaa parhaiten. Ei ne psykan yleisen puolen juttelu tyypit mistään mitään tajua. Parhaiten auttaa kun joku oikeasti ymmärtää ja osaa neuvoa ja vaatii muutoksia sulta T. epävakaa joka just lopettanut psykoterapian.
Annat ilman, että odotat saavasi takaisin (Rakkaus ei ole vaihtokauppaa). Tulet huomaamaan, kuinka peilaatkin hyvää toisen kautta itseesi. Pikku hiljaa tapahtuu muutos, jossa molemmat alkavat kokea onnellisuutta. Suhteen dynamiikan muutokseen riittää yhden ihmisen panos. Kun kiittää asioista, joita toinen tekee. Eikä siis valita asioista mitä toinen jättää tekemättä. Koko paketti alkaa muuttamaan kurssia.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on joku toinenkin terapian tarpeessa. Hän ei vaan ole sairaudentuntoinen, toisin kuin asiallinen ap.
Anteeksi kuolen nauruun...en mieti ruokakaupan jonossa ihmisten t....
Mutta en olekkaan "asiallinen"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni piti selvittää ihan itse koko juttu. Mitään tästä epävakaasta ei koskaan puhuttu hoitajilla, lekureilla. Sitten luin vain eräästä lausunnosta, että potilaalla epävakaa eli kun itse olin hoitajalle niin epäillyt. Se oli helpotus, ymmärsin miksi olen tällainen.
Terapiaa ei tarjottu. Itse on joutunut ottamaan vastuun ajatuksistaan ja toiminnastaan. Itsesääliin ei kyllä kannata jäädäkään. Terapia varmasti auttaisi aloittajaa, saa työkaluja elämäänsä ja jos noin kovat raivot on niin varmasti joku kontaktilaji muuttaisi elämäsi. Näin väitän. Se on sinusta kiinni. MIeti haluatko paremman elämän ja ala ponnistelemaan.Suosittelen lämpimästi itämaisia kamppailulajeja.
Mestarille ei kannata tosin mainita tuosta sisäisestä äänestä.
Voipi olla este kurssille pääsyyn.
Ap osaa kirjoittaa asiallisesti..eiköhän hän pääse kurssille.
Kun tulee lopullinen sekoominen niin pääsee mestari laittaa taitonsa oikeesti testiin
Mitä sun lapset tähän kuuluu????