Lue keskustelun säännöt.
Kukaan päässyt terapeutille tai psykologille pro bono?
22.10.2018 |
Mietin onko tällaista toimintakulttuuria lainkaan Suomessa (psyko)terapeuteilla tai psykologeilla, että ottaisivat joskus asiakkaan pro bono vastaan, eli maksuttomasti.
Epäilen tietysti että kukaan ei tällaista Suomessa tee. Avun tarve olisi mutta ei ole varaa edes Kela-korvattuun psykoterapiaan tai kunnallisiin auttajiin, joista on aika huono kuvakin saatu jo aikoinaan.
Kommentit (16)
Jos ei kunnan tyontekijat kelpaa, niin onko avuntarve oikea. Esim masennushoitajia loytyy terveysasemilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kunnan tyontekijat kelpaa, niin onko avuntarve oikea. Esim masennushoitajia loytyy terveysasemilta.
Seinän tuijottaminen auttaa enemmän kuin ”kunnan työntekijä”. Vuosiasadan alussa tutkintonsa suorittanut, ”ota itsees niskasta kiinni” - täti on lähinnä nopeutettu väylä itsetuhoon. Ammattitaitoa on täysin nollallinen.
Kaverini on päässyt, en tiedä miten. Ja jos löydät terapeutiksi opiskelevan, niin nille pääsee myös ilmaiseksi.
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
On vaikeaa luottaa terapeuttiin vaikka hän olisi kuinka hyvä, jos perusluottamus kaikkiin ihmisiin ja elämän sujumiseen on miinuksella. Ensiksi pitäisikin saada ystävällinen yhteys johonkin toiseen (ihmiseen) ja saada kipinä luottamukseen. Jos et ole vuorovaikutteinen, ei mikään ihminen vastapäätä saa sinuun yhteyttä, ei edes Oprahin arvokkaimmat psykologit. Kanava on silloin kiinni.
Onko ihmisiä, joiden kanssa voit viettää rennosti aikaa? Sukulaismummo? Sukulaislapsi? Edes hieroja? Tarvitaan kokemuksia joissa luottamus on kunnossa, että sen saman avonaisen yhteyden voi viedä terapiaistuntoon.
Pienten lasten kohdalla käytetään usein eläimiä sen tunteen rakentamiseen. Aikuisten kohdalla liian vähän. Kosketus on myös hyvä avaamaan yhteyttä, joten vaikka kiireetön hieronta.
Vierailija kirjoitti:
Olen istunut tässä samaisessa tuolissa nyt 30 vuotta, nuoruus elämättä, pelkään ihmisiä, ammun itseni heti kun saan aseen käteen.
Mistäs meinaat aseen hankkia, ihmisiltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella ihmeellisen kuuloista että kaverisi on päässyt pro bono! Voi kun olisi mielenkiintoista kuulla, että miten ihmeessä on onnistunut pääsemään...
Ja mä oon luullut että terapeutiksi opiskelevatkin ottaa kuitenkin hintaa. Pienempää tosin mutta silti. Tietäiskö kukaan miten opiskelijalle voisi päästä ja mihin koulutuspaikkaan sit pitäis olla yhteydessä, jos haluis?
Oon aloittaja ja täytyy korjata tuota aloituskommenttiani että muistin yhden hyvän kunnallisen masennushoitajan jolla oli. Mutta en voinut pitää hyvänä esim. sellaista joka nauroi minulle päin naamaa, tai sellaista joka ei voinut puhua kanssani pahimmista ongelmistani koska hänellä ei riittänyt pätevyys ja osaaminen siihen.
Tiedän yhden ihmisen, joka on päässyt, mutta tämä tapahtui USA:ssa. Terapeuttia kiinnosti erityisesti tämän henkilön tapaus, koska henkilön menneisyys oli todella poikkeuksellinen. Luultavasti siksi otti hänet ilmaiseksi, koska arvioi saamansa kokemuksen olevan kuitenkin arvokasta hänen ammattitaitonsa kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
En mä tiedä mitä sitten tein (työterveys)psykologilla viime viikolla. Ainakin sain apua ja työkaluja ongelmiini. Sanoisin sitä terapeuttiseksi mutta sä kai tiedät paremmin. Ai niin, työpaikka maksoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
En mä tiedä mitä sitten tein (työterveys)psykologilla viime viikolla. Ainakin sain apua ja työkaluja ongelmiini. Sanoisin sitä terapeuttiseksi mutta sä kai tiedät paremmin. Ai niin, työpaikka maksoi.
En minäkään tiedä, mutta psykoterpiaan tarvitaan koulutettu ja laillistettu psykoterapeutti. Muu on ehkä supportiivista keskustelua. Sen lisäksi terapia (toimiva, parantava) kestää vuosia intensiivisesti.
Miksi kukaan ottaisi hankalan asiakkaan eikä edes saisi siitä maksua? Maksuton terapiahan olisi pois joltain sellaiselta,joka oikeasti tarvitsee apua ja ymmärtää, että työstä maksetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saa perustoimeentulotukea ja Kela tukee psykoterapiaa, niin Kela maksaa myös omavastuuosuudet. Pitää kuitenkin olla sellaisessa kunnossa, että terapian katsotaan tukevan työllistymistä/työssä jaksamista. Itse kävin tällä tavalla kaksi vuotta terapiassa ilmaiseksi, ainoaksi kustannukseksi jäi ne kaksi käyntiä yksityisellä psykiatrilla, jotka vaadittiin B-lausuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
En mä tiedä mitä sitten tein (työterveys)psykologilla viime viikolla. Ainakin sain apua ja työkaluja ongelmiini. Sanoisin sitä terapeuttiseksi mutta sä kai tiedät paremmin. Ai niin, työpaikka maksoi.
Sait supportiivista jutteluapua. Terapeuttista toki sinulle, mutta ei terapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
En mä tiedä mitä sitten tein (työterveys)psykologilla viime viikolla. Ainakin sain apua ja työkaluja ongelmiini. Sanoisin sitä terapeuttiseksi mutta sä kai tiedät paremmin. Ai niin, työpaikka maksoi.
Sait supportiivista jutteluapua. Terapeuttista toki sinulle, mutta ei terapiaa.
Itse olen käynyt sekä Kelan maksamassa terapiassa että keskustelemassa enkä miellä noin jyrkkää rajaa näiden kokemusten välillä. Työpsykologilla kävin myös joitain kertoja ensin työnantajan piikkiin ja jotkut käynnit maksoin itse. Kyllä usein käynneistä aina jotain käteen jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harmi jos ei sopivaa terapeuttia ole löytynyt. Mutta heitäkin on monenlaisia. Myös kunnallisella puolella. Ei kannata luovuttaa.
Supportiivista jutteluapua on jokaisessa kunnassa, mutta psykoterapia kunnallisella harvinaisempaa. Pelkkä psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelu ei ole terapiaa.
En mä tiedä mitä sitten tein (työterveys)psykologilla viime viikolla. Ainakin sain apua ja työkaluja ongelmiini. Sanoisin sitä terapeuttiseksi mutta sä kai tiedät paremmin. Ai niin, työpaikka maksoi.
En minäkään tiedä, mutta psykoterpiaan tarvitaan koulutettu ja laillistettu psykoterapeutti. Muu on ehkä supportiivista keskustelua. Sen lisäksi terapia (toimiva, parantava) kestää vuosia intensiivisesti.
Mä kyllä ennemmin menen psykologille juttelemasn kun "terapeutille", joka voi olla vaikka putkimies.
Psykoterapeuteilla voi olla taustalla yliopistotutkinto (psykologi, psykiatri). Muita yliopistollisia pohjatutkintoja ovat mm. teologian tai kasvatustieteen maisterin tutkinnot.
Usein terapeutin taustakoulutuksena on ammattikorkeakoulu tai joskus jopa pelkkä ammattikoulu. Psykoterapeutteina toimii usein siis myös sairaanhoitajia, sosionomeja ja sosiaaliohjaajia. Lähde:http://www.terapiapsykologi.fi/psykoterapeutti-psykologi-psykiatri/
Olen istunut tässä samaisessa tuolissa nyt 30 vuotta, nuoruus elämättä, pelkään ihmisiä, ammun itseni heti kun saan aseen käteen.