Ajatus kuolemasta tuntuu vapauttavalta
En koskaan pystyisi tappamaan itseäni, mutta ajatus kuolemasta tuntuu kuitenkin helpottavalta. En usko, että olen masentunut. Elämä tuntuu vaan noin ylipäätään järjettömältä ja turhalta, eikä minulla ole sen suhteen enää suuria odotuksia. Työ, kuluttaminen, turhanpäiväiset ihmissuhteet. Haluaisin, että tämä loppuisi jo. Muita samoin ajattelevia?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän olisi järkevää etsi vapauttavia kokemuksia ihan elämänsä aikana, koita jotain uutta, toisen elämässä se voi olla kutominen toiselle laskuvarjohyppy, etsi vaan se oma kokemus.
Joo ei. Pinnallisuus ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Luin reportaasin kahdesta ruotsalaisesta kodittomasta. He olivat päättäneet irrottautua kaikista yhteiskunnn luomista ns. pakoista eli työstä, asunnosta jne. Asuivat missä milloinkin ja jotenkin vaikuttivat onnellisemmilta kuin moni oravanpyörässä juokseva. Ei rahaa muttei vastuitakaan.
Mistä jutun voisi etsiä?
Vierailija kirjoitti:
Sinä päivänä kun tarpeeksi tympii, voin lopettaa tämän. Vielä toistaiseksi en ole ihan valmis siihen, kuvittelen että voisin vielä kokea jotain kivoja asioita tässä elämässä.
Itse toteutus on vaan aika vaikeeta. Liikaa riskejä että vammautuu, mutta nirri ei sitten lähdekkään. Ja se tosiaan sucks!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä päivänä kun tarpeeksi tympii, voin lopettaa tämän. Vielä toistaiseksi en ole ihan valmis siihen, kuvittelen että voisin vielä kokea jotain kivoja asioita tässä elämässä.
Itse toteutus on vaan aika vaikeeta. Liikaa riskejä että vammautuu, mutta nirri ei sitten lähdekkään. Ja se tosiaan sucks!
Aina löytyy konsti lopulliseen totetutukseen jos tahtoa on. Se on lohdullista.
Sinä päivänä kun tarpeeksi tympii, voin lopettaa tämän. Vielä toistaiseksi en ole ihan valmis siihen, kuvittelen että voisin vielä kokea jotain kivoja asioita tässä elämässä.