Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä en kelpaa...
19.10.2018 |
Mikä on pahin turn off naisen luonteessa?Ulkonäöstäni miehet kyllä tykkää mutta kun tutustutaan niin miehiä ei kiinnosta enää. En kylläkään kannata täydellisyyttä, mutta mulla on luonteessa sitten joku äärimmäisen vakava virhe kun miehet alkaa vältellä parien treffien jälkeen. En voi itseäni tähän kuvailla koska todennäköisesti näen itseni jotenkin vääristyneesti. Naisten kanssa ei ole mitään ongelmia ja olen tosi pidettyä seuraa. Mutta kun haen parisuhdetta niin jotain menee mönkään. Mitä se VOISI olla?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ainakin vissiin liian äijämäinen joten miehet eivät näe mua vaimomatskuna :/ En vaan osaa olla sellainen tyttömäinen.
No toi kuulostaa vähän multa! Tai en ehkä äijämäinen mutta neutraali... Mitä se tyttömäisyys on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko liian puhelias tai liian hiljainen? Yleensä ehkä liian puhelias on pahempi, ainakin oma poikaystävä useasti kommentoi jos joku nainen on tosi puhelias ja kovaääninen että kyllä tollasenkaa menis hermo nopeesti :D sitten taas liian hiljaista saatetaan luulla koppavaksi ja ylpeäksi. Tai onko vaan sattunut niin, että tapaamasi miehet ei vaan olekaan olleet kiinnostuneet samoista asioista kun sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ainakin vissiin liian äijämäinen joten miehet eivät näe mua vaimomatskuna :/ En vaan osaa olla sellainen tyttömäinen.
No toi kuulostaa vähän multa! Tai en ehkä äijämäinen mutta neutraali... Mitä se tyttömäisyys on?
En osaa varmaksi sanoa mut tyttömäistä on ehkä kiltteys ja ystävällisyys yhdistettynä hymyilyyn ja sellaiseen suht siistiin puhetapaan. Eli ettei kiroile kuin joku kalamuija eikä oo ihan liian leveä ja rento, mikä vois olla sitä "äijämäisyyttä"? Tyttömäiset naiset on sellasia nauravaisia, iloisia ja pirteitä, vähän ehkä enemmän ujoja kuin tosi itsevarman olosia (tässä hienoinen raja siis mikä on sopivasti ja mikä liikaa) ja ehkä vähän semmosia "söpöstelijöitä" mutta seksikäskin voi olla naisellisesti toki. Siinä on se ero ettei ole ihan liian flegmaattinen tai koppava. En kyllä usko että tätä ominaisuutta pystyy kauheesti muuttamaan kun se on aika sidoksissa persoonaan. Ite olen just tollai tosi tyttömäinen. Siitä on kyllä haittaakin välillä. En esim. osaa tulla pelkästään kaverimielessä toimeen miestenkanssa koska en osaa olla niien seurassa silleen "rennon kasuaalisti" :D paitsi oman poikaystävän kun tunnen sen tarpeeks hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko liian puhelias tai liian hiljainen? Yleensä ehkä liian puhelias on pahempi, ainakin oma poikaystävä useasti kommentoi jos joku nainen on tosi puhelias ja kovaääninen että kyllä tollasenkaa menis hermo nopeesti :D sitten taas liian hiljaista saatetaan luulla koppavaksi ja ylpeäksi. Tai onko vaan sattunut niin, että tapaamasi miehet ei vaan olekaan olleet kiinnostuneet samoista asioista kun sinä?
Alussa hiljaisempi eli lämpeän hitaasti ennen kuin alan avautua. Puhun kyllä neutraalisti yleisistä asioista. Ehkä olen liian korrekti alkuun ja pysyttelen liian turvallisissa neutraalissa kevyissä asioissa? Mutta ei ne miehetkään puhu mitään syntyjä syviä heti alkuun. Niin voihan olla ettei ole kiinnostuneet samoista asioista. Musiikkimaku, urheilu/harrastukset ja leffamaku taitaa olla niitä alun juttuja mitä höpistään. Aika arkisia juttuja mielestäni. No ehkä itse en hevarista kiinnostuisi ollenkaan. Eli jollekin voi ehkä olla liikaa se että kuuntelen Kaija Koota :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ainakin vissiin liian äijämäinen joten miehet eivät näe mua vaimomatskuna :/ En vaan osaa olla sellainen tyttömäinen.
No toi kuulostaa vähän multa! Tai en ehkä äijämäinen mutta neutraali... Mitä se tyttömäisyys on?
En osaa varmaksi sanoa mut tyttömäistä on ehkä kiltteys ja ystävällisyys yhdistettynä hymyilyyn ja sellaiseen suht siistiin puhetapaan. Eli ettei kiroile kuin joku kalamuija eikä oo ihan liian leveä ja rento, mikä vois olla sitä "äijämäisyyttä"? Tyttömäiset naiset on sellasia nauravaisia, iloisia ja pirteitä, vähän ehkä enemmän ujoja kuin tosi itsevarman olosia (tässä hienoinen raja siis mikä on sopivasti ja mikä liikaa) ja ehkä vähän semmosia "söpöstelijöitä" mutta seksikäskin voi olla naisellisesti toki. Siinä on se ero ettei ole ihan liian flegmaattinen tai koppava. En kyllä usko että tätä ominaisuutta pystyy kauheesti muuttamaan kun se on aika sidoksissa persoonaan. Ite olen just tollai tosi tyttömäinen. Siitä on kyllä haittaakin välillä. En esim. osaa tulla pelkästään kaverimielessä toimeen miestenkanssa koska en osaa olla niien seurassa silleen "rennon kasuaalisti" :D paitsi oman poikaystävän kun tunnen sen tarpeeks hyvin.
Kiltti oon mutta muuten en kyllä ole kuvailemasi tyttömäinen. Rakastan kyllä kukkia ja söpöjä esineitä, ja kaikkea kaunista mutta aika neutraalisti olen miesten seurassa, eli semmonen flirtti ei tule multa luonnostaan. Kuulostat just suloiselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäkökeskeisyys vetää puoleesi ulkonäkökeskeisiä ihmisiä. Tämä tarkoittaa kertakäyttökulutusta, myös suhteissa. Tätä ei yleensä voi muuttaa, vaan sinun pitää tyytyä tilanteeseen, sillä olet oppinut mallisi lapsuudessa ja poisoppiminen vaatisi todella kovaa panostusta, johon harva kykenee.
Luonteen puolesta pahin turn off: Mielestään räväkkä ja kuvaa itseään pikku myynä. Ei tiedä mistään mitään, mutta jokaiseen asiaan on mielipide - yleensä hyvin typerä. Abstrakti ajattelu ei onnistu ja kaiken käyttäytymisen kuittaa sanomalla "mä nyt vaan oon tämmönen" ilman mitään itsetarkastelukykyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vika nyt kuitenkaan sinussa vai voisiko vika olla miehissä, joita sinä valitset? Tai siis toki sekin on sinänsä sun vastuulla, mutta minkätyyppisistä miehistä nyt on kyse? Valitsetko alitajuisesti sen tyyppisiä kavereita, jotka ovat itse lähinnä kiinnostuneet kuoresta ja pinnallisista jutuista? Ja ehkä he näkevät, että et olekaan mikään tyhjäpää, ja innostuksensa lopahtaa siitä syystä?
En mä tiedä, kunhan ehdotan. Miten sä olet nämä miehet löytänyt vai ovatko he löytäneet sinut? Teetkö itse aloitteita?
Pariutumisessa on todella paljon kyse seksistä, miten siihen suhtaudut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi olla että valitsen, tai siis kiinnostun pinnallisista miehistä. Tosi hyvä pointti.
Ainakin suurinosa taitaa olla pinnallisia. Se on ihan kiusallista miten paljon saa kehuja ulkonäöstä. Ei ole tosiaan tullut sitten luonteen suhteen mitään kehuja. Tai sitten luonteessani on mätää.
Vierailija kirjoitti:
Pariutumisessa on todella paljon kyse seksistä, miten siihen suhtaudut?
Tykkään kyllä. Mutta harvan kanssa päästään siihen vaiheeseen! Pitäisikö jo tokilla treffeillä mennä sänkyyn? En ehkä kestäisi jos sitten dumpataan. Tulisi hyväksikäytetty olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedät varsin hyvin. Sinulla ei ole persoonallisuutta. Olet täysin väritön ja mitäänsanomaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko liian puhelias tai liian hiljainen? Yleensä ehkä liian puhelias on pahempi, ainakin oma poikaystävä useasti kommentoi jos joku nainen on tosi puhelias ja kovaääninen että kyllä tollasenkaa menis hermo nopeesti :D sitten taas liian hiljaista saatetaan luulla koppavaksi ja ylpeäksi. Tai onko vaan sattunut niin, että tapaamasi miehet ei vaan olekaan olleet kiinnostuneet samoista asioista kun sinä?
Alussa hiljaisempi eli lämpeän hitaasti ennen kuin alan avautua. Puhun kyllä neutraalisti yleisistä asioista. Ehkä olen liian korrekti alkuun ja pysyttelen liian turvallisissa neutraalissa kevyissä asioissa? Mutta ei ne miehetkään puhu mitään syntyjä syviä heti alkuun. Niin voihan olla ettei ole kiinnostuneet samoista asioista. Musiikkimaku, urheilu/harrastukset ja leffamaku taitaa olla niitä alun juttuja mitä höpistään. Aika arkisia juttuja mielestäni. No ehkä itse en hevarista kiinnostuisi ollenkaan. Eli jollekin voi ehkä olla liikaa se että kuuntelen Kaija Koota :D
Kaija K kyllä saa karkotettua kenet tahansa. Lahjaton ulisija joka vonkuu tälläkin hetkellä kaikilla suomipoppia/iskelmää soittavilla kanavilla. Jessus sentään
Terv N 53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen torjunut vain yhden naisen hänen luonteen vuoksi. Hän oli puheiltaan ja käytökseltään itsekäs, omahyväinen, pilkallinen ja muita ihmisiä vähättelevä. Kieltämättä hän olikin monessa asiassa muita parempi, mutta asenne kääntyi minun kohdalla häntä vastaan. Hän kyllä löysi myöhemmin toisen miehen ja ovat olleet pitkään yhdessä, joten ehkä hän todellisuudessa onkin oikea kultakimpale?
Itsellä sama ongelma. Huomiota tulee todella hyvännäköisiltäkin miehiltä ja monet (pintapuolisesti) ihastuvatkin minuun. Olen melko rauhallinen luonteeltani, mutta omaan kyllä omia mielipiteitä, enkä pelkää olla oma itseni. Haen kaikkea muuta kuin pinnallista suhdetta ja kaipaan kunnon keskusteluja. Olen kasvanut ainoana tyttönä useamman veljen kanssa ja voi olla että olenkin liian "äijämäinen" miehille.
Vierailija kirjoitti:
Tiedät varsin hyvin. Sinulla ei ole persoonallisuutta. Olet täysin väritön ja mitäänsanomaton.
No tuskinpa
Vierailija kirjoitti:
Olen torjunut vain yhden naisen hänen luonteen vuoksi. Hän oli puheiltaan ja käytökseltään itsekäs, omahyväinen, pilkallinen ja muita ihmisiä vähättelevä. Kieltämättä hän olikin monessa asiassa muita parempi, mutta asenne kääntyi minun kohdalla häntä vastaan. Hän kyllä löysi myöhemmin toisen miehen ja ovat olleet pitkään yhdessä, joten ehkä hän todellisuudessa onkin oikea kultakimpale?
Kuulostaa ihan idiootilta... jos näitte vaan kerran/pari niin voinut olla pms just sillon tai joku muu vitutus mitä purki noin. Ei kukaan muuten jaksaisi.
Se miten jaksat kehua ulkonäköäsi ja miten sitä siis kehutaan niinko rasittavan paljon, saa sut vaikuttamaan itserakkaalta ja nololta. Mahdatko nyt ihan niin upea olla. Miehiltä irtoaa kehuja helposti, kun ovat seksin perässä. Eivät aina niin aitoja kohteliaisuuksia ole.
Olet tylsä keskustelija. Jaaritteletko itsestäsi..kysytkö myös mieheltä asioita? Toivottavasti et juttele miehille samalla tavalla, kuin täällä, et kehuskelet omaa ulkonäköäsi. Täysi turn off.
Mä oon ainakin vissiin liian äijämäinen joten miehet eivät näe mua vaimomatskuna :/ En vaan osaa olla sellainen tyttömäinen.