Salasuhteessa olevan aviomiehen kootut selitykset
Avioliitto on lupaus , sopimus, sitoumus. Kumpikin suostuu siihen juuri siksi, koska haluaa luotettavan kumppanin. Ei ole katsokaas pakko sitoutua, jos ei vaan pysty. On näitä puolisoita tullut nähtyä, jotka rikkovat sopimuksen, minkä pitäisi olla pyhin, tärkein ja rakkain. Ja selitys on yleensä, trauma, kriisi tai itsetunnon puute. Enpä ole koskaan kuullut, että joku pettäisi esim työsopimuksen, menemällä naapuri firmaan muutamaksi tunniksi töihin, kun tuli semmonen kriisi, tai oli trauma, tai halusi kokeilla. Jäätelömakuja on monia, niitä voi kokeilla. Harrastuksia voi testata, mikä tuntuisi omimmalta. Tiedän, huonoja vertauksia, mutta itse pidän avioliittoa tärkeämpänä, kuin työsopimusta, siksi heitin tuollaisen vertaus kuvan. Eikä se menisi työnantajalle läpikään tuommoinen selitys, mutta joillekin vaimoille se menee! Nähty on. Voi vaan vierestä surullisena seurata, että ovatko he niin tyhmiä, että uskovat ihan kaiken?? Joillain miehillä vain on moraali ja lojaalius korkeampi muita kohtaan , kuin vaimoaan. Ei voi kuin nauraa vaimoille, jotka täälläkin puolustelevat pettäviä aviomiehiään. Aloituksen tein, koska en voi asiasta ystävieni kanssa puhua riitelemättä. Yhtä on mies pettänyt ja oman miehen puolustaminen on tosi hyökkäävää. Yksi on suhteessa varatun miehen kanssa ja selityksiä, miksi mies ei jo eroa, tulee viikottain. Olenko vain kaveriporukan vähiten sinisilmäinen, vai miksi minua raivostuttaa nämä pettävät miehet ja heidän raasut vaimonsa?
Kommentit (27)
Sir-Selostaja kirjoitti:
Itse pidän vaatimusta tai ajatusta siitä, että yksi ihminen riittää koko elämäksi joka saralla mitä tulee vaikka seksiin, aika loukkaavana ja paineita asettavana.
Itse käytän asiasta puhuessani mansikkakakku - mustikkapiirakka vertausta: Olen itse mansikkakakun suuri ystävä, siis pidän ihan helvetin paljon masikkakakusta. Syön sitä aina about kun makeaa tekee mieli, eikä siinä mitään, olen hyvin tyytyväinen siihen.
Kun vuosien ajan makean nälkään aina on tarjolla mansikkakakkua, kyllä siitä se paras terä vähän iteltäni katoaa. Ei se pahaa ole mutta ei se enää samalla tavalla anna kiksejä. Sen takia silloin tällöin (täysin kaikkien osapuolien tietoisesti ja sopimuksesta) käännynkin mustikkapiirakan puoleen. Ai saakeli kun maistuu hyvälle, ja bonuksena enskerralla mansikkakakku on taas edellistä parempaa.
Tämä tietenkin vaatii, että mansikkakakku on hiton hyvin tehty, ja juuri omaan makuun. Muuten vuosien kuluessa kakku-himo kyllä vähenee ja katoaa.
Too long, did not read: Rehellisesti en usko monogamisten suhteiden olevan se oikea malli. Suurin osa riutuu, päätyy eroon tai tekee isoja kompromisseja pitääkseen parisuhteen kasassa, ja vuosien kuluessa nämä hiljaiset kompromissit rikkovat kaiken. Osa vain tylsistyy.
Mielestäni suurin osa asioista olisi ratkaistavissa, jos ihmiset luottaisivat toisiinsa, olisivat avoimempia ja rehellisesti käsittelee ne kipukohdat itsetunnossa ja parisuhteessa.
Seksi voi olla mukavaa tekemistä kahden aikuisen välillä, jotka kokevat fyysistä veto ( ei rakkautta) toistensa välillä. Mutta tämä nyt on vain polyamorisen avioituneen miehen 2 senttiä.
Juuri näin. Mutta silloin sun varmaan on täytynyt kertoa puolisolle, että hän ei tule sinusta saamaankaan yksiavioista kumppania. En tuomitse ollenkaan, jos luvallisesti käyt mustikkapiirakan kimppuun. Mutta olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Jos lupaus avioliitosta ja uskollisuudesta on tehty, niin silloin pitää muistaa, että on luvannut pysyä erossa mustikkapiirakasta.
Samaa mieltä kuin edellinen. Lisäksi itse osaan leipoa sekä mansikkakakkua että mustikkapiirakkaa, ja nauttia sen silti aina saman kumppanin kanssa.
Mustikkapiirakka 2 kirjoitti:
Juuri näin. Mutta silloin sun varmaan on täytynyt kertoa puolisolle, että hän ei tule sinusta saamaankaan yksiavioista kumppania. En tuomitse ollenkaan, jos luvallisesti käyt mustikkapiirakan kimppuun. Mutta olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Jos lupaus avioliitosta ja uskollisuudesta on tehty, niin silloin pitää muistaa, että on luvannut pysyä erossa mustikkapiirakasta.
Itse olen kasvanut täysin monogamiseen parisuhdemalliin, kunnes tarpeeksi montaa kertaa heräsin aika pitkälle samoihin asioihin, mitä suurin osa ihmsistä kiroaa hajonneissa suhteissa.
Totesin, että perinteinen parisuhdemalli ei välttämättä ole se asia, joka toimii siinä suhteessa, miten näen ihmismielen ja sen himojen, halujen ja haaveiden toimivan.
Nainen jota nykyisin kutsun vaimoksi, tarjosi alusta asti mahdollisuutta elää polyna. hän minut siihen opettikin. Olihan siinä hitosti purtavaa ja uuden opettelua luvassa, kun löysi kyvyn saada nautintoa ja iloa siitä, että toisella on hauskaa jonku muun kanssa.
Tämä on itseasiassa mielenkiintoisempia osa-alueita: uuden suhteen energia, joka heijastuu myös sen primääri - suhteen puolelle. Nyt ollaan pari vuotta oltu ihan kaksistaan, ja kieltämättä olisi siistiä jos jommalle kummalle tulisi tuollainen energiapiikki :P
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin edellinen. Lisäksi itse osaan leipoa sekä mansikkakakkua että mustikkapiirakkaa, ja nauttia sen silti aina saman kumppanin kanssa.
Kerrohan, miten puolisosi muuttuu 15 cm lyhyemmäksi, tai vaikka pidemmäksi, kehittää tietyn kinkin jota muuten ei ole, tai muuten on jotain aivan muuta? Itsellesi kyse on vaihtelusta, ja siitä että saatan välillä haluta jotain, mitä rakas vaimoni ole, pysty olemaan tai halua olla.
En vähättele ketään joka saa parisuhteessaan yhdestä ihmisistä kaiken mitä tarvii, itse en vain ole nähnyt sen toimivan kuin poikkeus vahvistaa säännön - tyyppisellä skaalalla.
Mitäs jos työnantaja ei tarjoa työvälineitä tai lopettaa palkanmaksun? Saako käydä muualla hommissa?
Pettäminen on yksi asia, mutta monogamia kuvaa suhdetta. Jos sidettä ei ole puolison kieltäytyessä, onko se pettämistä?
Seksi kuuluu avioliittoon vai mitä? Jos avioliitossa ei toisen puolison päätöksellä ole seksiä, mitä tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos työnantaja ei tarjoa työvälineitä tai lopettaa palkanmaksun? Saako käydä muualla hommissa?
Pettäminen on yksi asia, mutta monogamia kuvaa suhdetta. Jos sidettä ei ole puolison kieltäytyessä, onko se pettämistä?
Seksi kuuluu avioliittoon vai mitä? Jos avioliitossa ei toisen puolison päätöksellä ole seksiä, mitä tapahtuu?
1. Jos työnantaja epäonnistuu heille kuuluvissa velvollisuuksissa, on työntekijällä täysi oikeus siirtää työpanoksensa muualle omatoimisesti, ja ilman karenssia. Tämä todetaan hyvin selkeästi laissa, joka määrittää eri sopimuspuolten velvollisuudet työsopimuksen osalta.
2. En oikein ymmärrä kysymystä
3. Seksi kuuluu mielestäni parisuhteeseen / avioliittoon. Jos yksipuolisella päätöksellä seksi loppuu, eikä sen palauttamiseksi haluta tehdä mitään vaikka mahdollisiin ongelmakohtiin oltaisiin puuttumassa, niin puutteessa elävällä on mielestäni täysi oikeus harkinta-ajan jälkeen tehdä valintoja. Tottakai heilunta aktiivisuudessa jne kuuluu parisuhteeseen, mutta jos toiselle riittää kerran vuodessa ja toisen minimi on kerran viikossa, on tilanne mielestäni sietämätön.
Se että seksi toimii, on tietenkin molempien osapuolien velvollisuus. Jos sitä ei kukaan halua, niin eihän se sitten ole ongelma kenellekään. Jos siinä on ongelmia jotka aiheuttaa pahaa mieltä, niin ne tulee kohdata ja korjata yhdessä. Jos siihen ei pysty, niin mielestäni kannattaa rehellisesti harkita joko eroa tai suhteen avaamista.
Kroonisesti puutteesa elävä ihminen ei taatusti ole hyvää parisuhde - materiaalia kenellekään.
Jos se on sovittu, että saa olla monta suhdetta yhtäaikaa, niin sittenhän siinä ei ole mitään ongelmaa. Mutta jos puolisot ovat menneet naimisiin ja luvanneet olla uskollisia toisilleen ja nauttia yhdessä vain mansikkakakkua ja mustikkapiirakka on täydellisen kiellettyä, niin onhan se pettämistä, kun toisella on naama mustikkapiirakassa aina "iltatöistä" tultuaan?!
Miksei voi keskustella asiasta ja sanoa, että olen nyt kurkkua myöten täynnä mansikkakakkua ja minä HALUAN mustikkapiirakkaa. Tällöin toinen voi vielä koittaa vakuutella mansikkakakun olevan riittävän hyvää ja lisätä siihen vaikka jonkin uuden mausteen. Että antaisi puolisolle mahdollisuuden, ennen kuin salaa menee maisteleen toisen naisen piirakkaa. Eiku sitä mustikkapiirakkaa...
Menin naimisiin siinä uskossa, että avioliittomme merkitsee molemmille lupausta olla uskollinen. Ei meillä edes ollut mitään isompia ongelmia, väsymykseni vuoksi seksi ehkä oli jäänyt vähemmälle. Mies tunnusti tuskaisena salasuhteensa minulle. Ei hän oikein osannut sanoa muuta syytä, kuin se seksin vähäisyys. Terapeutti oli kuitenkin sitä mieltä, että se on huonoin mahdollinen syy pettää rakasta pitkäaikaista kumppaniaan. Ja kyllä se miehen esittämä syy salasuhteelle loukkasi, koska itsekin olin miettinyt seksin vähyyttä ja koittanut panostaa enemmän kahden keskisten hetkien järjestämiseen. Ennen en ajatellut koskaan eroavani, mutta nykyään se on niin yleistä, ettei se varmaan kenellekään shokki olisi, vaikka eroaisimmekin. Säälittää vain pienet lapset, joille halusin antaa vanhanaikaisen "kunnon" perheen. Tässä iässä (30+) voisi vielä tehdä kuitenkin vielä yhden lapsenkin.
ei se suhdetta miehellä vähennä jos käy laskemassa mälliä johonkin muuhun reikään, mälli lähtee housut nousee thats it
jos hoitaisit naisen velvollisuudet kunnolla ei olisi pettäjiä, aina kun mies lähtee johonkin pitää siltä imaista vaikka kassit tyhjiksi niin ei käy vieraissa
vertaa menet syömisen jälkeen kauppaan ostoksille taikka nälkäisenä
kumpana kertana tulee sorrutua turhiin ostoksiin?
Sir-Selostaja kirjoitti:
Itse olen kasvanut täysin monogamiseen parisuhdemalliin, kunnes tarpeeksi montaa kertaa heräsin aika pitkälle samoihin asioihin, mitä suurin osa ihmsistä kiroaa hajonneissa suhteissa.
Totesin, että perinteinen parisuhdemalli ei välttämättä ole se asia, joka toimii siinä suhteessa, miten näen ihmismielen ja sen himojen, halujen ja haaveiden toimivan.
Nainen jota nykyisin kutsun vaimoksi, tarjosi alusta asti mahdollisuutta elää polyna. hän minut siihen opettikin. Olihan siinä hitosti purtavaa ja uuden opettelua luvassa, kun löysi kyvyn saada nautintoa ja iloa siitä, että toisella on hauskaa jonku muun kanssa.
Saanko udella, kerrotko vaimollesi seksi kumppaneistasi vai onko sinulla myös salaisia ystäviä? Kiinnostaa miten tällainen suhde toimii ja onko koskaan ilmennyt mustasukkaisuutta?
Tämä on itseasiassa mielenkiintoisempia osa-alueita: uuden suhteen energia, joka heijastuu myös sen primääri - suhteen puolelle. Nyt ollaan pari vuotta oltu ihan kaksistaan, ja kieltämättä olisi siistiä jos jommalle kummalle tulisi tuollainen energiapiikki :P
Vierailija kirjoitti:
väsymykseni vuoksi seksi ehkä oli jäänyt vähemmälle. Mies tunnusti tuskaisena salasuhteensa minulle. Ei hän oikein osannut sanoa muuta syytä, kuin se seksin vähäisyys. Terapeutti oli kuitenkin sitä mieltä, että se on huonoin mahdollinen syy pettää rakasta pitkäaikaista kumppaniaan.
Se terapeutti oli varmaan eunukki tai frigidi?
Aivan parashan on se, että "en tiedä mitä tein. Nainen ei merkinnyt minulle mitään."
Siinä saa vaimo parka miettiä omaa merkityksellisyyttään.
Kappalejako opitaan peruskoulussa... Jäänyt vissiin väliin?
raasut vaimot? Olen itse nainen, mutta pakkohan tähän on todeta, että entä sne raasut miehet sitten, joita vaimo pettää. Molemmissa sukupuolissa on pettäjiä ja pettäminen on aina paskaa, siitä olen samaa mieltä. Jos seksi ei toimi, pitää yhdessä katsoa peiliin ja sitten äärimmäisessä tapauksessa (esim toisen haluttomuus) sopia yhdessä avioliiton ulkopuolisesta seksistä. Mielestäni siis edes seksitön suhde ei ole syy pettämiselle. Se antaa oikeuden harrastaa seksiä muualla, mutta jos ei halua erota, niin sitten asiasta pitää yhdessä sopia.
kokeilunhaluinen kirjoitti:
Sir-Selostaja kirjoitti:
Saanko udella, kerrotko vaimollesi seksi kumppaneistasi vai onko sinulla myös salaisia ystäviä? Kiinnostaa miten tällainen suhde toimii ja onko koskaan ilmennyt mustasukkaisuutta?
Tottakai saa udella ja mielelläni kerron: Jos jompi kumpi tutustuu mielenkiintoiseen ihmiseen, niin siitä tulee yleensä kerrottua jo ennen kuin muuta tapahtuu. Mikäli tapahtuu niin että jossain tien päällä kohtaa yksilön jonka kanssa on mukavaa, niin sitten kerrotaan toiselle heti kun on mahdollista.
Ollaan ihan yhdessä pohdittu että olisiko henkilö X mahdollisesti sopiva leikkikaveri minulle. Mustasukkaisuus on asia joka hoidettiin suhteemme alussa pitkillä keskusteluilla, ja opettelimme mallin että mikäli semmoisia tunteita ikinä tulee, niin niistä tulee sanoa heti eikä myöhemmin.
Ehkä tilannetta kuvaa parhaiten se, että vaimoni on eniten mustasukkainen parhaasta ystäväni, koska ystäväni on tuntenut minut niin pitkään ja kokenut kanssani monia merkittäviä juttuja.
Sir-Selostaja kirjoitti:
kokeilunhaluinen kirjoitti:
Sir-Selostaja kirjoitti:
Saanko udella, kerrotko vaimollesi seksi kumppaneistasi vai onko sinulla myös salaisia ystäviä? Kiinnostaa miten tällainen suhde toimii ja onko koskaan ilmennyt mustasukkaisuutta?
Tottakai saa udella ja mielelläni kerron: Jos jompi kumpi tutustuu mielenkiintoiseen ihmiseen, niin siitä tulee yleensä kerrottua jo ennen kuin muuta tapahtuu. Mikäli tapahtuu niin että jossain tien päällä kohtaa yksilön jonka kanssa on mukavaa, niin sitten kerrotaan toiselle heti kun on mahdollista.
Ollaan ihan yhdessä pohdittu että olisiko henkilö X mahdollisesti sopiva leikkikaveri minulle. Mustasukkaisuus on asia joka hoidettiin suhteemme alussa pitkillä keskusteluilla, ja opettelimme mallin että mikäli semmoisia tunteita ikinä tulee, niin niistä tulee sanoa heti eikä myöhemmin.
Ehkä tilannetta kuvaa parhaiten se, että vaimoni on eniten mustasukkainen parhaasta ystäväni, koska ystäväni on tuntenut minut niin pitkään ja kokenut kanssani monia merkittäviä juttuja.
Kymmenen pistettä ja papukaija merkki! Juuri näin pitäisi toimia kaikissa suhteissa eli KESKUSTELKAA ja tehkää ne pelisäännöt selväksi. Mitä kumpikin haluaa. Ja jos mieli muuttuu niin pitää kertoa.
Vielä painotan että myös sille kolmannellepyörälle pitää tehdä heti selväksi missä mennään. Olisi niin paljon vähemmän draamaa ja surua.
Pettäminen on sitten ihan eri juttu kuin sovitut sivusuhteet.
Itse näen asian niin että seksi on tarkoitettu parisuhteessa oleville. Seksi sitoo pariskunnan yhteen ja sitä ei kumpikaan osapuoli, ei mies, eikä nainen saisi pantata tai käyttää vallanvälineenä.
Mielestäni aikuisuuteen kuuluu tietynlainen itsekontrolli ja vastuu parisuhteessa myös toisen onnesta. Tähän liittyen ihmisen ja eläimen erottaa juuri kontrolli ja se ettei aleta tyydyttämään kaikkia haluja sillä periaatteella "koska saan tehdä mitä haluan".
En usko että mikään parisuhde jossa molemmat siis aidosti rakastavat toisiaan ole onnellinen jos molemmat/toinen osapuoli käy tyydyttämässä seksuaalisia tarpeitaan muualla. Ei toi Sir- Selostajakaan nyt kovin onnelliselta vaikuta.
Toivon hartaasti että mieheni uskaltaa tuoda julki omia "fetissejä" ja toivomuksia seksin suhteen,haluan tyydyttää häntä ja uskon että tunne on molemminpuolinen.
Kun ihmisen jakaa oman seksualisuuden monen ihmisen kanssa niin hän on sisältä rikkinäinen. Ja se osa vaatii ehkä kallonkutistajalla käyntiä tai muuta vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Menin naimisiin siinä uskossa, että avioliittomme merkitsee molemmille lupausta olla uskollinen. Ei meillä edes ollut mitään isompia ongelmia, <strong>väsymykseni vuoksi seksi ehkä oli jäänyt vähemmälle</strong>. Mies tunnusti tuskaisena salasuhteensa minulle. Ei hän oikein osannut sanoa muuta syytä, kuin se <strong>seksin vähäisyys.</strong> Terapeutti oli kuitenkin sitä mieltä, että se on huonoin mahdollinen syy pettää rakasta pitkäaikaista kumppaniaan. Ja kyllä se miehen esittämä syy salasuhteelle loukkasi, koska itsekin olin miettinyt seksin vähyyttä ja koittanut panostaa enemmän kahden keskisten hetkien järjestämiseen. Ennen en ajatellut koskaan eroavani, mutta nykyään se on niin yleistä, ettei se varmaan kenellekään shokki olisi, vaikka eroaisimmekin. Säälittää vain pienet lapset, joille halusin antaa vanhanaikaisen "kunnon" perheen. Tässä iässä (30+) <strong>voisi vielä tehdä kuitenkin vielä yhden lapsenkin</strong>.
En osoita sormella kirjoittajaa, hän kuvailee tilanteen perusteet hienosti. Tämä taitaa kuvata aika monien ruuhkavuosissa elävien tilannetta. Väsymyksen tms. vuoksi seksi on jäänyt vähemmälle. Ja kuitenkin toinen osapuoli kaipaisi sitä seksiä enemmän. Sitten haluaisi lisää lapsia mikä todennäköisesti johtaisi lisäväsymyksen kautta entistä vähempään seksiin.
Olisi hyvä mitoittaa jaksaminen siten että lapset saavat huomiota ja myös puoliso saa huomiota siten että parisuhde sujuu seksiä myöten. Vetämällä itsensä piippuun (ja seksin vähyyteen) johtui se sitten syystä tai toisesta ottaa samalla riskin siitä että puoliso suuntaa katseensa jonnekin muualle.
Ihmiset, ihan oikeasti tämä on valintakysymys johon vaikutamme itse. Mahdottomia yhtälöitä ei kannata rakentaa ja jos rakentaa niin tiedostaa että riskit saattavat realisoitua hyvinkin helposti. : (
^ Antaa oikeuden... mutta useimmiten se haluton kun EI anna oikeutta ulkopuoliseen suhteeseen, vaan katsoo omaksi oikeudekseen määrätä puolisonsa elämään ilman seksiä, millä helvetin logiikalla? Ja sitten ihmetellään ja itketään kuinka puoliso jää kiinni pettämisestä, meillähän oli hyvä parisuhde, okt, lapset ja kesämökki, MIKSI se kusipää petti??
Itse pidän vaatimusta tai ajatusta siitä, että yksi ihminen riittää koko elämäksi joka saralla mitä tulee vaikka seksiin, aika loukkaavana ja paineita asettavana.
Itse käytän asiasta puhuessani mansikkakakku - mustikkapiirakka vertausta: Olen itse mansikkakakun suuri ystävä, siis pidän ihan helvetin paljon masikkakakusta. Syön sitä aina about kun makeaa tekee mieli, eikä siinä mitään, olen hyvin tyytyväinen siihen.
Kun vuosien ajan makean nälkään aina on tarjolla mansikkakakkua, kyllä siitä se paras terä vähän iteltäni katoaa. Ei se pahaa ole mutta ei se enää samalla tavalla anna kiksejä. Sen takia silloin tällöin (täysin kaikkien osapuolien tietoisesti ja sopimuksesta) käännynkin mustikkapiirakan puoleen. Ai saakeli kun maistuu hyvälle, ja bonuksena enskerralla mansikkakakku on taas edellistä parempaa.
Tämä tietenkin vaatii, että mansikkakakku on hiton hyvin tehty, ja juuri omaan makuun. Muuten vuosien kuluessa kakku-himo kyllä vähenee ja katoaa.
Too long, did not read: Rehellisesti en usko monogamisten suhteiden olevan se oikea malli. Suurin osa riutuu, päätyy eroon tai tekee isoja kompromisseja pitääkseen parisuhteen kasassa, ja vuosien kuluessa nämä hiljaiset kompromissit rikkovat kaiken. Osa vain tylsistyy.
Mielestäni suurin osa asioista olisi ratkaistavissa, jos ihmiset luottaisivat toisiinsa, olisivat avoimempia ja rehellisesti käsittelee ne kipukohdat itsetunnossa ja parisuhteessa.
Seksi voi olla mukavaa tekemistä kahden aikuisen välillä, jotka kokevat fyysistä veto ( ei rakkautta) toistensa välillä. Mutta tämä nyt on vain polyamorisen avioituneen miehen 2 senttiä.