Pitääkö köyhän vaan tyytyä vuokra-asumiseen?

up

Ei. Mä hain asuntolainaa ja siihen vaadittiin se 5 % osuus asunnon myyntihinnasta. Sadan tuhannen asunnosta se on 5000. Lisäksi pankki suostui ottamaan pienen riskin kun ei ollut takaajia. Kyllä aina kannattaa yrittää.

No kuule, jos ei ole varaa ostaa, eikä halua asua ulkona, eikä ole perintönäkään asuntoa tulossa, niin eipä sulla taida olla kamalasti vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mä hain asuntolainaa ja siihen vaadittiin se 5 % osuus asunnon myyntihinnasta. Sadan tuhannen asunnosta se on 5000. Lisäksi pankki suostui ottamaan pienen riskin kun ei ollut takaajia. Kyllä aina kannattaa yrittää.

Missä on sadatn tuhannen euron asunto?

Ota laina aso-asuntoon. Aso-rahan lainanmaksuun saa asumislisää ja omaisuudeksi kertyvän aso-rahan voi myöhemmin käyttää omistusasunnon käsirahaksi.

No kyllähän voit säästää hitaastikin sen 5%. Jos olet nyt alle 30 niin sulla on kuitenkin 39-vuotiaaksi aikaa säästää (tän jälkeen tarvitset enemmän pääomaa ja tulee varainsiirtovero maksettavaksi). Että ei ole huono asia sekään, jos aloitat säästämisen nyt ja sinulla on omien säästöjen osuus kasassa vasta ~10 vuoden päästä. Ehdit sittenkin maksella omaa asuntoa vielä pitkään.

Sukulaiseni sai asuntolainan vielä eläkeikäisenä. Eli myöhäistä ei ole missään iässä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu hurjalta maksaa joka kuukausi vuokraa jonkun toisen taskuun, kun tietää, että järkevämpää olisi maksaa saman verran (tai ihan hyvin enemmänkin) asuntolainaa. Mutta kun en saa lainaa. Ja toisaalta haluaisi elää nuoruuden täysillä, eli ei täysillä säästäen ja luopuen matkustelusta jne. En ole edes tuhlaileva, mutta pienipalkkaisena kaikki pitää miettiä tarkkaan. Raastaa vain tämä vuokranmaksu, kun tuntuu niin turhalta. No, tuohan se melko huolettoman asumisen kyllä.

Et voi saada elämässä kaikkea. Sinun on vain hyväksyttävä tämä. 

Minulla jäi nuoruus elämättä käytänössä kokonaan, ja olen joutunut luopumaan haaveistani hankkia omistusasunto ja oma perhe. En varmasti ole ainut, kenellä on sama tilanne. Mutta mitään ei ole enää tehtävissä asian eteen, joten on vain tyydyttävä siihen mitä saa.

ASP ?

Pari vuotta laitat sinne kaiken, minkä kykenet. Pankki on velvollinen antamaan loput 90% ja saat vielä 4% tuoton säästöllesi.

No jos ei muuta mahdollisuutta ole, kuten mahdollisuus lainata vaikka omilta vanhemmilta turvallisesti tai jopa sieltä pankista alkusäästöjen jälkeen.

Moni aloittaa jostain ihan kuppaisesta rupuyksiöstä (riippuu tietenkin paikkakunnasta, minkä hintaisia ovat) ja koittaa ehkä siitä sitten siirtyä parempaan. Itse kun vielä remppaa, niin saa enemmän kenties hintaa myydessään, riippuen tietty alueesta ja hintakehityksestä. Pieni kaksio voi myös olla jopa edullisempi, kuin nuo niin suositut yksiöt.

Yksin eläjän riski on suurempi, kuin kahden kaupat. Jos toinen jää työttömäksi, saa toinen ehkä säilyttää työpaikkansa.

Niin olin minäkin työttömänä/varattomana tuudittautunut ikuiseen kunnan vuokraluukku for ever- ajatukseen, kunnes perinnön saatuani pääsin asuntoon sijoittamaan. Joka päivä muistan kiittää tästä onnestani, vaikka naapurit ovat mitä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Ota laina aso-asuntoon. Aso-rahan lainanmaksuun saa asumislisää ja omaisuudeksi kertyvän aso-rahan voi myöhemmin käyttää omistusasunnon käsirahaksi.

Ja eikös näihin saa jopa asumistukeakin?

Tämä omistusasuminen on aivan yliarvostettua. Olen asunut suurimman osan elämästäni vuokralla. Nykyään olen oakotitalon onneton omistaja. Ei minulla ole huoltoyhtiötä, jonne soittaa kun jokin menee rikki. Ja täällä menee kokoajan joku saatana rikki.

Vierailija kirjoitti:

Niin olin minäkin työttömänä/varattomana tuudittautunut ikuiseen kunnan vuokraluukku for ever- ajatukseen, kunnes perinnön saatuani pääsin asuntoon sijoittamaan. Joka päivä muistan kiittää tästä onnestani, vaikka naapurit ovat mitä ovat.

Tällä logiikalla vaikka sitä rahaa olisikin niin kannattaisi silti asua kunnan vuokrakämpässä jos se on kerran köyhille ja haluaa säästää rahaa. En minä ainakaan onneani kiittäisi, jos ostaisin kämpän ja naapurit on esim. seinän takana möykkääviä arshooleja.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu hurjalta maksaa joka kuukausi vuokraa jonkun toisen taskuun, kun tietää, että järkevämpää olisi maksaa saman verran (tai ihan hyvin enemmänkin) asuntolainaa. Mutta kun en saa lainaa. Ja toisaalta haluaisi elää nuoruuden täysillä, eli ei täysillä säästäen ja luopuen matkustelusta jne. En ole edes tuhlaileva, mutta pienipalkkaisena kaikki pitää miettiä tarkkaan. Raastaa vain tämä vuokranmaksu, kun tuntuu niin turhalta. No, tuohan se melko huolettoman asumisen kyllä.

Nyt pitää kysyä MIKSI sinä pidät itseäsi köyhänä jos sulla on varaa matkustella?

Mikset laita matkustelua pariksi vuodeksi tauolle ja säästä rahaa omaan asuntoon? Ei se säästäminenkään ikuisesti kestä. Lainaa saa kun on näyttää pankille maksukykyä (omarahoitusosuus ja palkka) ja talouden hallintaa (menot pienemmät kuin tulot, erotus säästöön ja sijoitukseen).

Tiedät itsekin että järkevämpää ois asua omassa mutta meet tunteen perässä ja tuhlaat rahasi vuokraan ja matkusteluun. Omia valintoja siis, lakkaa valittamasta.

Vierailija kirjoitti:

ASP ?

Pari vuotta laitat sinne kaiken, minkä kykenet. Pankki on velvollinen antamaan loput 90% ja saat vielä 4% tuoton säästöllesi.

Pankki mitään velvollinen ole......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mä hain asuntolainaa ja siihen vaadittiin se 5 % osuus asunnon myyntihinnasta. Sadan tuhannen asunnosta se on 5000. Lisäksi pankki suostui ottamaan pienen riskin kun ei ollut takaajia. Kyllä aina kannattaa yrittää.

Missä on sadatn tuhannen euron asunto?

Ellet halua syrjäkylään Helsinkiin, niin joka puolella Suomea.

Et voi säästää asuntoon ja tuhlata samalla rahojasi matkusteluun. Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Mä hain asuntolainaa ja siihen vaadittiin se 5 % osuus asunnon myyntihinnasta. Sadan tuhannen asunnosta se on 5000. Lisäksi pankki suostui ottamaan pienen riskin kun ei ollut takaajia. Kyllä aina kannattaa yrittää.

Missä on sadatn tuhannen euron asunto?

Löytyy jopa Helsingistä. ja alle 150 löytyy jo enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu hurjalta maksaa joka kuukausi vuokraa jonkun toisen taskuun, kun tietää, että järkevämpää olisi maksaa saman verran (tai ihan hyvin enemmänkin) asuntolainaa. Mutta kun en saa lainaa. Ja toisaalta haluaisi elää nuoruuden täysillä, eli ei täysillä säästäen ja luopuen matkustelusta jne. En ole edes tuhlaileva, mutta pienipalkkaisena kaikki pitää miettiä tarkkaan. Raastaa vain tämä vuokranmaksu, kun tuntuu niin turhalta. No, tuohan se melko huolettoman asumisen kyllä.

Nyt pitää kysyä MIKSI sinä pidät itseäsi köyhänä jos sulla on varaa matkustella?

Mikset laita matkustelua pariksi vuodeksi tauolle ja säästä rahaa omaan asuntoon? Ei se säästäminenkään ikuisesti kestä. Lainaa saa kun on näyttää pankille maksukykyä (omarahoitusosuus ja palkka) ja talouden hallintaa (menot pienemmät kuin tulot, erotus säästöön ja sijoitukseen).

Tiedät itsekin että järkevämpää ois asua omassa mutta meet tunteen perässä ja tuhlaat rahasi vuokraan ja matkusteluun. Omia valintoja siis, lakkaa valittamasta.

Sana "köyhä" olikin vähän liioittelua. Tarkoitin, että palkka on kuitenkin pieni. Saan sen riittämään kyllä moneen, mutta pitää tehdä joskus poissulkevia päätöksiä. Olen asettanut nämä nuoruuden vuodet nyt tärkeäksi, koska sitä nuoruutta ei saa myöhemmin takaisin. Mieli voi hyvinkin muuttua lähivuosina, mutta tämä on ihan tietoinen valinta, että en halua istua viisikymppisenä mummona rahakirstun päällä ihmettelemässä menetettyä elämää.

Jossain Ilomantsissa asunnon voi varmaan saada  15.000 eurolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu hurjalta maksaa joka kuukausi vuokraa jonkun toisen taskuun, kun tietää, että järkevämpää olisi maksaa saman verran (tai ihan hyvin enemmänkin) asuntolainaa. Mutta kun en saa lainaa. Ja toisaalta haluaisi elää nuoruuden täysillä, eli ei täysillä säästäen ja luopuen matkustelusta jne. En ole edes tuhlaileva, mutta pienipalkkaisena kaikki pitää miettiä tarkkaan. Raastaa vain tämä vuokranmaksu, kun tuntuu niin turhalta. No, tuohan se melko huolettoman asumisen kyllä.

Nyt pitää kysyä MIKSI sinä pidät itseäsi köyhänä jos sulla on varaa matkustella?

Mikset laita matkustelua pariksi vuodeksi tauolle ja säästä rahaa omaan asuntoon? Ei se säästäminenkään ikuisesti kestä. Lainaa saa kun on näyttää pankille maksukykyä (omarahoitusosuus ja palkka) ja talouden hallintaa (menot pienemmät kuin tulot, erotus säästöön ja sijoitukseen).

Tiedät itsekin että järkevämpää ois asua omassa mutta meet tunteen perässä ja tuhlaat rahasi vuokraan ja matkusteluun. Omia valintoja siis, lakkaa valittamasta.

Sana "köyhä" olikin vähän liioittelua. Tarkoitin, että palkka on kuitenkin pieni. Saan sen riittämään kyllä moneen, mutta pitää tehdä joskus poissulkevia päätöksiä. Olen asettanut nämä nuoruuden vuodet nyt tärkeäksi, koska sitä nuoruutta ei saa myöhemmin takaisin. Mieli voi hyvinkin muuttua lähivuosina, mutta tämä on ihan tietoinen valinta, että en halua istua viisikymppisenä mummona rahakirstun päällä ihmettelemässä menetettyä elämää.

Welcome to the real world. Jos päätös ei sulje mitään pois ei se ole päätös ensinkään.  Et voi syödä ja säästää kakkua. Päätös syödä tai olla syömättä kakkua on toisensa poissulkevia.