"Me haluttais sut Tadun kummmiksi..." --> spontaani repeäminen nimen taivutukselle --> välit poikki
Tuttavapariskunta päätti siis antaa poikalapselleen nimeksi Tatu. Ja kyllä - he taivuttavat sen Tadun, Tadulle, Tadulla jne. Sanoin "siis hetkinen, taivutatteko oikeasti nimen muodossa Tadun?" Siitäkös sitten sota repesi. Ja nyt minusta ei ilmeisesti tule "Tadun" kummia.
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen sääntö on, että etunimen haltija päättää itse, miten nimensä haluaa taivutettavan.
Toissijainen sääntö on, että etunimessä ei tarvitse käyttää astevaihtelua, eli voi olla Lumi-Lumin, Satu-Satun, Sointu-Sointun. Sukunimet sen sijaan taivutetaan aina niin kuin yleiskielinen vastaava sana, eli Petteri Orvon, Matti Kirveen.
Tatun vanhemmat ovat siis omalta osaltaan aivan oikeassa. Nimen voi taivuttaa Tatu-Tatun-Tadun, miten vain, ihan henkilöiden itsensä päätöksellä.
T. Äikänope
Luin muksuna usein Aku Ankkoja. Lempisarjakuviini kuului erityisesti Tuvun, Huvun ja Luvun seikkailut.
Kiitos tästä ketjusta ja hyvistä nauruista! :D <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Mirkka taivutetaan, kun Mirkakin on olemassa?
Mirkka - Mirkan
Mirka - MirkanMiten voisi olla muuten? Ajattelitko 'Mirka - MIran' vai mikä on ongelma? Aivan samalla tavalla Mikko/Miko. Kukaan ei taivuta 'Miko - Mion'.
Ajattelin, että tuossa kohtaa Mirkka voisi olla Mirkkan, että erottaa toisistaan. Onko Miikka myös Miikan?
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - MatinTuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan auto
Joo nuo kolme ovat selkeitä tapauksia, kun Markuja, Hilpoja ja Mateja ei tietääkseni oo juuri olemassa. On siis lähinnä häirinnyt, että voiko mennä oikein, jos taivutusmuodosta ei voi olla varma kummasta nimestä on kyse, mutta niin kai se sitten on.
Miettikää sit ku se pentu tekee gradua :'D
Tadun Gradu. :DDDDDDD
Tilasin juuri ravintolassa hernekeidon.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää sit ku se pentu tekee gradua :'D
Tadun Gradu. :DDDDDDD
Ei tuu tekeen, jos saa geenit vanhemmiltaan.
Satu on poikkeus, koska se ei ole pelkkä nimi. Satuja tarkoittava sana "satu" taipuu "sadun", mutta nimen "Satu", tulisi taipua "Satun". Tässä on kuitenkin käytäntö mennyt vinksin vonksin, ja molemmat on nykyään sallittuja taivutuksia _nimen_ kohdalla. Eihän kukaan kysy vaikka että "minkä satun haluat kuulla", vaan että "minkä sadun haluat kuulla."
Nyt olis hyvä jälleen kerrata se ananaan taivutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Mirkka taivutetaan, kun Mirkakin on olemassa?
Mirkka - Mirkan
Mirka - MirkanMiten voisi olla muuten? Ajattelitko 'Mirka - MIran' vai mikä on ongelma? Aivan samalla tavalla Mikko/Miko. Kukaan ei taivuta 'Miko - Mion'.
Ajattelin, että tuossa kohtaa Mirkka voisi olla Mirkkan, että erottaa toisistaan. Onko Miikka myös Miikan?
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - MatinTuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan autoJoo nuo kolme ovat selkeitä tapauksia, kun Markuja, Hilpoja ja Mateja ei tietääkseni oo juuri olemassa. On siis lähinnä häirinnyt, että voiko mennä oikein, jos taivutusmuodosta ei voi olla varma kummasta nimestä on kyse, mutta niin kai se sitten on.
Jos otamme vielä Mikko/Miko-nimet. Puhutaan vaikkapa jalkapalloilija Miko Virtasesta: "Mikon taktiikka oli loistava.". Jos luet vain tämän lauseen, et voi tietää, onko kyseessä Miko vai Mikko. Vanhaa Mikko-nimeä ei taatusti taivuteta Mikko-Mikkon sen takia, että on myös Miko-nimi.
Tietääkö kukaan pundan kurssia tänään?
Tapasin kerran Elias nimisen miehen joka vaati että hänen nimensä taivutetaan Eliasin, Eliasilla jne. Syytä tähän en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmaan kivaa kun saa jokaiselle aina erikseen selittää, että se oma nimi ei sitten taivu perinteisesti vaan toisella tavalla. Helppoa ja hauskaa.
Joo, mun nimi on Mikko, mutta se taipuu Sakarin, Pentiltä, Sakarille, Aatusta, Villeen.
Ei hitsi, mä meinaan tukehtua täällä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Mirkka taivutetaan, kun Mirkakin on olemassa?
Mirkka - Mirkan
Mirka - MirkanMiten voisi olla muuten? Ajattelitko 'Mirka - MIran' vai mikä on ongelma? Aivan samalla tavalla Mikko/Miko. Kukaan ei taivuta 'Miko - Mion'.
Ajattelin, että tuossa kohtaa Mirkka voisi olla Mirkkan, että erottaa toisistaan. Onko Miikka myös Miikan?
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - MatinTuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan autoJoo nuo kolme ovat selkeitä tapauksia, kun Markuja, Hilpoja ja Mateja ei tietääkseni oo juuri olemassa. On siis lähinnä häirinnyt, että voiko mennä oikein, jos taivutusmuodosta ei voi olla varma kummasta nimestä on kyse, mutta niin kai se sitten on.
Miksi alapeukut, kyllä minä ymmärsin yskän. Se vain tuntuu hölmöltä kun ei voi päätellä tietämättä kummasta kyse.
Ei huolta, kyllä se Tadu pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vanhemmille valitsemansa linjan kanssa. Koko muu Suomi tulee kuitenkin taivuttamaan nimen normaalilla kielenmukaisella tavalla (Tatu - Tatun - Tatua).
Jep! Saa kuulemma taivuttaa mielensä mukaan samoin kuin Satu, Sadun, Sadulle jne. AP
Käsittääkseni tuo taivutus koskee vain nimiä joilla on myös tarkoitus. Suvi, Suvin, Suven. Satu, Satun, satu, sadun.
Tarkoittaako tatu jotain?
Vierailija kirjoitti:
Satu on poikkeus, koska se ei ole pelkkä nimi. Satuja tarkoittava sana "satu" taipuu "sadun", mutta nimen "Satu", tulisi taipua "Satun". Tässä on kuitenkin käytäntö mennyt vinksin vonksin, ja molemmat on nykyään sallittuja taivutuksia _nimen_ kohdalla. Eihän kukaan kysy vaikka että "minkä satun haluat kuulla", vaan että "minkä sadun haluat kuulla."
Yleisohje Satu-nimen taivuttamiselle on nimenomaan "Sadun", koska yhteys kantasanaan on haluttu säilyttää. http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/saako-satu-itse…
Molemmat ovat siis sinänsä "sallittuja", mutta: "Yleensä tosin suositellaan käyttämään yleisesti käytössä olevaa taivutusta, koska jos kaikki päättäisivät oman nimensä taivutuksesta erikseen, käytännöstä tulisi erittäin sekava." Tätä voisivat Tadunkin vanhemmat miettiä...
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunta päätti siis antaa poikalapselleen nimeksi Tatu. Ja kyllä - he taivuttavat sen Tadun, Tadulle, Tadulla jne. Sanoin "siis hetkinen, taivutatteko oikeasti nimen muodossa Tadun?" Siitäkös sitten sota repesi. Ja nyt minusta ei ilmeisesti tule "Tadun" kummia.
REPS!!!!!!!!!!!!!!! Juntteja!!!
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen sääntö on, että etunimen haltija päättää itse, miten nimensä haluaa taivutettavan.
Toissijainen sääntö on, että etunimessä ei tarvitse käyttää astevaihtelua, eli voi olla Lumi-Lumin, Satu-Satun, Sointu-Sointun. Sukunimet sen sijaan taivutetaan aina niin kuin yleiskielinen vastaava sana, eli Petteri Orvon, Matti Kirveen.
Tatun vanhemmat ovat siis omalta osaltaan aivan oikeassa. Nimen voi taivuttaa Tatu-Tatun-Tadun, miten vain, ihan henkilöiden itsensä päätöksellä.
T. Äikänope
Onko se laajentunut koskemaan kaikkia nimiä? Ennen se koski vain nimiä joilla oli joku muukin merkitys.
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - Matin
Tuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan auto