"Me haluttais sut Tadun kummmiksi..." --> spontaani repeäminen nimen taivutukselle --> välit poikki
Tuttavapariskunta päätti siis antaa poikalapselleen nimeksi Tatu. Ja kyllä - he taivuttavat sen Tadun, Tadulle, Tadulla jne. Sanoin "siis hetkinen, taivutatteko oikeasti nimen muodossa Tadun?" Siitäkös sitten sota repesi. Ja nyt minusta ei ilmeisesti tule "Tadun" kummia.
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten taivutatte nimet Säde ja Sade? Jade on tietysti Jaden, Jadelle, mutta nimet Säde ja Sade kuulostavat oudoilta miten tahansa taivutettuina. Mikä niiden kohdalla on se oikea tapa??
"Saden kirja.. Sateen kirja.. "
Nää onkin eri asia, kun sana on tunnetumpi sanana kuin nimenä, selkeä merkityssisältö.
Tatu on nimi. Ei mitään muuta kuin nimi. Se ei missään tapauksessa taivu Tadun, vaikka joku kuinka kirkuisi, että taipuu. Rakkaat vanhemmat, annatte itsestänne todella hankalan ja nolon erikoisuudentavoittelija- mielikuvan.
Tatu ei taivu missään yhteydessä Tadun. Nielkää tämä tosiasia nyt, sillä lapselle tulee olemaan kiusallista tuo päin naamaa tai selän takana repeily ja se ärsytys, minkä moni tuntee tällaisen erikoiskohteluvaatimuksen kanssa. Lapsesta tulee arka, kun hän ei uskalla sanoa nimeään, kun aina ihmetellään.
Olette tajunneet väärin. Korjatkaa asia ennen kuin lapsi joutuu elämään hankalaa elämää nolosta tilanteesta toiseen.
Joo näin. Tatun vanhemmat: Tatu on tosi kiva nimi, onnittelut hyvästä valinnasta. Mutta ei se taivu Tadun. Ihan selvä asia. Mutta ymmärrän, jos vaikka ei ole suomi äidinkielenä tms, aina voi tulla väärinkäsityksiä elämässä. Nimihän ei ole mitenkään super-yleinen.
Nyt pitää miettiä just tota lapsen kannalta, millaisia tilanteita tulee kohtaamaan. Nielette ylpeytenne ja ihan vaan unohdatte tän taduttelun. Lapsetkin tuntee nimen Tatu ja Patu -kirjoista, joten oikeesti tollainen vaatimus on lapsen elämön hankaloittamista, itsetunnon heikentämistä.
Kiva nimi kivalla pojalla, älkää tehkö asiasta vaikeaa. Hali.
Jotenkin todella hämmentää, että joku päättää taivutella sanoja oman mielen mukaan. Kuten tuolla feissarimokalinkissä toi Joonatan-Joonataksen. Miten toi voi tulla mieleenkään? Onko ne feissarimokat todellisia. Siinä "Joonataksen" äiti riehui, ett kai hän sen tietää, kun on lapsensa nimennyt. Öö, ei. Ei todellakaan. Lapsen nimeäminen ei anna mitään erillistä valtaa alkaa päättää kieltä uudelleen. Moni siinä kommentoi, että hei, nyt vana oot väärässä, niin eukko vaan suuttumaan. Tota on vaikea ymmärtää, ettei kykene myöntämään tajunneensa väärin, hyvin yleistä nykyisin.
Tatu on Tatun, Tatulle. Aina ja ikuisesti. Hieno nimi tosiaan. Lasta ei saa kuormittaa jollain vammaisilla vaatimuksilla, että kieli pitää muuttaa.
Just toikin pointti, että nimi on lapsillekin tuttu Tatun ja Patun kautta. Että tulee hämmentäviä tilanteita ja lasta voidaan kiusata, tällaista turhaa taakkaa ei pidä lapsen niskaan sysätä.
Vähän ärsyttää, kun Aamulehti on päättänyt, että nyt lehdessä kirjoitetaan Orpo, Orvon, kai sitten myös Ryti, Rydin.
Vierailija kirjoitti:
Minä arvasin ensiyrittämällä minkä nimen Leevin veli sai ja nauroin päälle, mutta ei se minua suojannut kuten ei sekään etten kuulu kirkkoon
Veeti? Näitä veljespareja on ainakin tuhat suomessa.
Välit poikki vaan Tadu-ihmisten kanssa. Sit sulla on helpompaa.
Ehkä elämästä löytyy muitakin kuin Tadu-ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ärsyttää, kun Aamulehti on päättänyt, että nyt lehdessä kirjoitetaan Orpo, Orvon, kai sitten myös Ryti, Rydin.
Yleissääntöjen mukaan sukunimissä nimenomaan käytetään astevaihtelua eli Aamulehti on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Mirkka taivutetaan, kun Mirkakin on olemassa?
Mirkka - Mirkan
Mirka - MirkanMiten voisi olla muuten? Ajattelitko 'Mirka - MIran' vai mikä on ongelma? Aivan samalla tavalla Mikko/Miko. Kukaan ei taivuta 'Miko - Mion'.
Ajattelin, että tuossa kohtaa Mirkka voisi olla Mirkkan, että erottaa toisistaan. Onko Miikka myös Miikan?
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - MatinTuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan autoJoo nuo kolme ovat selkeitä tapauksia, kun Markuja, Hilpoja ja Mateja ei tietääkseni oo juuri olemassa. On siis lähinnä häirinnyt, että voiko mennä oikein, jos taivutusmuodosta ei voi olla varma kummasta nimestä on kyse, mutta niin kai se sitten on.
Jos otamme vielä Mikko/Miko-nimet. Puhutaan vaikkapa jalkapalloilija Miko Virtasesta: "Mikon taktiikka oli loistava.". Jos luet vain tämän lauseen, et voi tietää, onko kyseessä Miko vai Mikko. Vanhaa Mikko-nimeä ei taatusti taivuteta Mikko-Mikkon sen takia, että on myös Miko-nimi.
Jos joukkueessa on sekä Miko että Mikko, toista voi selkeyden vuoksi kutsua nimellä K-Mikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Mirkka taivutetaan, kun Mirkakin on olemassa?
Mirkka - Mirkan
Mirka - MirkanMiten voisi olla muuten? Ajattelitko 'Mirka - MIran' vai mikä on ongelma? Aivan samalla tavalla Mikko/Miko. Kukaan ei taivuta 'Miko - Mion'.
Ajattelin, että tuossa kohtaa Mirkka voisi olla Mirkkan, että erottaa toisistaan. Onko Miikka myös Miikan?
Suomalaisissa nimissä kk/pp/tt -kaksoiskonsonantit taivutetaan astevaihtelun mukaan.
Markku - Markun
Hilppa - Hilpan
Matti - MatinTuskin on kovin suuri ongelma, että Mirkka ja Mirka -nimien taivutusmuodoissa on samoja muotoja. Yhtä suuri ongelma kuin jos olisi kaksi Mirka-nimistä naista:
Mirkan autoJoo nuo kolme ovat selkeitä tapauksia, kun Markuja, Hilpoja ja Mateja ei tietääkseni oo juuri olemassa. On siis lähinnä häirinnyt, että voiko mennä oikein, jos taivutusmuodosta ei voi olla varma kummasta nimestä on kyse, mutta niin kai se sitten on.
Jos otamme vielä Mikko/Miko-nimet. Puhutaan vaikkapa jalkapalloilija Miko Virtasesta: "Mikon taktiikka oli loistava.". Jos luet vain tämän lauseen, et voi tietää, onko kyseessä Miko vai Mikko. Vanhaa Mikko-nimeä ei taatusti taivuteta Mikko-Mikkon sen takia, että on myös Miko-nimi.
Jos joukkueessa on sekä Miko että Mikko, toista voi selkeyden vuoksi kutsua nimellä K-Mikko.
Tai Co-Mikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen sääntö on, että etunimen haltija päättää itse, miten nimensä haluaa taivutettavan.
Toissijainen sääntö on, että etunimessä ei tarvitse käyttää astevaihtelua, eli voi olla Lumi-Lumin, Satu-Satun, Sointu-Sointun. Sukunimet sen sijaan taivutetaan aina niin kuin yleiskielinen vastaava sana, eli Petteri Orvon, Matti Kirveen.
Tatun vanhemmat ovat siis omalta osaltaan aivan oikeassa. Nimen voi taivuttaa Tatu-Tatun-Tadun, miten vain, ihan henkilöiden itsensä päätöksellä.
T. Äikänope
"Äikänope" voisi kerrata eli-sanan pilkutussäännöt.
Ainakin 34 henkilön pitäisi tähän mennessä käydä itse kertaamassa pilkkusääntöjä, yksi heistä jakoi vielä linkinkin sopivasti itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ärsyttää, kun Aamulehti on päättänyt, että nyt lehdessä kirjoitetaan Orpo, Orvon, kai sitten myös Ryti, Rydin.
Yleissääntöjen mukaan sukunimissä nimenomaan käytetään astevaihtelua eli Aamulehti on oikeassa.
https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tätä lukiessa tulee mieleen se legendaarinen ketju, jossa joku sai pövön :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ärsyttää, kun Aamulehti on päättänyt, että nyt lehdessä kirjoitetaan Orpo, Orvon, kai sitten myös Ryti, Rydin.
Yleissääntöjen mukaan sukunimissä nimenomaan käytetään astevaihtelua eli Aamulehti on oikeassa.
https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
"Käytännössä STT:n uusi linjaus tarkoittaa muun muassa sitä, että STT:n uutisissa taivutetaan tästedes Orpo : Orpon.Kotuksen suosituksen mukaan sukunimi taipuu ensisijaisesti kuten vastaava yleissana orpo : orvon. Orpon-taivutus on harvinaisempi alueellinen taivutustapa."
STT = Suomen Tietotoimisto, Kotus = Kotimaisten kielten keskus. STT:n linjaus on Kotuksen suosituksia vastaan. Alkuperäinen kommentoija väitti, että Aamulehti taivutti siis Kotuksen suositusten mukaan, jonka mukaan Aamulehti olisi oikeassa.
Harrastelijaäikänope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuohon kieliopin mukaan d kuuluisi, mutta suomalaiset ei perinteisesti halua hienostella joten vakiintuneena tapana on t.
Ei se siitä johdu, vaan siitä että erisnimet ja uudet sanat, usein lainasanat, muuttuvat taipuessaan vähemmän kuin vanhat vakiintuneet sanat. Esim. tuki, tuen, mutta muki, mukin (tulee ruotsin sanasta mugg). Sanooko joku: "Sain uuden muumimuen"? Milloin sana on vakiintunut, on tulkintajuttu. Siksi sallitaan erilaiset muodot. Toisten kielikorvaan särähtää, toisten ei.
Kummitäti voisikin ruveta keräämään Tadulle mugeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea vanhemmille valitsemansa linjan kanssa. Koko muu Suomi tulee kuitenkin taivuttamaan nimen normaalilla kielenmukaisella tavalla (Tatu - Tatun - Tatua).
Jep! Saa kuulemma taivuttaa mielensä mukaan samoin kuin Satu, Sadun, Sadulle jne. AP
Erkkin, Katren, Mattin jne.
Jepjep.
Vierailija kirjoitti:
"Äikänope" voisi kerrata eli-sanan pilkutussäännöt.
Mikä virhe siinä pilkutuksessa oli?
Miksi siitä pitää hykerrellä tyytyväisenä ettei joku osaa? Jotta voit kokea olevasi niin paljon parempi kuin toinen? Et kuulosta kovin kehittyneeltä.