Millainen rahankäyttäjä olet? Miksi niin moni sössii raha-asiansa?

Olen nuuka, pihi saita ja itara. Niistä ominaisuuksista on ollut hyötyä näin pitkäaikaistyöttömänä opintovelkaisena, perheellisenä. Ja kun kertyy vähän säästöjä, saatan maksaa vähän enemmänkin sellaisesta, mitä todella tarvitsen tai lapsi tarvitsee.

Ihmiset sössivät raha-asiansa monesti sen takia, että tapahtuu jotain mihin ei voi itse vaikuttaa. Elämää ei voi kuitenkaan ennustaa ja niinpä monet vaan joutuvat pahaan tilanteeseen. Jos sairastuu, jää työttömäksi tai sattuu jotain muuta niin voi olla äkkiä taloudellinen pohja pois. Monet ovat jo ennestään pienituloisia. Jotenkin huvittavaa lukea täältä, kun ihmiset kertovat, että heillä on tulot yli 4000 e ja sijoitukset päälle. Säästöönkin jää kuulemma jo kaksi kertaa se määrä vuodessa minkä pienituloinen saa käteen.

Tietysti nämä ovat valintoja ja aina voi syyttää muita heidän köyhyydestään. Todellisuudessa monilla ei aina ole paljon mahdollisuuksia. Eivät kaikki köyhät ole mitään tuhlaavaisia vaan aina se raha ei vaan riitä. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka saavat ihan naurettavan vähän palkkaa. Siinä mielessä koko tämä otsikon kysymyskin on ihan huvittava. Vastaus siihen voisi olla, että ne surkeat köyhät, joille tapahtuu joku asia joka pitää maksaa ja siitä se velkaantuminen lähtee.

Itsekin olen köyhän perheen lapsi. Toinen vanhempi paljon työttömänä ja pienet palkat. Itselläni ei ole velkaa, mutta eipä näistä rahoista paljon säästetä. Ehkä sitten kun saisin paremman kouluksen voisi ehkä talous parantua. Tiedän vaan monia, joilla hyväkin koulutus ja tekevät silti jotain matalapalkkaista työtä, kun ei ole muutakaan. Niinpä välillä tuntuu todella väärältäkin se, että toiset elävät kuin unelmaa ja toiset kurjuutta. Ja kaikilla ei ole kotia, mikä tukisi taloudellisesti. Onhan se ( ehkä) helppo opettaa lapsensa säästämään jos on jotain mistä säästää tai sitten onkin niin, että niissä perheissä jopa tuhlataan enemmän kun on sitä mammonaa. Terveisin se köyhä, joka ainakin vielä on säästynyt veloilta, mutta muuten elää todella vähillä varoilla. Eläkää te vaan jossain pilvilinnoissa ja ainahan se köyhä on syyllinen kaikkeen ja vielä tyhmäkin kun on elämänsä sotkenut. Kiitos ja anteeksi.

Koko ajan rahataitojaan parantava?

Aina olen ollut siinä määrin tunnollinen että laskut maksan aina ensin. Ei siis ole ollut sellaista etteikö vuokraan tai sähkölaskuun olisi rahaa.

Mutta huono olen aina ollut säästämään ja teen ostoksia joskus impulsiivisesti.

Lasten syntymä vaikutti minuun kaksijakoisesti. Aloin olla tarkempi rahan kanssa, esikoisen syntymän jälkeen minulla on ollut mm. aika tarkka budjetti koko ajan ja kotiäitivuosina opettelin sijoittamisesta perusasiat. Sijoitan nykyään rahastoihin. Toisaalta lapsille pitää hankkia aika paljon kaikenlaista ja liian usein sorrun sitten ostamaan vaikka kauniin uuden villapuvun - sen sijaan että ostaisin kirpparilta vähän kulahtaneemman mutta toimivan villapuvun.

Pieni palkka asettaa omat haasteensa, saan kuussa n. 1500e käteen lapsilisineen, säästöön saan siitä kuitenkin 100-200e/kk. Mutta kaikki meinaa mennä mitä tulee; ihan niihin perusvälttämättömyyksiin tällä tulotasolla.

Ei ole ollut rahaa niin, että sitä olisi voinut oppia. Mutta köyhyyteen ja kurjuuteen on oppinut niin ettei pääse ulos. Ympäristön aiheuttama sairaus ja sille altistuminen yli oman sietokyvyn. Ei,ole enää henkistä kapasiteettia, vaikka taitoa olisinkin.

Huoleton rahankäyttöä = aina on rahaa ollut tilillä. Osakkeita/rahastoja olen hankkinut 18 vuotiaasta asti. Palkasta on lähes aina jäänyt säästöön, vaikka tulot oli opiskelijana paljon pienemmät. Asunnon käsiraha oli kasassa jo kauan ennen asunnon ostoa. Luottokortilaskun maksan aina pois. Autot ostan käteisellä jne. Vältän turhaa velkaantumista, koska se on aina kallista. Vaatteet on aina vähän hintavempia, mutta aika harvoin ostan. Toisaalta ostan sitten kerralla useiden satojen eurojen edestä vaatteita. Harmittaa jos pari vuotta vanha paita on nyppyyntynyt. Kavereilta en ole ikinä ottanut esim. bensarahaa tai järkännyt nyyttäreitä.

Jos sulla on pienet tulot, niin siinä ei kovin montaa yllärilaskua tarvita, kun tiput ojasta allikkoon. On eletty, onneksi pääsin kuiville.

On luottokortti, velkaa 0 euroa. Kortti on ihan äärimmäisiin hätätapauksiin hommattu. Mutta kun nykyään pankki on kännykässäkin niin olen alkanut miettiä senkin tarpeellisuutta.