Onko pareja, joista toinen osapuoli haluaa välillä vähän etäisyyttä ja käy yksin viikonlopuksi vanhempiensa luo?

Ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia.

Eli on siis poissa pe-su

Siis tiedät ap yhden pariskunnan, jossa näin? Mitä ihmeen yhteenkasvaneita pareja sun tuttavapiiriin kuuluu, jos vaan yksi pariskunta voi viettää viikonloppuja erillään?

Vai että "vanhempien luona".

No en kyllä sellaista tiedä että vanhempien luo menisi, mutta muita reissuja yksin tehdään kyllä.

Me vietetään säännöllisesti päiviä erossa. Ollaan onnellisia. Yhdessä 5 vuotta.

Minusta jotkut parit ovat liikaa kiinni toisissaan ja pieni irtiotto tekisi vain hyvää. Miksei voisi välillä olla itsekseen viikonloppua?

Jotkut elävät koko elämänsä jossain ihme symbioosissa.

Ihmiset ovat itsenäisiä, miksi pitää koko ajan olla joku ihmisen jatke joka paikassa häiritsemässä?

Minä (nainen) käyn välillä lasten kanssa äitini luona kesäisin viettämässä viikonloppuja ilman miestä. Välillä myös talvella. Tekee hyvää olla välillä erossa toisesta.

Vanhemmille, kaverin mökille ym. Minä käyn meistä useammin kun tykkään sosialisoida. Vanhemmille otan usein lapset mukaan, kun tykkäävät siellä olla. Useimmiten mies tulee sinne mukaan, mutta ei aina.

Mies käy pari x vuodessa reissussa kaverien kanssa, usein lähimaissa tai mökillä. Ihan normaalia käsittääkseni? Vanhemmillaan hän ei kyllä vietä viikonloppuja.

Vierailija kirjoitti:

Siis tiedät ap yhden pariskunnan, jossa näin? Mitä ihmeen yhteenkasvaneita pareja sun tuttavapiiriin kuuluu, jos vaan yksi pariskunta voi viettää viikonloppuja erillään?

En tosissaan tiedä muita kuin tuon yhden. Kaikki muut aina yhdessä joka ikinen päivä. Ikään kuin ei olisi sallittua olla pois yhtäkään päivää toisen luota tai sitten ollaan niin riippuvaisia. Esim. siskolleni kerran ehdotin muutaman päivän reissua Pariisiin kahdestaan, mutta ei käynyt ja muut siskoni ihmettelivät miksi vain kahdestaan sinne menisimme. Lopulta jäi kyseinen reissu tekemättä, kun ärsytti, että pitää aina ottaa mukaan puoliso kaikkeen.

Ap

Ahdistavaa olisi jos koko ajan pitäisi olla kylki kyljessä!

Hyvä jos kummallakin myös omaa elämää.

Ihme asioita ap pohtii. Olisko oma elämä vähän tapahtumaköyhää?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut elävät koko elämänsä jossain ihme symbioosissa.

Ihmiset ovat itsenäisiä, miksi pitää koko ajan olla joku ihmisen jatke joka paikassa häiritsemässä?

Sitä minäkin ihmettelen. Aina oltava läsnä ja soitettava sekä laitettava viestiä. Jos ei joku päivä töistä laitakaan viestiä, olisiko niin kauheata, kun kuitenkin illalla näkee?

Vierailija kirjoitti:

Ihme asioita ap pohtii. Olisko oma elämä vähän tapahtumaköyhää?

Ei ole. Ihmettelen vain ihmisten rajoittuneisuutta.

Ap

Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja lähes aina olen käynyt vanhempieni luona yksin tai lasten kanssa. Matkaa 400 km. Matkustelemme myös erikseen ja toki myös yhdessä. Me myös harrastamme ihan täysin eri asioita. Näin on ollut aina, ihan seurustelun alkuajoista saakka.

Meillä ainakin kumpikin tekee omia reissujaan. Voi olla ettei tulis käytyä missään, jos aina pitäisi toinen raahata mukana, en edes lapsia tykkää pakolla ottaa mukaan.

Joo just olin 5pvä vauvan kanssa mökillä. Tartten tooooosi paljon omaa tilaa parisuhteessa.

Miten joku voi luulla, että puoliso on jotenkin liittonsa vanki. Ei kukaan tota tosissaan kuvittele. Laki antaa ihmiselle vapauden olla missä haluaa, tai vaikka matkustaa kenen kanssa haluaa, saa tavata isää ja äitiä jopa. Kysyn nyt ihan suoraan  kirjoitatko Suomesta ja onko joku tuttusi vangittu kotiin. Jos joku estää puolisoaan liikkumasta , se on poliisiasia. Autoon laitettu seurantalaite on myös laiton, mustasukkaiset psykot kannattaa unohtaa. Vaimo saa myös matkustaa pois maasta mihin itse haluaa.

Tulee nyt sellanen fiilis, et Ap on aika hukassa.

Jos vanhemmilla vaikea parisuhde, riitaa, erimileisyykisä, alistamista, katkeruutta, pahan puhumista, huutamista, vähättelyä jne. jne.

Millaisen kuvan lapsi saa tästä kaikesta?

Millainen aikuinen kasvaa tuollaisessa ympäristössä kasvaneesta lapsesta?

Tulisin ihmettelemään tänne omaa lapsellista käytöstäni. En varmasti erottaisi mikä on normaalia ja fiksua.