Kuvailepa ystävääsi jolla ei ole eikä tule TATUOINTIA

Ystäväpiirissäni (13 henkilöä) noin puolella on tatuointeja ja puolella ei. Kaikkia voisi kuitenkin kuvailla samoin sanoin: ystävällisiä, fiksuja, korkeakoulutettuja, eläinrakkaita, avoimia, luotettavia ja huumorintajuisia. Ainoat erot mitä keksin ovat ne, että tatuoiduista useammat ovat kasvissyöjiä/vegaaneja kuin ei-tatuoiduista kun taas ei-tatuoiduista useammalla on lapsi kuin tatuoiduista.

Miten paljon tatuointeihin on mennyt veronmaksajien rahaa?

Kiltti, herkkä ja rauhallinen. Pitää historiasta ja kaikesta kauniista. Hyvin stereotyyppisen feminiininen olemus.

Kenelläkään ystävistäni ei ole tatuointeja. Suurimman osan tunnen kouluajoilta parinkymmenen vuoden ajalta. Yhteistä on varakas koti, yliopistokoulutus, hyvä ammatti, perhe ja lapset.

Kuvailen itseni: korkeasti koulutettu, luonnollinen elovena-nainen, huoliteltu, empaattinen, itsevarma, huumorintajuinen, joskus ujo, todella usein kauniiksi kehuttu, lapsia, eronnut.

Tatuointi tekisi minusta jotenkin likaisen ja arvo alenisi. Ei vaan sovi ulkonäkööni yhtään.

Mutta en arvostele ketään kellä niitä on. Kukin tyylillään :-)

Hyi saatana tatuoinnit! elämäm_kolu,,paistaa,vahvasti,,läpi,,ja,,kovasta,,luanteestani!!!11

Lähipiirissä (perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, tuttavat) vain 1 naisella ja 1 miehellä on tatuointi, nekin näkymättömissä ja "itseä varten" tehtyjä.. Menisi liian pitkään kuvata heitä kaikkia

Ei ollut kuin yksi, silloisen poikaystävänsä/avomiehensä talutusnuorassa. Mies oli ehdottoman tatuointivastainen (ainakin naisten suhteen, ilmeisesti muiden miesten tatuoinnit eivät häntä häirinneet). Nyt, kun ovat eronneet (pari vuotta sitten), ystäväni harkitsee kuvan ottamista. 

Kenelläkään muulla ei ole mitään sellaista "ehdottomasti ei" -asennetta, ikään, sukupuoleen, koulutukseen tai työhön katsomatta.

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissä (perhe, ystävät, sukulaiset, työkaverit, tuttavat) vain 1 naisella ja 1 miehellä on tatuointi, nekin näkymättömissä ja "itseä varten" tehtyjä.. Menisi liian pitkään kuvata heitä kaikkia

Oletko varma, että vain noilla kahdella on tatuoinnit? Oletko nähnyt kaikki työkaverisi ja sukulaisesi alasti? Mulla on useampi kuva iholla (melko suurikokoisiakin), mutta ne ovat yleensä vaatteiden alla. Edes oma äitini ei tiedä niistä, ystävät kyllä tai ainakin osa ystävistäni - ja nykyisille työkavereille näytin nilkoissa/pohkeissa olevat tatuointini, kun tatuoinneista tuli puhe. Olin ollut jo pitkään töissä siellä, eivätkä olleet osanneet arvatakaan, mitä housunlahkeiden ja sukkien alta paljastuu...

Terveisin: eräs museotäti 

Kristitty pitkätukkainen Pohojammaalla asuva vaimo. Kolme pullavaa poikaa. Molemmat äänestävät Keskustaa. Töissä hoiva-alalla.

Tatuointihullu se jaksaa näitä aloituksia tehdä tasaiseen tahtiin.

Korkeakoulutettu, hyvin tienaava johtaja.

Harrastaa autoja ja moottoripyöriä.

Perheellinen, ikää 35, kimpassa saman naisen kanssa ollut jo 20v.

Vaatimaton, mutta tosi fiksu.

Avarakatseinen ja hyvä keskustelija, osaa asettua toisen saappaisiin ja ajatella asioita muidenkin näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Epävarma, muiden hyväksyntää tarvitseva ihminen, joka ei pysty tekemään päätöksiä  ("Laittaisinko keltaisen vai oranssin mekon firman kevätjuhliin?") ilman että kuulee noin 24 ihmisen mielipiteen. Mielipide mukailee abaut sitä, minkä mielipiteen viimeisimpänä kuullut. 

Hassua, sillä kuvailisin tatuoituja juurikin noilla sanoilla. Päättömiä, muodin, massan ja muiden ihmisten oikkujen mukana meneviä laumasieluja, vailla omaa tahtoa ja persoonaa.

Helpompi olisi kuvailla ne pari ihmistä joilla on tatuointi/tatuointeja.

Nuoremmassa polvessa niitä enemmän alkaa olla. Eräällä ystävättärellä on pieni tatuointi nilkassa, hänen tyttärellään on jo aika isot kuvat ja luultavasti lisää tulee. Päälle nelikymppisillä eli mun ikäluokalla on tatuoinnit aika harvinaisia, kun taas parikymppisillä eli meidän lasten ikäluokalla niitä on jo ehkä 20%:lla. Mun vanhempien ikäluokalla eli kuusikymppisillä taas en tiedä kellään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kuin yksi, silloisen poikaystävänsä/avomiehensä talutusnuorassa. Mies oli ehdottoman tatuointivastainen (ainakin naisten suhteen, ilmeisesti muiden miesten tatuoinnit eivät häntä häirinneet). Nyt, kun ovat eronneet (pari vuotta sitten), ystäväni harkitsee kuvan ottamista. 

Kenelläkään muulla ei ole mitään sellaista "ehdottomasti ei" -asennetta, ikään, sukupuoleen, koulutukseen tai työhön katsomatta.

Jos harkitsee tatuoinnin ottamista, niin eihän se sit ole ehdoton ei.