Äitini valittaa ja marmattaa kaikesta. Jo lapsuudessani sekä ollessani akuisena. Miten muut jaksatte sellaista?

Mistä hän valittaa ja marmattaa? Jos täysin aiheettomista jutuista, kannattaa varmasti puhua äitisi kanssa ja kertoa rehelliset fiiliksesi.

Olen itse tuollainen, minkäs teet kun kaikki vituttaa koko ajan vaikka kuinka kävisi terapiassa ja tekisi mitä. Koitan välillä hillitä valitusta mutta jos koko ajan on pas ka olo niin ei koko ajan jaksa esittää muuta.

Mun äiti kans ennen kun sai vähän sisältöä elämäänsä. Oisko osasyy vuosikymmeneen millä syntynyt?

Onko äidilläsi ongelmia mielenterveyden kanssa? Eikä hän hoida itseään, ei ole koskaan hoitanut? Anna muhia omassa sopassaan! Jos jo lapsesta asti olet joutunut olemaan hänen terapeuttinsa, niin nyt on aika todeta, että jo riittää sinulle.

Toiset vaan on. Jos se on äitisi luonne, niin eipä sille mitään mahda. Kyllä sen jaksaa, kun vaan hyväksyy asian ja ihmiset sellaisina kuin ovat. Tsemppiä!

Minun äitini on samanlainen. On välillä todella raskasta seuraa. Sitä paitsi nuo valituksen aiheet ovat sellaisia, että en ymmärrä miten joku jaksaa sellaisista valittaakin. Sama negatiivisuus on ollut aina. Nykyään yksi aihe on, että kukaan ei käy vierailemassa - niin, ei varmaan kun kukaan ei jaksa kuunnella sitä negatiivisuuden ryöppyä. Naapurienkin kanssa on saanut välit poikki, samoin melkein kaikkien sukulaisten.

Niin, mitä tehdä, kun lapset joka viikko käyvät välittamassa äidilleen siitä, millainen äidin pitäisi olla?

-väärä ketju?

En minä masentunutta vanhempaani jaksakaan. Olen katkaissut välit.

No mutta onko äidillä sitten masennus vai kivi kengässä? Tai siis, kumpi tuli ensin? Lääkkeet sen mukaan. Tosi moni nykymaailmassakin potee tarpeetonta kipua, koska millekään ei voi mitään muut kuin terapeutti tai pilleripurkki.

MIkä siis ap äitiäsi niin pohjimmiltaan risoo? Miten hän haluaisi asioiden olevan?