Suistuisitko? Bussissa viereesi istuva nuorimies pyytää sinua herättämään hänet kun olette xxx-risteyksen kohdalla?

Toki.

En suuttuisi, mutta sanoisin miehelle, että ei todellakaan kannata luottaa siihen, että herätän, koska todennäköisesti en huomaa milloin ollaan tuossa risteyksessä. Toki jos huomaan voin herättää.

Mun viereen ei istu kukaan ! Siitä pidän huolen. Tasan. Naiset istuvat aina, miehet ja lapset seisovat. Lapsil on nuoremmat jalat, he jaksavat kyllä seistä kauankin. Ja miehet.........sama juttu. Olkoot mikä vammainen yms tahansa. He seisovat !!!!!!!!!! Aina. Must on hävytönt NS häätää ketään vedoten, et se on hänen paikkansa.............. Paikallisbusseissa EI OLE varattuja paikkoja kellekään. Varsinkaan nuorille. Ja mä en NS herätä ketään !!!!!!!!! Jos nukkuu, ni sitte nukkuup. En piittoooooooo !!!!!!!! 

Jos olisi lyhyen matkan bussi eli tietäisin varmuudella missä risteys on ja että se tulee noin 15 min sisällä, niin joo. Pitkän matkan bussissa en suostuisi. Haluan rentoutua ja nauttia maisemista ilman työvelvoitetta. Haluan että mullakin on oikeus pistää silmät hetkeksi kiinni jos väsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

En suuttuisi, mutta sanoisin miehelle, että ei todellakaan kannata luottaa siihen, että herätän, koska todennäköisesti en huomaa milloin ollaan tuossa risteyksessä. Toki jos huomaan voin herättää.

Kysymys oli että suostuisitko, ei että suuttuisitko.

Kiitos sille bussikuskille joka vei mut yövuoron jälkeen kotiin kun olin nukahtanut bussiin. 5x yötä takana traumapäivystyksessä ja olin sitten nukahtanut bussiin. Päätepysäkillä kuski oli huomannut minut nukkumassa ja kävi herättelemässä. Vei sitten kotiin asti omalla autollaan varikolta. Aivan ihana ihminen.

Miksen suostuisi, jos en itse aio torkkua ja haluan pysyä valppaana siinä, missä mennään. Jos taas en jaksaisi sellaista, niin sitten en tietenkään suostuisi.

Minä olen joskus kun olin nuori, kapakasta tullessani pyytänyt samassa bussissa tai junassa olevia herättämään minut, jos olen nukahtanut, ja aina ovat herättäneet. Tämä tapahtui siihen aikaan kun ei ollut kännyköitä joissa olisi ollut herätyskelloa.

Säästyy monelta vaivalta ja turhilta taksireissuilta kun kanssamatkustajat auttavat, vaiva on niin pieni että ihmettelen urputtajia jotka eivät suostu auttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Voisin sanoa jos kyse olisi ihmisestä joka ei tunne reittiä, mutta en tuollaisesta syystä. Minullakin on oikeus keskittyä matkan aikana omiin asioihini kyttäämättä muita kuin omaa pysäkkiäni eikä velvollisuuteni ole valvoa että joku, joka on kykenevä itse huolehtimaan matkastaan, jää oikealla pysäkillä pois. Jos haluaa nukkua niin kaikin mokomin, mutta hyväksyy sen että voi ajaa pysäkkinsä ohi.

 

Minä, minä, minulla on oikeus...plaa, plaa, plaa...vattu mitä kummajaisi maa päällään kantaa. Minä ja minun oikeudet, viis inhimillisyydestä, ystävällisyydestä, avuliaisuudesta, kohteliaisuudesta..jne. Kunhan minun oikeudet toteutuu ja saan rauhassa ru***ata ihanaa puhelintani.

 

No sinähän vaikutat niin mukavalta ihmiseltä että tekeekin mieli auttaa sinua :) Kiitos että luit huolellise

Mitä jos sillä miehellä on noi kaikki samat asiat kontollaan + vakavasti sairas lapsi kotona? Mitä jos se ei ole nukkunut kunnolla viikkoihin ja tuo bussimatka on sen ainut hetki kun se voi torkahtaa? Mietitkö koskaan, että muilla voi olla vähintään yhtä rankkaa kun sulla? Otat kuitenkin varmaan itse mielelläsi apua vastaan..

Kun luen näitä viestejä, en yhtään ihmettele että nykyaikana ihmiset on niin ahdistuneita ja yksinäisiä. Jos ei voida auttaa edes sen vertaa, että herätetään toinen koska kännykän jatkuva plärääminen on tärkeämpää tai ihan vaan koska ei kiinnosta. Tai että pitäisi tähänki ladata joku äppi, niin ei vahingossakaan kenenkään tarvitse sinun takiasi edes kättä nostaa sen vertaa että herättäisi. Vetää aika surulliseksi kun monen kieltäytyjän kommentissa oli kohta "minun oikeuteni plärätä nettiä". Sinun raivokas oikeuksiesi vaatiminen voi lopulta johtaa siihen, että saat toteuttaa netin pläräämistä mielin määrin lopun elämääsi, yksin. Tutkitusti muiden auttaminen lisää elämän mielekkyyttä todella paljon, suosittelen ihan jokaista koittamaan sitä.

Vanha ketju mutta olkoot. En suostuisi, en luota omasn muistiini ja saatan itsekin torkahtaa. Poiika voi laittaa hälytyksen puhelimeensa ja herätä ajoissa itse vahtaamaan pysäkkiään. 

En matkusta bussilla. Epämukavat penkit ja tunkkainen haju. Omassa autossa saa riippua vaikka tuoksukuusi ja viihtyvyys on aivan eri kuin bussissa. Ja ei tarvitse olla kallis auto, että kokemus on parempi kuin tunkkaisessa bussissa muiden turistien seassa. Tosin oma auto maksoi uutena vajaa 80 tonnia, mutta se on toinen tarina se.

Saku