Haaveilen 50-luvun elämäntyylistä
Aion tosissani vielä jokupäivä alkaa elämään osin samanlaista elämää kuin ihmiset elivät 50 luvulla ja sitä ennen. Pirtti metsän keskelle, ilman sähkövaloa, suureksi osaksi omavarainen ruoan hankinta, perunamaa ja muuta ruokaa kasvamaan, marjoja metsästä, muutama kana kotkottamaan, hirvi pottujen kaveriksi, halonhakkuuta lämmön ja muun ylläpitämiseksi, ei tietokoneita eikä puhelimia. Ei enempää eikä vähempää voisi elämältä enää toivoa. Autotie kuitenkin ja auto että pääsee töihin ja ihmisten ilmoille.
Kommentit (23)
Hirvet ovat arkoja ja stressaantuvat helposti.
Niitä on siksi hyvin vaikea kesyttää.
Mutta jos löydät sellaisen yksikön joka tykkää kovasti perunoista, niin saattaa onnistua ☺️
Kiva haaveena mutta kauheaa jos kävisi toteen. Siinä mielessä kuin peppuseksi.
Kesäisin voi kokeilla aluksi. Ei tuollaiset pirtit kalliita ole. Jonkunlaista puhelinta suosittelen kyllä, vaikka lankaversiota.
Suomessa 50-luku oli varsin surkeaa aikaa. Köyhää ja ankeaa.
Olen elänyt 50-luvulla lapsena ja kiva oli käydä pakkasella pihan perällä kakalla ja pyyhkiä peppu sanomalehden palaseen.
Onneksi saatiin jo loppuvuosikymmenellä sisävessa ja keskuslämmitys ja omasta kaivosta vesijohto.
Oman ruuan kasvatus oli kyllä mukavaa, mutta todella työlästä.
Puhelinta ei ollut kenelläkään koko alueella. Kioskin luona oli puhelinkoppi.:DDDD
Paras, kun ei haaveile, koska se voi jopa toteutua ja nykynuoret olisivat tooosi suurissa vaikeuksissa.
Ei pesukonetta ei suihkua, töissä kandee käydä jossain jossa ei haittaa vaikka vähän haisee. Edesmennyt äitini syntyi 30-luvulla ja kertoi paljon lapsuudestaan ja nuoruudestaan. En haikaile elämää ennen 70-lukua.
Ne jotka tuota aikaa ovat oikeadti eläneet, tietävät että se on todella raskasta elämää.
Pyykit pestään saunan padassa. Pulsaattoripesukone olisi luksusta, vaan kun ei sekään pyöri ilman sähköä.
Kyllä minäkin ajattelen että ennen oli paremmin.En tosin noin kauaksi ja ikä tulee vastaan.Kyllä vanhana haluaa jo elää palveluiden lähellä.Toivottavasti sinä pysyt terveenä ja jaksat .
Äänestä kepua ja toivo parasta. Kokoomus tuskin pystyy palaamaan ajassa sentään noin paljon taaksepäin. Persut taas palaisi vielä 20 vuotta pidemmälle menneisyyteen.
Sodassa traumatisoitunut mies, joka ajaa perjantaipullon nautittuaan akan ja muoskanat kirveen kanssa hankeen. Ai jai!
Ja sinne ulkovessaan mentiin oikeasti se 100 m matka pimeälläkin ja se polku meni lehmäaitauksen läpi.
No ihan kovimmilla pakkasilla oli sinkkiämppäri kylmässä eteisessä, jonne voi tehdä yöllä asiansa.
Vierailija kirjoitti:
Sodassa traumatisoitunut mies, joka ajaa perjantaipullon nautittuaan akan ja muoskanat kirveen kanssa hankeen. Ai jai!
Se se oli vielä elämää, naisetkin naisia . . . .
Vierailija kirjoitti:
Kiva haaveena mutta kauheaa jos kävisi toteen. Siinä mielessä kuin peppuseksi.
😂🤣
Asun 50-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa. Vesi tuli ennen kaivosta, kunnes se meni rikki ja joutui liittyä kaupungin vesijohtoliitäntään. Jossain vaiheessa kun vessaa remontoitiin joutui käyttää piharakennuksen toimivaa vessaa olin silloin raskaanakin. (Onneksi valmistui ajoissa) Vaatimattomiinkin oloihin tottuu, en muuttaisi mistään hinnasta pois
Vierailija kirjoitti:
Olen elänyt 50-luvulla lapsena ja kiva oli käydä pakkasella pihan perällä kakalla ja pyyhkiä peppu sanomalehden palaseen.
Onneksi saatiin jo loppuvuosikymmenellä sisävessa ja keskuslämmitys ja omasta kaivosta vesijohto.
Oman ruuan kasvatus oli kyllä mukavaa, mutta todella työlästä.
Puhelinta ei ollut kenelläkään koko alueella. Kioskin luona oli puhelinkoppi.:DDDD
Paras, kun ei haaveile, koska se voi jopa toteutua ja nykynuoret olisivat tooosi suurissa vaikeuksissa.
No jaa, minä, nykyajan ihminen (en nuori tosin) pystyn kyllä elämään noin, mökillä talvisin on tuota. En ole missään vaikeuksissa.
Ihminen sopeutuu mihin tahansa mutta nykyaikana ei ole pakko luopua saavutetuista eduista. Enkö luovu vaikka kyllä noissa oloissa pystyisin elämään.
50-luvulta ottaisin naisten ihanan pukeutumisen, tyllihameet ja hansikkaat. Ihanan tyylikästä.
Mikäpä siinä.