Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaisiko vielä yrittää löytää kumppani?
vieläyksiyritys
11.10.2018 |
Kaipaisin rehellisiä näkemyksiä :) Ilman sokerikuorrutusta kiitos.
Olen mies joka sopisi todella hyvin jollekin naiselle, mutta ei koskaan juuri sille tietylle naiselle. Olen siis mukava, fiksu, hyvin käyttäytyvä, keskustelutaitoinen enkä edes vanhempien kellarissa asuva miesvauva. Mutta ne ominaisuudet jotka sytyttävät juuri sinut, puuttuvat.
Kyllä - tarjolla olisi siis lyhyt ja hoikka mies joka ei tavoittele määrätietoisesti kunniaa, valloita, vie, liidaa eikä turvaa vaan etsisi oikeasti tasaveroista kumppania joka ehkä olisi hieman dominoiva verhojen sulkeutuessa illalla.
Ja se parisuhdekokemus...niin, no. Sitähän ei ole. Ikää kylläkin löytyy senkin edestä.
Kannattaako vielä yrittää?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vastasin sun samanlaiseen ketjuun jo silloin pari viikkoa sitten, kun viimeksi kirjoitit aiheesta. Edelleenkin itse seurustelen kuvatunlaisen miehen kanssa ja se on mun täydellinen unelmamies. Eli kyllä ”meitä” naisia on olemassa siinä missä muunkinlaisia naisia.
Inhoan itseäni, kun joudun sanomaan tämän, mutta sanon sen silti: olen itse varsin feminiininen, hoikka ja nätti nainen. Mies ei siis ole joutunut ”tyytymään” muhun, vaan on oikeasti mun unelmamies. Toki asiaan vaikuttaa sekin, että hän on hurjan lukenut, älykäs ja hauska, ja nämä ovat kokemukseni mukaan miehille ihan yhtä harvinaisia ominaisuuksia kuin aloittajan toivomat ominaisuudet naiselle.
Moikka!
Ensinnäkin kiitos kaikille vastauksista.
En ole aloittanut ketjua aiheesta pari viikkoa sitten, tai sitä ennenkään.
Kun mietin asiaa, ensimmäiset vastaajat olivat brutaalissa rehellisyydessään oikeassa. Kaltaisiani miehiä on useita. Vaikuttaisi siltä että meitä seksuaalisesti (mieluiten) submissiivisia on 10-20x enemmän kuin dominoivia naisia. Luulen myös että pienikokoisia miehiä jää pariutumisessa yli, ellei sitten tosiaan ole poikkeuksellisen hyviä ominaisuuksia jotka kompensoisivat. Kuten joku huomauttikin, enemmistö pikkumiehistä on tavallisia - ei siis kuuluisia, rikkaita...tai hurjan lukeneita, älykkäitä ja hauskoja.
Olen mielestäni älykäs, hauskakin. Hurjan lukenut, ehkäpä ei.
Toistaiseksi yksikään nainen ei ole katsonut minua sopivaksi, tai edes potentiaaliseksi. Johonkin luettelemistani kohdista tökkää. "Se joku nainen" varmasti minut haluaisi.
Sinä osuit lähelle, miehesi kuulostaa paremmalta versiolta minusta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä jos laskisit kriteereitäsi.
Ja paljon.
Sille on syy että olet sinkku.
Mutta kelpaako, Ap, sinulle sellainen nainen joka sinut kelpuuttaisi? Esim. nainen jolla on lapsia edellisestä suhteesta? Vai ovatko sinun kriteerisi yhtä korkeat kuin kuvittelet naisten kriteerien olevan sinulle?
Minulla on eronneita ystäviä, yh-äitejä jotka eivät löydä uutta puolisoa vaikka ovat ihania, nättejä, hoikkia, fiksuja, huumorintajuisia, mukavia, huolehtivaisia, työelämässä jne. Nämä naiset toivoisivat mieheltä lähinnä sitä, ettei olisi narsisti, alkoholisti, hyväksikäyttäjä tai muuten k*pää. He haluaisivat mukavan miehen ja tasavertaisen suhteen. Kertaakaan en ole kuullut asetettavan kriteerejä pituuden, harteikkuuden, menestyksen tms suhteen. Yllättäen ei ole löytynyt.
Lisään vielä, että oma mieheni on aloituksessa kuvatun kaltainen mies. Hän on lyhyt (minä olen lyhyempi), kapeaharteinen ja -leukainen, vaatimaton, hieman feminiininen tai ehkä pikemminkin taiteellinen luonteeltaan. Itse en myöskään ole maskuliininen ja siitä syystä en mitään isoa jörrikkämiestä haluaisikaan, koska kokisin oloni turvattomaksi sellaisen kanssa, ja lisäksi äijämiehet ovat minulle turn-off. Meillä on tosi hyvä ja tasapainoinen parisuhde, pitkä liitto ja yhteiset lapset. Eronneet ystäväni ihailevat suhdettamme ja miestäni siitä huolimatta, ettei hän ole mikään kaikkien kuolaama ja menestynyt äijänköriläs.
Mitään dom/sub juttuja meillä ei kyllä harrasteta ja niihin en ota kantaa tässä asiassa. AP:n on itse mietittävä kuinka merkittävä asia tuo juttu hänelle itselleen suhteessa on/olisi.
Ensimmäiseksi: lakkaa heti kyselemästä ja välittämästä siitä mitä muut sanovat!
Tällaisilta palstoilta saat ihan pelkkää p.skaa niskaan niiltä, jotka itse ovat katkeroituneet elämälleen.
Kokoa rohkeutesi ja mene omana itsenäsi rohkeasti ihmisten joukkoon! Maailmassa on miljardeja naisia ja kaikki erilaisia! Joku palsta-ulisija täällä yrittää niputtaa kaikki samaan katgoriaan omien katkerien kokemustensa perusteella. Pidä sinä silmät auki ja mieli avoimena.
En epäile hetkeäkään etteikö sinulla ole mahdollisuutta löytää kumppani. Se vaatii kuitenkin rohkeutta ja vähän kovempaa nahkaa ettei heti ensimmäisestä "ei"stä pelästy ja vetäydy kuoreensa! Näin ei-tä tulee kaikille, kaikki ei sovi kaikille. Kehitä itsetuntoa ja avoimuutta, kyllä se siitä!
Ei me naiset olla hirviöitä ja lohikäärmeitä vaikka niitäkin joukostamme löytyy. Kuten myös miesten joukosta. Rohkeasti baanalle! Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kelpaako, Ap, sinulle sellainen nainen joka sinut kelpuuttaisi? Esim. nainen jolla on lapsia edellisestä suhteesta? Vai ovatko sinun kriteerisi yhtä korkeat kuin kuvittelet naisten kriteerien olevan sinulle?
Minulla on eronneita ystäviä, yh-äitejä jotka eivät löydä uutta puolisoa vaikka ovat ihania, nättejä, hoikkia, fiksuja, huumorintajuisia, mukavia, huolehtivaisia, työelämässä jne. Nämä naiset toivoisivat mieheltä lähinnä sitä, ettei olisi narsisti, alkoholisti, hyväksikäyttäjä tai muuten k*pää. He haluaisivat mukavan miehen ja tasavertaisen suhteen. Kertaakaan en ole kuullut asetettavan kriteerejä pituuden, harteikkuuden, menestyksen tms suhteen. Yllättäen ei ole löytynyt.
Lisään vielä, että oma mieheni on aloituksessa kuvatun kaltainen mies. Hän on lyhyt (minä olen lyhyempi), kapeaharteinen ja -leukainen, vaatimaton, hieman feminiininen tai ehkä pikemminkin taiteellinen luonteeltaan. Itse en myöskään ole maskuliininen ja siitä syystä en mitään isoa jörrikkämiestä haluaisikaan, koska kokisin oloni turvattomaksi sellaisen kanssa, ja lisäksi äijämiehet ovat minulle turn-off. Meillä on tosi hyvä ja tasapainoinen parisuhde, pitkä liitto ja yhteiset lapset. Eronneet ystäväni ihailevat suhdettamme ja miestäni siitä huolimatta, ettei hän ole mikään kaikkien kuolaama ja menestynyt äijänköriläs.
Mitään dom/sub juttuja meillä ei kyllä harrasteta ja niihin en ota kantaa tässä asiassa. AP:n on itse mietittävä kuinka merkittävä asia tuo juttu hänelle itselleen suhteessa on/olisi.
No en tarkoittanut avausviestissä dom/sub-juttuja, vaan sitä että naiset tuntuvat aina toivovan miehen olevan vievä osapuoli, ainakin suurimman osan ajasta. Minä toivoisin päin vastoin.
Lapsiasiassa ei ole kiveen hakattua kantaa. Mieluiten toki ei. Mutta oman ikäisistä sinkkunaisista suurimmalla osalla ei ole lapsia. Mietin vain että olisitko eri ikäluokkaa?
Vaan eipä tuokaan poissuljettu ajatus ole. Olen joskus vitsaillut että jospa minun aikani tulee sitten kun on nautittu nuoruudesta ja tehty lapset isomman miehen kanssa. Minulle kyllä kävisi itseäni varttuneempikin nainen, jos muuten synkkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi: lakkaa heti kyselemästä ja välittämästä siitä mitä muut sanovat!
Tällaisilta palstoilta saat ihan pelkkää p.skaa niskaan niiltä, jotka itse ovat katkeroituneet elämälleen.
Kokoa rohkeutesi ja mene omana itsenäsi rohkeasti ihmisten joukkoon! Maailmassa on miljardeja naisia ja kaikki erilaisia! Joku palsta-ulisija täällä yrittää niputtaa kaikki samaan katgoriaan omien katkerien kokemustensa perusteella. Pidä sinä silmät auki ja mieli avoimena.
En epäile hetkeäkään etteikö sinulla ole mahdollisuutta löytää kumppani. Se vaatii kuitenkin rohkeutta ja vähän kovempaa nahkaa ettei heti ensimmäisestä "ei"stä pelästy ja vetäydy kuoreensa! Näin ei-tä tulee kaikille, kaikki ei sovi kaikille. Kehitä itsetuntoa ja avoimuutta, kyllä se siitä!
Ei me naiset olla hirviöitä ja lohikäärmeitä vaikka niitäkin joukostamme löytyy. Kuten myös miesten joukosta. Rohkeasti baanalle! Onnea matkaan!
Moikka!
Yritetty on.
Mutta kyllä minä hyväksyn tuon mitä ensimmäisissä vastauksissa oli. Tietyt piirteet eivät oikein miellytä ketään. Kun ne yhdistää samaan pakettiin, se on kuin yrittäisi kaupata toppatakkeja Saharassa.
Olen kuullut liian monta kertaa aikaisemmassa palstaketjussa mainitun jutun:
"Varmasti joku nainen sinut haluaa, mutta juuri minä haluan..."
Varmasti joku voittaa lotossakin, mutta juuri tämä kuponki ei voita ;) Jossain vaiheessa sitten vuosien lottoamisen jälkeen tajuat että vaikka kaikki kupongit ovat erilaisia, todennäköisyydet ovat liian pahasti sinua vastaan.
No, menikö valittamiseksi? Taisi vähän mennä.
Tämä keskustelu on kuitenkin lisännyt toiveikkuuttani. Tähän vastasi yksi nainen jonka mies oli kuin paranneltu versio minusta (älykkäämpi, hauskempi, lukeneempi). Olen myös elämäni aikana tavannut naisen jonka mies oli saman tyyppien kuin minä, joskin kyseinen mies oli julkkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieläyksiyritys kirjoitti:
Kaipaisin rehellisiä näkemyksiä :) Ilman sokerikuorrutusta kiitos.
Olen mies joka sopisi todella hyvin jollekin naiselle, mutta ei koskaan juuri sille tietylle naiselle. Olen siis mukava, fiksu, hyvin käyttäytyvä, keskustelutaitoinen enkä edes vanhempien kellarissa asuva miesvauva. Mutta ne ominaisuudet jotka sytyttävät juuri sinut, puuttuvat.
Kyllä - tarjolla olisi siis lyhyt ja hoikka mies joka ei tavoittele määrätietoisesti kunniaa, valloita, vie, liidaa eikä turvaa vaan etsisi oikeasti tasaveroista kumppania joka ehkä olisi hieman dominoiva verhojen sulkeutuessa illalla.
Ja se parisuhdekokemus...niin, no. Sitähän ei ole. Ikää kylläkin löytyy senkin edestä.
Kannattaako vielä yrittää?
Haiskahdat kyllä niin pahasti "Nice Guyltä"/k-ilttimieheltä että oksat pois. Esität naisille ensin mukavaa ja sitten lapaset saatuasi haukut lütkaksi jolle ei kelpaa kaltaisesi kiltti ja hieno mies vaan joku huonosti kohteleva häntäheikki. K-ilttimiehet ei tunnu koskaan tajuava tätä koomista naisia halventavaa ristiriitaa olemuksessaan, varsinaisia Elliot Rodgereita.
Vierailija kirjoitti:
vieläyksiyritys kirjoitti:
Kaipaisin rehellisiä näkemyksiä :) Ilman sokerikuorrutusta kiitos.
Olen mies joka sopisi todella hyvin jollekin naiselle, mutta ei koskaan juuri sille tietylle naiselle. Olen siis mukava, fiksu, hyvin käyttäytyvä, keskustelutaitoinen enkä edes vanhempien kellarissa asuva miesvauva. Mutta ne ominaisuudet jotka sytyttävät juuri sinut, puuttuvat.
Kyllä - tarjolla olisi siis lyhyt ja hoikka mies joka ei tavoittele määrätietoisesti kunniaa, valloita, vie, liidaa eikä turvaa vaan etsisi oikeasti tasaveroista kumppania joka ehkä olisi hieman dominoiva verhojen sulkeutuessa illalla.
Ja se parisuhdekokemus...niin, no. Sitähän ei ole. Ikää kylläkin löytyy senkin edestä.
Kannattaako vielä yrittää?
Haiskahdat kyllä niin pahasti "Nice Guyltä"/k-ilttimieheltä että oksat pois. Esität naisille ensin mukavaa ja sitten lapaset saatuasi haukut lütkaksi jolle ei kelpaa kaltaisesi kiltti ja hieno mies vaan joku huonosti kohteleva häntäheikki. K-ilttimiehet ei tunnu koskaan tajuava tätä koomista naisia halventavaa ristiriitaa olemuksessaan, varsinaisia Elliot Rodgereita.
Huoh.
Kyllä, olen passiivis-aggressiivinen K-ilttimies, u.lisija, l.tkittelija, oikea Elliot Rodger. Senhän näkee kuvauksestakin, lyhyet ja hoikat pehmomiehet ovat aina niitä pahoja.
Siinä on kuvani:
K-ilttimies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yrität, niin tulet todennäköisesti huomaamaan - ellet ole jo huomannut - että naiset ovat kaltaisiasi miehiä kohtaan täysin armottoman julmia. Kannattaa miettiä myös psyykettä.
No kelpaako nainen jolla vastaavasti yleisesti huonoja ominaisuuksia kuten vaikka minä, 10 kg ylipainoinen, yli 30 v, ei omaisuutta, pienipalkkainen työ, syö masennuslääkkeitä? Eli riippunee miten korkeat omat kriteerisi ovat vai tahdotko sitä mitä kaikki muutkin miehet eli parikymppisen isotissisen hoikan blondin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kelpaako nainen jolla vastaavasti yleisesti huonoja ominaisuuksia kuten vaikka minä, 10 kg ylipainoinen, yli 30 v, ei omaisuutta, pienipalkkainen työ, syö masennuslääkkeitä? Eli riippunee miten korkeat omat kriteerisi ovat vai tahdotko sitä mitä kaikki muutkin miehet eli parikymppisen isotissisen hoikan blondin.
Tuollaisiin listoihin on vaikea vastata. Jos ihastuu niin ihastuu :D
10 kg ylipainoa. Ei ongelma.
Yli 30v ikä. Ei ongelma.
Ei omaisuutta. Ei ongelma, kunhan hoidat asiasi kunnialla.
Pienipalkkainen työ. Ei ongelma, minua ei kiinnosta paljonko tienaat.
Syö masennuslääkkeitä. EOS. Selviäisi vasta tutustuessa.
Minulla olisi kysymys sinulle. Minusta on huono lähtökohta suhteelle jos ajatellaan että ok sinulla on huonoja ominaisuuksia, siispä kelpuutatko minut. Tietysti haluaisin kumppanin joka pitäisi mainitsemistani ominaisuuksista.
Jos unohdetaan kriteerit, rimat ja tasot: millaisen kumppanin haluaisit?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos laskisit kriteereitäsi.
Ja paljon.
Sille on syy että olet sinkku.
Kuinka ala hänen pitäisi mielestäsi laskea rimaansa kumppanin suhteen?
Alue: Aihe vapaa
Onhan se aina hyvä rakastaa itseään, mutta nyt onkin kysymys elämänkumppanin löytämisestä. Mielenkiintoista muuten, että tätä itsensä hyväksymistä ja rakastamista jaksavat hokea ne ihmiset, joilla on joku elämässään. Helppo se on sanoa tuollaista, jos on itse asian suhteen etuoikeutettu. Kai se on niin, että jatkuvan yksinäisyyden aiheuttaman tuskan ymmärtää vain toinen samanlainen ihminen.