Nainen ei lämpene, mutten haluaisi luovuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha. Mulla täsmälleen sama kokemus miehestä. Kumma tyyppi kun suostuu olemaan väleissä vaikka tietää että olen ihastunut häneen mutta silti sanoo ettei halua minua. En kuollaksenikaan käsitä mitä hänen päässään liikkuu.

Voin kertoa, mitä siellä liikkuu: ajatus siitä, että on hyvä pitää jonkinmoiset välit, jos vaikka ne tai se, joita hän enemmän havittelee, eivät lämpenekään, niin voi sitten ottaa yhteyttä sinuun.

Kyllä; hyväksikäyttöä ja varallapitoa. Narsismia.

Varallapitoa? Eiköhän jokainen itse valitse ne speksit, joilla toista odottelee.

Voin puhua vain ja ainoastaan omalta kohdaltani, mutta sen verran elämää jo nähneenä ja kokeneena uskon tämän olevan hyvinkin monen naisen kohdalla näin; epätoivoisesti roikkuva mies työntää aina vain enemmän pois luotaan. Riippuminen ahdistaa ja herättää negatiivisia tunteita.

Anna olla. Opettele hyväksymään että ei on ei vaikka sen voissa paistaisi. Kyseessä ei ole maailman ainoa nainen mutta ne muut menee sivu suun kun roikut yhdessä saavuttamattomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha. Mulla täsmälleen sama kokemus miehestä. Kumma tyyppi kun suostuu olemaan väleissä vaikka tietää että olen ihastunut häneen mutta silti sanoo ettei halua minua. En kuollaksenikaan käsitä mitä hänen päässään liikkuu.

Voin kertoa, mitä siellä liikkuu: ajatus siitä, että on hyvä pitää jonkinmoiset välit, jos vaikka ne tai se, joita hän enemmän havittelee, eivät lämpenekään, niin voi sitten ottaa yhteyttä sinuun.

Kyllä; hyväksikäyttöä ja varallapitoa. Narsismia.

Varallapitoa? Eiköhän jokainen itse valitse ne speksit, joilla toista odottelee.

Tietysti, mutta varallapito on hyväksikäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haha. Mulla täsmälleen sama kokemus miehestä. Kumma tyyppi kun suostuu olemaan väleissä vaikka tietää että olen ihastunut häneen mutta silti sanoo ettei halua minua. En kuollaksenikaan käsitä mitä hänen päässään liikkuu.

Voin kertoa, mitä siellä liikkuu: ajatus siitä, että on hyvä pitää jonkinmoiset välit, jos vaikka ne tai se, joita hän enemmän havittelee, eivät lämpenekään, niin voi sitten ottaa yhteyttä sinuun.

Kyllä; hyväksikäyttöä ja varallapitoa. Narsismia.

Varallapitoa? Eiköhän jokainen itse valitse ne speksit, joilla toista odottelee.

Tietysti, mutta varallapito on hyväksikäyttöä.

No nimenomaan ei ole, jos se toinen valitsee OLLA siinä varalla, ähäliö, as I said.

Olen kohteliaana ja korrektina joutunut lopulta ahdistumaan lukemattomia kertoja ap:n kaltaisista roikkujista. Ei auta vaikka kuinka selittäisi ettei halua suhdetta, aina vähän ajan päästä kokeillaan kepillä jäätä uudestaan. Enkä ole edes missään Tinderissä, enkä etsi kumppania. 

Mikä siinä on, ettei tajuta että se on sama ei kuin viime viikollakin? Joku väsytystaktiikka? Kuka edes haluaa väsytyksellä naisen itselleen?

Vierailija kirjoitti:

Voin puhua vain ja ainoastaan omalta kohdaltani, mutta sen verran elämää jo nähneenä ja kokeneena uskon tämän olevan hyvinkin monen naisen kohdalla näin; epätoivoisesti roikkuva mies työntää aina vain enemmän pois luotaan. Riippuminen ahdistaa ja herättää negatiivisia tunteita.

Anna olla. Opettele hyväksymään että ei on ei vaikka sen voissa paistaisi. Kyseessä ei ole maailman ainoa nainen mutta ne muut menee sivu suun kun roikut yhdessä saavuttamattomassa.

Ei ketä hyvänsä kohtaan herää tunteita, joten kukaan ei mene ohi, vaikka ap odottelisikin, mikäli nimenomaan tämä nainen herätti jotain kaunista ja hänelle tärkeää hänessä. Ja kiinnostus ei ole sama asia kuin pahuus, paitsi ehkä teille.

Minusta romanttisimpia on just miehet, jotka eivät luovuta ❤️ Mulla ei ole ongelmia päättää heidän sinnikkyyttään, jos oikeasti haluan.

Nainen ei halua sinun kanssasi suhdetta tai todennäköisesti yhtään mitään. Tunkemisella saat hänet vain inhoamaan sinua.

Minulla on tuollainen kokemus yhdestä miehestä. Treffien jälkeen olin edelleen sitä mieltä, että voitaisiin olla kavereita, jos mies niin tahtoo, muttei mitään muuta. Kun hän sitten aloitti "väsytystaistelunsa" ja jankkaamisensa, hän alkoi suoranaisesti kuvottaa minua ja edelleen, pari vuotta jälkeenpäin voin lähes fyysisesti pahoin ajatellessani koko ihmistä. Älkää kannustako miehiä tällaiseen toimintaan, jos nainen kerran on suoraan sanonut, ettei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kuulostaa siltä että kk-äiti on ryhtynyt parisuhdeasiantuntijaksi myös.

Joku häiriintynyt tässä ketjussa tosiaan riehuu ja poistattaa tosi paljon asiallisia viestejä, jotka ei itseä miellytä.

Nainen ei halua tapailla yhtään enempää. Parasta uskoa se. Tällaisia ongelmia tulee kun yrittää hienotuoteisesti ja kohteliaasti antaa pakit. Kannattaa olla suorilla tyly ja ikävä niin ettei kellekkään tule väärinkäsityksiä siitä että olisi sittenkin mahdollisuuksia.

Aina ei kemiat kohtaa, tässä on aika mukavasti ilmaistu ettei nyt muu kuin ystävyys ole vaihtoehto.

Kuten jo mainittu vaikutat mukavalta mieheltä joten senkuin siirryt treffailemaan muita kyllä se vielä löytyy se ihminen kenen kanssa klikkaa molemmin puolin.

Ei kannata muuhun tyytyäkkään kuin siihen että ihminen kenen kanssa on yhtä hullaantunut sinuun kuin sinä häneen. Mikään ei ole ihanampaa kuin kaksi ihmistä ketkä haluavat antaa toisilleen kaiken. Ansaitset sen.

Tapailin muutama vuosi sitten miestä jonka kanssa oli mukavaa. Viestiteltiin treffien jälkeen ja kerroin että tunteet jäi kaverilliselle tasolle, toivoteltiin hyvät jatkot. Mies otti seuraavalla viikolla uudelleen että lähtisinkö sittenkin vielä kahville, kavereina. No lähdin. Oli taas IHAN KIVAA. Sovittiin että moikatan kun tavataan ja voidaan nähdä kaveripohjalta. (meillä yhteinen harrastus ja yhteisiä tuttuja) Olin koko ajan mielestäni tehnyt selväksi että minulla ei herännyt romanttisia tunteita, mutta miehen mielestä tämä kaikki oli lupaus seurustelusta. Kiussalliseksihan se meni. Siinä vaiheessa kun jouduin selittämään että miksi en ole vastannut työpäivän aikana puheluin tai viesteihin oli pakko puhaltaa KAVERISUHDE poikki. 

Vierailija kirjoitti:

Tapasin naisen Tinderin kautta kesällä. Käytiin yksillä treffeillä ja ihastuin vähän. Ennen tapaamista olimme viestitelleet syvällisiä whatsapissa. Kuitenkin tämän tapaamisemme jälkeen nainen muuttui etäiseksi. Sanoi, ettei nyt pysty suhteeseen ja että häntä ahdistaa.

Kysyin, voitaisiinko vielä kuitenkin pysyä yhteyksissä ja hän suostui.

Naisen kanssa on mukavaa jutella ja tunnen yhteyttä häneen. Olen koittanut kysellä josko nähtäisiin vielä ja sanonut jopa suoraan etten aio vielä luovuttaa hänen suhteensa.

Tähän hän vain aina vastaa, että olen todella mukava muttei hän ole valmis suhteeseen. Kehottaa mua tutustumaan muihin ja ettei halua satuttaa mua jne. Mitä tää tarkottaa, eikö hän vain ole valmis juuri mun kanssa vai mitä?

Olen koittanut saada naista avaamaan asiaa, mutta ei.

Nainen on 25 ja minä 31 jos sillä on merkitystä.

Mulla oli just vastikään tämmöinen tapaus. Kävin miehen kanssa treffeillä, oli tosi hauskaa. Treffit kestivät kahdeksan (!) tuntia. Treffien lopuksi mies ajoi mut kotiin, suutelimme.

Se suudelma oli jotain aivan kamalaa. Olin itse ajatellut semmoista kivaa suukkoa, vastaan tuli lipova käärmeenkieli. Mies ei osannut suudella lainkaan. Yritin vielä uudelleen kun ajattelin että ehkä se oli vaan hermostunut tjms, sama juttu.

Meni välittömästi (seksuaalinen) maku koko mieheen. Tiesin heti, että meidän välillä ei voi olla mitään romanttista. 

Mies jatkoi viestittelyä, itse yritin viestitellä vähän vähemmän innokkaasti kun en halunnut loukata tätä muuten TOSI MUKAVAA tyyppiä. Jossain vaiheessa mies sitten kysyi että voitaisiinko tavata uudelleen, jolloin mun oli pakko sanoa että en ole valmis suhteeseen. Tämä oli tietysti vain tekosyy, enhän voinut loukata miestä sanomalla että olit niin huono suutelija, että en pysty kuvittelemaan meitä kahta enää romanttisessa mielessä!

Mies haluaa silti pitää yhteyttä, joten viestittelemme edelleen 'kaveripohjalta". Toisaalta pelottaa että mies elättelee edelleen toiveita romanttisesta suhteesta, tämä on kuitenkin minun puoleltani täysin poissuljettu vaihtoehto, mutta en kehtaa lopettaa yhteydenpitoa, koska se on miehelle niin tärkeää. Sitäpaitsi hänen kanssaan on kyllä ihan kiva ja hauska jutella!

Eli epäilen valitettavasti, että nainen ei tunne sinua kohtaan vetoa. Tuo ei tule muuttumaan, valitettavasti... 

Mulla on ollut nuorena myös kokemusta noista yksipuoleisesti ihastuneista miehistä. Yritin olla kohtelias, enkä tyrmännyt suoraan vaan juuri noilla kohteliailla tekosyillä, etten ole valmis muuhun kuin ystävyyteen jne. Yksi alkoi stalkkaamaan ja päösin lopulta eroon valehtelemalla, että harrastin juuri seksiä toisen miehen kanssa.

Yksi oli niin kiva kaveri, että sanoin, etten ole kiinnostunut mistään muusta, mutta kaverina olen mielellään. Luulin tehneeni asian täysin selväksi ja jatkettiin normaalia kaveruutta opiskelukaveriporukassa. Mies ei sitten ollutkaan näköjään oikea kaveri, kun suutahti ja laittoi välit poikki, kun ihastuin yhteen mieheen ja aloin tapailla sitä.

Olen oppinut sittemin todella tylyksi ja töykeäksi ihastuneita miehiä kohtaan. Niin moni muukin nainen. Siitä tuleekin sitten miehiltä valitus, että miksi naiset ovat niin tylyjä miehiä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut sittemin todella tylyksi ja töykeäksi ihastuneita miehiä kohtaan. Niin moni muukin nainen. Siitä tuleekin sitten miehiltä valitus, että miksi naiset ovat niin tylyjä miehiä kohtaan.

Olen itsekin kuulemma nykyään tyly, ylimielinen k*sipää. Mutta minkäs teet, kun minkäänlaista ystävällistä torjuntaa ei oteta torjuntana.

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei halua tapailla yhtään enempää. Parasta uskoa se. Tällaisia ongelmia tulee kun yrittää hienotuoteisesti ja kohteliaasti antaa pakit. Kannattaa olla suorilla tyly ja ikävä niin ettei kellekkään tule väärinkäsityksiä siitä että olisi sittenkin mahdollisuuksia.

Ei ole mitään tarvetta olla tyly, mutta suora pitää pystyä olemaan. Ei mitään tulkintaa vaativia kiertelyä, vaan asiallinen ja suora.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut sittemin todella tylyksi ja töykeäksi ihastuneita miehiä kohtaan. Niin moni muukin nainen. Siitä tuleekin sitten miehiltä valitus, että miksi naiset ovat niin tylyjä miehiä kohtaan.

Olen itsekin kuulemma nykyään tyly, ylimielinen k*sipää. Mutta minkäs teet, kun minkäänlaista ystävällistä torjuntaa ei oteta torjuntana.

Ehkä sun kannattaisi harjoitella asiaa? Varmasti löytyy jokin välimaasto tuon ystävällisen kiertelyn ja ylimielisen kusipäisyyden väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut sittemin todella tylyksi ja töykeäksi ihastuneita miehiä kohtaan. Niin moni muukin nainen. Siitä tuleekin sitten miehiltä valitus, että miksi naiset ovat niin tylyjä miehiä kohtaan.

Olen itsekin kuulemma nykyään tyly, ylimielinen k*sipää. Mutta minkäs teet, kun minkäänlaista ystävällistä torjuntaa ei oteta torjuntana.

Nimenomaan. Vailla mitään omanarvontuntoa jäävät jahkaamaan, josko se kuitenkin lämpenee jos vielä kysyn, ja vielä kysyn... Vinkki vitonen: kiinnostunutta henkilöä ei tarvitse maanitella ja suostutella tapaamaan tai vastaamaan, hän tekee aloitteita myös ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut sittemin todella tylyksi ja töykeäksi ihastuneita miehiä kohtaan. Niin moni muukin nainen. Siitä tuleekin sitten miehiltä valitus, että miksi naiset ovat niin tylyjä miehiä kohtaan.

Olen itsekin kuulemma nykyään tyly, ylimielinen k*sipää. Mutta minkäs teet, kun minkäänlaista ystävällistä torjuntaa ei oteta torjuntana.

Ehkä sun kannattaisi harjoitella asiaa? Varmasti löytyy jokin välimaasto tuon ystävällisen kiertelyn ja ylimielisen kusipäisyyden väliltä.

Olen sanonut suoraan ja perustellut monen monta kertaa, vaikka mielestäni tällaista kiinnostusasiaa ei edes pitäisi joutua perustelemaan. Mutta monille miehille ei näytä riittävän se, että ei kiinnosta. Pitäisi olla jokin oikea syy.