Punaviinivanhempien lapset

Vierailija kirjoitti:

No sanoisin, että en ymmärrä touhotusta alkoholinkäytöstä, kun en ole koskaan nähnyt asiatonta alkoholinkäyttöä.

Vähän sama kun anorektikkoäidin lapsi ahdistuu kaikesta dieetteihin liittyvästä ja me loput ei yhtään ymmärretä sitä paniikkia, mitä sillä ihmisellä on ruokaa kohtaan.

Alkoholistien lapsien tutka on tosi rikki oman ja muiden alkoholinkäytön suhteen eikä sille mitään voi.

Alkoholistin oma tutka on rikki, ihminen on täysin sokea oman käytöksensä muutokselle alkoholia käyttäessään... aikuisen kiva ja rento voi olla lapsen mielestä outo ja pelottava.

Tutkan rikki menemisestä: niiiin totta. Ja sen rikki menneen tutkan tartuttaa myös lapsiinsa.

Minun äitini isä, sodanvaurioittama mies, ryyppäsi paljon ja yritti humalapäissään tappaa perheensä. Useasti juostiin lumihankeen.

Muistan lapsuudestani, kuinka äitini ihan fyysisesti kavahti humalaisia, tarrasi kovempaa minun käsivarrestani kiinni ja työnsi minua poispäin, ei edes ruokaravintolassa viinut katsoa siihen pöytään, jossa oli viinipullo, kaupassa ei saanut mennä siitä välistä, jossa myytiin olutta.

Meikäläisellä kesti aikuisikään asti tajuta, ettei siinä oluessa itsessään ole mitään pahaa, tai ei olutta juovat ihmiset ovat pahoja.