Syitä miksi lopetit miehen/naisen tapailun?
Muistelin deittailuaikojani ja tuli mieleen yksi mies joka puhui taukoamatta itsestään tai saavutuksistaan. Tuntui että hän halusi vain jonkun jolla on korvat. Myös kaikki sanomani piti jotenkin vääntää niin että hän pääsi pätemään jostain.
Mies: Hei ootkos seurannut tuota (joku ajankohtainen asia)
Minä: Joo olenhan mä aika paljonkin, kyllä minusta....
Mies alkaa selittää juurta jaksaen mistä koko ajankohtaisessa jutussa on kyse vaikka juuri sanoin että olen seurannut sitä :DDD
Kommentit (9847)
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilaisia syitä on ollut vaikka mitä. Itse olen komea mies, joten ylipaino on naisella ehdoton turn off. Moni on kehdannut ilmaantua ensitreffeille ylipainoisena, vaikka ovat antaneet ymmärtää olevansa normaalipainoisia. Monilla on myös mt-ongelmia ja sellaistakaan en halua riesakseni. Eräs hyvännäköinen nainen teki "pienen" mokan ollessaan luonani kylässä. Minulla oli videokamera tv-tasolla, koska olin siirtänyt kameran nauhalta tavaraa tietokoneelle ja naisen tarkoitus kai oli ollut ryhtyä katsomaan töllöä, mutta olikin ensin laittanut kameran nauhoittamaan. Nauhalle päätyi sitten kun katselimme yhdessä telkkua, sekstailua ja lopussa se, että kun lähdin pesulle, niin nainen ryhtyi kaivelemaan nenäänsä ja söi kaiken räkänsä. Lisäksi puri varpaankynsiänsä ja en ole varma söikö myös nekin, mutta kun myöhemmin näin kyseisen videon, tapaileminen loppui kyllä lyhyeen. Hyi helvetti sentään.
Arvosta luonnollisen kauniita ja sopusuhtaisia, mukavaluonteisia naisia ja sellaista on lähes mahdotonta löytää Suomesta. Päädyin lopulta tutustumaan aasialaisiin naisiin ja sieltähän löytyikin todella mahtava nainen, joka toimii nykyisin vaimonani. Muutama tuttukin on päätynyt samaan ja ovat kiitelleet minua, että innostuivat aasialaisista naisista ja ovat nyt oikeasti onnellisia.
Vähän haisee tästä kommentista sellanen konahtanut oman elämänsä brad pitt (oikeasti luokkaa vesa keskinen). Jos ei kaunista, mukavaluonteista sopusuhtaista naista onnistu +5 miljoonan ihmisen joukosta löytämään, ja sen sijaan pitää tilata alistettu postimyyntimorsian jostain kehitysmaasta, niin se vika löytyy sieltä peilistä. Sinun ongelmasi ei millään laihduttamisella lähdekään vaan vaatisi varmaan lobotomian.
Mitä vikaa Keskisen Vessassa on? Komea ukko, vaikka perheellinen.
Hmm.. ei mitään Vesaa vastaan, mutta ei hän kyllä mikään komea ole. Makuasioita tietysti mutta yleisesti tunnustettua on ett Brad Pitt on komea, Henry Cavill on komea, Jason Momoa on seksikäs ja komea, Vesa Keskinen on ...öööömmm..... ihan ihmisen näkönen.
Mies kuvaili itseään tummaksi ja komeaksi, kuvasta ei saanut selvää kun oli kaukaa otettu ja lippis päässä. Lähdin treffeille lähinnä uteliaisuudesta, halusin tietää miten suuret harhat tyypillä on itsestään. No iho olikin sitten kuin perunapelto ja hampaat keltaiset. Väitti myös että valehtelen salilla käynnistä, koska olen niin lihava. Olen 162cm pitkä ja painan 60 kiloa mutta mies vissiin on deittaillut vain anorektikoita.. Kertoi myös miten naisia pitää kouluttaa peemään vessanpönttö käynnin jälkeen jos heillä on "ne", olin äimän käkenä ja kysyin että ai menkkojen takia pitää pestä koko pönttö vaikka veri kyllä lähtee huuhtelemalla, mies kiemurteli ja vilkuili ympärilleen selvästi nolona. Sitten vaihtoi puheenaiheen ja kertoi miten omistaa oman talon, odotti selvästi tämän tekevän minuun huikean vaikutuksen. Aloin olla tässä vaiheessa ihan kypsä ja päätin että treffit oli siinä, mutta miespä ilmoitti että hänen sääntöihinsä kuuluu suutelu vaikka ei tavattaísikaan enää toiste! En tosiaan halunnut suudella ja sain bussissa varmaan kymmenen haukkumaviestiä jossa sain kuulla olevani kuvióttavan lihava, riipputissinen ja että kukaan nainen ei tule treffeille FARKUT jalassa...
Me tapasimme siis Suomi24:llä mutta yllättäen löysin saman miehen Tinderistä, kuvakin oli melkein identtinen! Nimikirjaimet K.V ja on nyt noin 50vuotias, otan osaa jos päädytte treffailemaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Miksi jatkaa tällaista vuosi? Luulisi että riittää kuukausi tai jotain. Ja jos ei edes ole ihastunut toiseen, eikös kosketukset jne ala ällöttämään pikkuhiljaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Miksi jatkaa tällaista vuosi? Luulisi että riittää kuukausi tai jotain. Ja jos ei edes ole ihastunut toiseen, eikös kosketukset jne ala ällöttämään pikkuhiljaa?
Koska vastenmielisenkin tyypin kanssa on parempi olla kuin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Miksi jatkaa tällaista vuosi? Luulisi että riittää kuukausi tai jotain. Ja jos ei edes ole ihastunut toiseen, eikös kosketukset jne ala ällöttämään pikkuhiljaa?
Koska vastenmielisenkin tyypin kanssa on parempi olla kuin yksin.
Eiköhän mun kohdalla ollut niin että olen ihan hyvä tyyppi, mutta ei kyllä mitään kemiaa ollut. Itse en todellakaan ymmärrä miten on parempi olla jonkun kanssa, ihan sama kenen, kunhan ei ole yksin. Tiedän kyllä että moni tyytyy tällaiseen. Itse en pystyisi.
Vierailija kirjoitti:
Erilaisia syitä on ollut vaikka mitä. Itse olen komea mies, joten ylipaino on naisella ehdoton turn off. Moni on kehdannut ilmaantua ensitreffeille ylipainoisena, vaikka ovat antaneet ymmärtää olevansa normaalipainoisia. Monilla on myös mt-ongelmia ja sellaistakaan en halua riesakseni. Eräs hyvännäköinen nainen teki "pienen" mokan ollessaan luonani kylässä. Minulla oli videokamera tv-tasolla, koska olin siirtänyt kameran nauhalta tavaraa tietokoneelle ja naisen tarkoitus kai oli ollut ryhtyä katsomaan töllöä, mutta olikin ensin laittanut kameran nauhoittamaan. Nauhalle päätyi sitten kun katselimme yhdessä telkkua, sekstailua ja lopussa se, että kun lähdin pesulle, niin nainen ryhtyi kaivelemaan nenäänsä ja söi kaiken räkänsä. Lisäksi puri varpaankynsiänsä ja en ole varma söikö myös nekin, mutta kun myöhemmin näin kyseisen videon, tapaileminen loppui kyllä lyhyeen. Hyi helvetti sentään.
Arvosta luonnollisen kauniita ja sopusuhtaisia, mukavaluonteisia naisia ja sellaista on lähes mahdotonta löytää Suomesta. Päädyin lopulta tutustumaan aasialaisiin naisiin ja sieltähän löytyikin todella mahtava nainen, joka toimii nykyisin vaimonani. Muutama tuttukin on päätynyt samaan ja ovat kiitelleet minua, että innostuivat aasialaisista naisista ja ovat nyt oikeasti onnellisia.
Onnen kestävyyden varmistamiseksi kannattaa olla tietoinen muutamista asioista, vinkkaa tutuillesikin. Tutkimuksen mukaan osa aasialaisten kanssa avioliitossa olevista miehistä oli tyypiteltävissä miehiksi, jotka olivat sosiaalisesti eristäytyneitä tai lapsuuden kotiinsa jääneitä ja riippuvuussuhteessa äiteihinsä. Miehet luokiteltiin neljään eri ryhmään: ”Pettyneillä” oli ollut aiemmin suhteita naisten kanssa, mutta he olivat niihin pettyneitä. Parisuhteen aasialaisen kanssa toivottiin olevan harmonisempi. ”Vanhemmilla tai nuoremmilla poikamiehillä” oli ammatillisista tai persoonallisista syistä vaikeuksia avioitua kotimaan avioliittomarkkinoilla. Usein he halusivat perinteisemmän vaimon ja parisuhteen.
”Vieraista kulttuureista innostuneilla” oli paljon kokemuksia muista kulttuureista ja maista, ja he saattoivat olla tyytymättömiä suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Ruumiillisesti ei-vetovoimaisilla” oli ulkonäkönsä, kuten ylipainonsa takia, vaikeuksia saada puolisoa avioliittomarkkinoilta. Osa heistä oli ollut seksituristeja.
Suomessa naiset ovat hyvin vahvoja, ja miehet tuntevat olonsa heikoiksi ja epävarmoiksi. Moni on kertonut, ettei voi tuntea olevansa maskuliininen ja vahva perheen johtaja suomalaisen naisen kanssa. Siksi he haluavat aasialaisen naisen. Heidän kulttuurissa on opetettu, että naisten pitää kunnioittaa miestä. Antaa heille tilaa tehdä päätöksiä ja antaa heidän olla miehiä. Joillekin naisille kyse on vain taloudellisesta selviytymisestä: ulkomaisen miehen naiminen on heille oikotie parempaan elämään.
Suhde on elättäjyyssuhde, jossa suhde rahaan on vinoutunut. Jos puoliso on kokonaan miehen elätettävänä ja tähän riippuvuussuhteessa, se hidastaa normaalin ja tasa-arvoisen parisuhteen kehittymistä. Toisaalta aasialainen käsitys rakkaudesta on erilainen kuin länsimainen. LÄNSIMAISSA ajatellaan, että rakkautta ei voi ostaa ja että taloudelliset palkkiot sulkevat pois mahdollisuuden emotionaaliseen kiintymykseen. Molemmat antavat jotain. Mies voi auttaa vaimon köyhää perhettä taloudellisesti, nainen antaa muita palveluksia. Miesten oikea elintaso on Suomeen tulleille vaimoille usein pettymys. Lomalla miehet olivat kuluttaneet rahaa huolettomammin, ja myös maiden välisten tuloerojen takia suomalaismies näyttäytyi varakkaampana kuin onkaan. Kulttuurien välisistä eroista johtuvat kiistat sekä kieli- ja rahaongelmat kärjistyvätkin monissa suhteissa ihastumisen jälkeen.
Jotkut miehet halusivat vaimon olevan vain kotona heidän kanssaan. He eivät halunneet vaimonsa tuntevan ketään ulkopuolisia, jottei tämä juoksisi karkuun. Parhaiten uuteen kotimaahansa sopeutuvat ja avioliitossaan viihtyvät ne ulkomaalaisnaiset, jotka työllistyvät. Myös miehen kiinnostus puolison uskontoon, tapakulttuuriin ja arvomaailmaan on merkittävä tekijä suhteen jatkumisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilaisia syitä on ollut vaikka mitä. Itse olen komea mies, joten ylipaino on naisella ehdoton turn off. Moni on kehdannut ilmaantua ensitreffeille ylipainoisena, vaikka ovat antaneet ymmärtää olevansa normaalipainoisia. Monilla on myös mt-ongelmia ja sellaistakaan en halua riesakseni. Eräs hyvännäköinen nainen teki "pienen" mokan ollessaan luonani kylässä. Minulla oli videokamera tv-tasolla, koska olin siirtänyt kameran nauhalta tavaraa tietokoneelle ja naisen tarkoitus kai oli ollut ryhtyä katsomaan töllöä, mutta olikin ensin laittanut kameran nauhoittamaan. Nauhalle päätyi sitten kun katselimme yhdessä telkkua, sekstailua ja lopussa se, että kun lähdin pesulle, niin nainen ryhtyi kaivelemaan nenäänsä ja söi kaiken räkänsä. Lisäksi puri varpaankynsiänsä ja en ole varma söikö myös nekin, mutta kun myöhemmin näin kyseisen videon, tapaileminen loppui kyllä lyhyeen. Hyi helvetti sentään.
Arvosta luonnollisen kauniita ja sopusuhtaisia, mukavaluonteisia naisia ja sellaista on lähes mahdotonta löytää Suomesta. Päädyin lopulta tutustumaan aasialaisiin naisiin ja sieltähän löytyikin todella mahtava nainen, joka toimii nykyisin vaimonani. Muutama tuttukin on päätynyt samaan ja ovat kiitelleet minua, että innostuivat aasialaisista naisista ja ovat nyt oikeasti onnellisia.
Onnen kestävyyden varmistamiseksi kannattaa olla tietoinen muutamista asioista, vinkkaa tutuillesikin. Tutkimuksen mukaan osa aasialaisten kanssa avioliitossa olevista miehistä oli tyypiteltävissä miehiksi, jotka olivat sosiaalisesti eristäytyneitä tai lapsuuden kotiinsa jääneitä ja riippuvuussuhteessa äiteihinsä. Miehet luokiteltiin neljään eri ryhmään: ”Pettyneillä” oli ollut aiemmin suhteita naisten kanssa, mutta he olivat niihin pettyneitä. Parisuhteen aasialaisen kanssa toivottiin olevan harmonisempi. ”Vanhemmilla tai nuoremmilla poikamiehillä” oli ammatillisista tai persoonallisista syistä vaikeuksia avioitua kotimaan avioliittomarkkinoilla. Usein he halusivat perinteisemmän vaimon ja parisuhteen.
”Vieraista kulttuureista innostuneilla” oli paljon kokemuksia muista kulttuureista ja maista, ja he saattoivat olla tyytymättömiä suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Ruumiillisesti ei-vetovoimaisilla” oli ulkonäkönsä, kuten ylipainonsa takia, vaikeuksia saada puolisoa avioliittomarkkinoilta. Osa heistä oli ollut seksituristeja.
Suomessa naiset ovat hyvin vahvoja, ja miehet tuntevat olonsa heikoiksi ja epävarmoiksi. Moni on kertonut, ettei voi tuntea olevansa maskuliininen ja vahva perheen johtaja suomalaisen naisen kanssa. Siksi he haluavat aasialaisen naisen. Heidän kulttuurissa on opetettu, että naisten pitää kunnioittaa miestä. Antaa heille tilaa tehdä päätöksiä ja antaa heidän olla miehiä. Joillekin naisille kyse on vain taloudellisesta selviytymisestä: ulkomaisen miehen naiminen on heille oikotie parempaan elämään.
Suhde on elättäjyyssuhde, jossa suhde rahaan on vinoutunut. Jos puoliso on kokonaan miehen elätettävänä ja tähän riippuvuussuhteessa, se hidastaa normaalin ja tasa-arvoisen parisuhteen kehittymistä. Toisaalta aasialainen käsitys rakkaudesta on erilainen kuin länsimainen. LÄNSIMAISSA ajatellaan, että rakkautta ei voi ostaa ja että taloudelliset palkkiot sulkevat pois mahdollisuuden emotionaaliseen kiintymykseen. Molemmat antavat jotain. Mies voi auttaa vaimon köyhää perhettä taloudellisesti, nainen antaa muita palveluksia. Miesten oikea elintaso on Suomeen tulleille vaimoille usein pettymys. Lomalla miehet olivat kuluttaneet rahaa huolettomammin, ja myös maiden välisten tuloerojen takia suomalaismies näyttäytyi varakkaampana kuin onkaan. Kulttuurien välisistä eroista johtuvat kiistat sekä kieli- ja rahaongelmat kärjistyvätkin monissa suhteissa ihastumisen jälkeen.
Jotkut miehet halusivat vaimon olevan vain kotona heidän kanssaan. He eivät halunneet vaimonsa tuntevan ketään ulkopuolisia, jottei tämä juoksisi karkuun. Parhaiten uuteen kotimaahansa sopeutuvat ja avioliitossaan viihtyvät ne ulkomaalaisnaiset, jotka työllistyvät. Myös miehen kiinnostus puolison uskontoon, tapakulttuuriin ja arvomaailmaan on merkittävä tekijä suhteen jatkumisen kannalta.
Meneepä naisilla tunteisiin nämä aasialaiset naiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Miksi jatkaa tällaista vuosi? Luulisi että riittää kuukausi tai jotain. Ja jos ei edes ole ihastunut toiseen, eikös kosketukset jne ala ällöttämään pikkuhiljaa?
Toki kaikki ärsyttää ja ällöttää, mutta koska läheisriippuvainen ei uskalla olla yksin niin hän kuitenkin roikkuu tällaisessa suhteessa valittamassa ja oikkuilemassa. Hänellä saattaa olla muitakin ominaisuuksia kuten narsismi ja jos se ihastuneempi osapuoli on sitten tarpeeksi alistettu niin hänenkin osaltaan tällainen kiero suhde vaan jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin tapailla opiskelukaveriani heti valmistumisen jälkeen. Mies oli jatkuvasti luonani, sillä asui siihen aikaan vielä kimppakämpässä. Odotti, että ruoka tulee pöytään ja minä jouduin vielä työttömänä työnhakijana kustantamaan kummankin eväät. Oli myös seksiaddikti, jonka mielestä 5 kertaa päivässä on normaali ja naisena olisi pitänyt olla joko jalat levällään sängyssä tai keittiössä. Pari kuukautta riitti.
Toinen tapaus on pitkäaikainen poikaystävä. Ihana ihminen, jolla on maailman suurin sydän. Seurustelumme alkoi kaveruudesta ja en koskaan ollut palavasti rakastunut häneen. Pidin tottakai paljon, mutta jälkikäteen ajateltuna en ollut rakastunut. Mies oli todella ihastunut / rakastunut minuun. Ajattelin, että omat tunteeni syvenevät rakkaudeksi ajan kanssa. Näin ei käynyt. Päädyin lopettaamaan suhteemme, sillä mielestäni mies ansaitsee tulla aidosti rakastetuksi.
Tämä on ihan kauhea tilanne! Olen mies enkä ole koskaan ollut suhteessa jossa nainen rakastaa tai on edes kunnolla ihastunut minuun. Eli tavallaan olen aina yksin. Miksi naiset edes lähtee tällaiseen mukaan? Jos ei itse ole kunnolla mukana. Läheisyysriippuvuus?
No juuri se. Ollaan sen tyypin kanssa ehkä vain sen vuoksi kun se ihailee. Tämä tulee hyvin esille siitä, että nainen jo alkuvaiheessa menettää hermonsa erinäisistä asioista. Kun häntä ei niin mies itsessään kiinnosta, vaan lähinnä ärsyttää ja ainut mikä hänessä kiinnostaa on se hänen harrastama palvonta. Se tuntuu naisesta kivalta aina välillä.
Miksi jatkaa tällaista vuosi? Luulisi että riittää kuukausi tai jotain. Ja jos ei edes ole ihastunut toiseen, eikös kosketukset jne ala ällöttämään pikkuhiljaa?
Toki kaikki ärsyttää ja ällöttää, mutta koska läheisriippuvainen ei uskalla olla yksin niin hän kuitenkin roikkuu tällaisessa suhteessa valittamassa ja oikkuilemassa. Hänellä saattaa olla muitakin ominaisuuksia kuten narsismi ja jos se ihastuneempi osapuoli on sitten tarpeeksi alistettu niin hänenkin osaltaan tällainen kiero suhde vaan jatkuu.
Näin se taisi mennä. 😂
Tosi upea nainen ja olin todella ihastunut. Ei hänessä kyllä mitään narsistin vikaa ehkä ole, ei vain ollut minuun ihastunut. Sitten se suhde vain loppui vuoden jälkeen. En oikein ymmärrä miksi sinnitteli niin pitkään, ei vaikuta narsistilta tai läheisriippuvaiselta. Ehkä korona-aika vaikutti?
Nyt aion olla ihan itsekseni loppuelämän, ei kestä tällaista sekoilua ja ikää yli 40! Ei mitään tyytymisiä tai yksipuoleisia suhteita.
Tuli ensimmäistä kertaa minun luokse kylään ja löi heti ovella tervehtimään tullutta koiraani kuonoon niin että koira vinkaisi ja perääntyi. Piti kuulemma näyttää että taloon on tullut uusi pomo. Tiuskaisin että älä turhaan ota kenkiä pois, avasin oven ja pyysin poistumaan. Ovi perästä kiinni, puhelin esiin, numero mustalle listalle ja aloin itkeä ihan vaan järkytyksestä. Miten olin arvioinut toisen ihmisen ihan väärin ja ahdisti koiran puolesta. Inhoan ihmisten ja eläinten huonoa kohtelua. Kaikenlaisia hulluja on liikenteessä.
Teillä on paljon vihaa sisällä. Toivottavasti en törmää kaltaisiinne ikinä. Osoitettu molemmille sukupuolille ketkä täälä toisiaan haukkuu. Ei oo fiksujen ihmisten hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuli ensimmäistä kertaa minun luokse kylään ja löi heti ovella tervehtimään tullutta koiraani kuonoon niin että koira vinkaisi ja perääntyi. Piti kuulemma näyttää että taloon on tullut uusi pomo. Tiuskaisin että älä turhaan ota kenkiä pois, avasin oven ja pyysin poistumaan. Ovi perästä kiinni, puhelin esiin, numero mustalle listalle ja aloin itkeä ihan vaan järkytyksestä. Miten olin arvioinut toisen ihmisen ihan väärin ja ahdisti koiran puolesta. Inhoan ihmisten ja eläinten huonoa kohtelua. Kaikenlaisia hulluja on liikenteessä.
Huh! Onneksi paljasti luontonsa heti. Olisi ansainnut pikku kopautuksen omaankin nokkaan.
Törmäsin toisilla seksitreffeillä takaapäin asennossa kakkapyllyn hajuun. Ei pystynyt jatkamaan suhdetta jos jo näin nopeasti hygienia tolla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Tuli ensimmäistä kertaa minun luokse kylään ja löi heti ovella tervehtimään tullutta koiraani kuonoon niin että koira vinkaisi ja perääntyi. Piti kuulemma näyttää että taloon on tullut uusi pomo. Tiuskaisin että älä turhaan ota kenkiä pois, avasin oven ja pyysin poistumaan. Ovi perästä kiinni, puhelin esiin, numero mustalle listalle ja aloin itkeä ihan vaan järkytyksestä. Miten olin arvioinut toisen ihmisen ihan väärin ja ahdisti koiran puolesta. Inhoan ihmisten ja eläinten huonoa kohtelua. Kaikenlaisia hulluja on liikenteessä.
Uskomatonta!! Kerro enemmän tästä miehestä? Miten aloitte juttelemaan yms? Eikö missään vaiheessa ilmennyt mitään?
Vierailija kirjoitti:
Tuli ensimmäistä kertaa minun luokse kylään ja löi heti ovella tervehtimään tullutta koiraani kuonoon niin että koira vinkaisi ja perääntyi. Piti kuulemma näyttää että taloon on tullut uusi pomo. Tiuskaisin että älä turhaan ota kenkiä pois, avasin oven ja pyysin poistumaan. Ovi perästä kiinni, puhelin esiin, numero mustalle listalle ja aloin itkeä ihan vaan järkytyksestä. Miten olin arvioinut toisen ihmisen ihan väärin ja ahdisti koiran puolesta. Inhoan ihmisten ja eläinten huonoa kohtelua. Kaikenlaisia hulluja on liikenteessä.
Kaikkea sitä kuulee, oikein teit. Pisteet siitä!
M38 ja koiranomistaja
Paljon on kyllä kommentteja miesten inpotenssista. Huolestuttavaa.
Löysin nuoremman.