Olet 15-vuotias, perjantai-iltana tulee riitaa 14-vuotiaan veljen kanssa, lähdet siitä suuttuneena kotoa ulos. MINNE MENISIT?
Tehdäänpä tällainen kysely naispuolisille: Mitä 15-vuotias tyttö tekisi tuossa tilanteessa?
Kommentit (35)
kyllä se kaveri on aikalailla ainoa järkevä vaihtoehto, riippuen minkälainen kaupunki kyseessä,
että onko siellä mitään järkevää paikkaa mennä tuulettumaan tai rauhottumaan
onko mitään paikallista kauppakeskusta? saattaisi myös olla yksi mihin teini menee
kirjastoon menee vaan nörtit, eli riippuu millanen persoona on kyseessä
Vierailija kirjoitti:
Kaverille. Tai sit vaan vähän kävelylle.
Tää.
Mökötän ulkorakennuksessa aikani ja hipsin omaan sänkyyni viimeistän kun muut ovat käyneet nukkumaan.
Menisin moskeijaaan rukoilemaan.
Sanoisin että ”nosta musta nyrkki ilmaan, jos sä oot veli!”
Mä olisin mennyt todennäköisesti kävelylle ja sit ulkorakennukseen mököttämään. Olisin odottanut, että veli menee nukkumaan ja sit hipsinyt kotiin.
Menisin huoneeseeni ja paikaisin oven kiinni. Tai lenkille. Ehkä myös kaverille, josta tulisin kotiin kyllä normaaliin aikaan. Jos olisin veljelle vihainen, en haluaisi kuitenkaan, että vanhemmat huolestuvat.
Kaverille tai paikkaan, jossa nuoriso kokoontuu perjantai-iltaisin (kaupungin keskusta, kylän nuorisotalo, kirjasto tms.) Jos näihin on pitkä matka niin tietysti bussipysäkille, josta kulkee bussi oikeaan suuntaan.
Nuorisotalolle tai kaupungille. Kaverille. Näin olisin tehnyt v. 1988.
Olisiko kuitenkin riita mennyt pitkäksi ja tyttö laitettu vainaana asuntovaunuun siksi aikaa, että ehtivät kärrätä pois? Vaunuhan kuulemma myytiin aika nopeaan tahtiin.
Ainoa looginen selitys tapahtumille?
Kaverille, kylille kävelemään. Sillan alle itkemään? Mitä muita mahdollisuuksia Piikkiössä on?
Vierailija kirjoitti:
Jammu antoi kyydin?
Onkohan hänellä ollut taksi?
Olisin 15-vuotiaana mennyt ehdottomasti kaverille, jos olisi ollut lähellä. Tuon ikäisenä halusin jakaa kaikki bestiksen kanssa. Tai vaihtoehtona olisin voinut vain kävellä, varsinkin jos olisin ollut oikein vihainen: tyyliin en mene ikinä takaisin niiden junttien luo. Jos olisi ollut kylmä ja olisin kävellyt pitkälle, olisin ollut aika hanakka nousemaan autoon, ainakin tutun kyydintarjoajan matkaan.
Löisin veljeä, tuskin lähtisin minnekään, korkeintaan omaan huoneeseen.
Kuusen alle liennyttämään vitutusta. Palannut takaovesta vähin äänin tuntia myöhemmin. Mahd. bestiksen luo haukkumaan veljeä.
Luontoon. Johonkin missä ei ole ihmisiä.
Muistan lapsuudesta/nuoruudesta tilanteita, joissa suuttuneena tuli lähdettyä ovet paukkuen ulos ajatellen, että minähän en kotia tule vähään aikaan ja saattepa sitten itkeä ja kaivata. Mutta aina ne tilanteet johtivat siihen, että tein viiden kilsan kävelylenkin ja palasin kiltisti kotiin ennen kuin kukaan ehti perään kyselemään.
Kaverille. Tai sit vaan vähän kävelylle.