Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
8-vuotias lapsi ei keksi mitään tekemistä jos ei saa olla ruudulla?
07.10.2018 |
Alkaa olemaan aika avuton olo. 8-vuotias ei keksi yhtään mitään tekemistä sen jälkeen, kun päivän ruutuaika on täynnä. Istuu vaan sohvalle ja tuijottaa ikkunasta kaukaisuuteen. Ulkoilee kyllä kavereiden kanssa, mutta sisällä ei kykene kehittämään mitään tekemistä, vaikka huoneessa on kasapäin legoja ja muita leluja, kirjoja, piirtämisvälineet... mitä mä voin tehdä? Turhauttaa ihan älyttömästi että tyypistä on tullut noin apaattinen. Tekisi mieli ottaa puhelin kokonaan pois ja aloittaa joku puhdistuskuuri.
Kommentit (53)
Hienoa, että rajoitat ruutuaikaa! Näin vastuulliset vanhemmat toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää antaa hänelle tikkuja ja käpyjä ja neuvoa hänelle käpylehmien valmistus! Muussa tapauksessa lapsesta ei tule kunnollinen ja hän makaa lepositeissä mielisairaalassa lopun ikänsä!
Juuri tämmöisiä kommentteja odotinkin. Meillä ei todellakaan olla mitään ruutunatseja, mutta joku raja pitää puhelimen ja muiden välineiden kanssa olla. Eikä sekään olisi ongelma jos pystyisi sujuvasti keksimään gadgettien ohessa muuta tekemistä, mutta jos sitten istuu sohvalle odottamaan että koska saa taas pelata niin onhan se ongelma.
ap
Miksi SINÄ et tee sen lapsen kanssa mitään? Vaikka leivo?
Onko ap sanonut ettei tee lapsen kanssa mitään? Kuka nyt joka pv koko ajan leipoisikaan eikä aikuisen tarvitse koko ajan lasta viihdyttää. Samaa ongelmaa meillä, ap. Lapset istuu tylsistyneinä, jos eivät saa olla ruudulla tai jos en itse leiki niitten kanssa. Eikä niille aina kelpaa, kun ehdotan että pelataan yhdessä esim lautapeliä kun odottavat vaan että pääsevät ruudulle. Inhottavaa on. Kyseessä siis mieheni lapset, omaa lasta en aio opettaa ruudulle ollenkaan kun siihen jää niin helposti koukkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää antaa hänelle tikkuja ja käpyjä ja neuvoa hänelle käpylehmien valmistus! Muussa tapauksessa lapsesta ei tule kunnollinen ja hän makaa lepositeissä mielisairaalassa lopun ikänsä!
Juuri tämmöisiä kommentteja odotinkin. Meillä ei todellakaan olla mitään ruutunatseja, mutta joku raja pitää puhelimen ja muiden välineiden kanssa olla. Eikä sekään olisi ongelma jos pystyisi sujuvasti keksimään gadgettien ohessa muuta tekemistä, mutta jos sitten istuu sohvalle odottamaan että koska saa taas pelata niin onhan se ongelma.
ap
Miksi SINÄ et tee sen lapsen kanssa mitään? Vaikka leivo?
Onko ap sanonut ettei tee lapsen kanssa mitään? Kuka nyt joka pv koko ajan leipoisikaan eikä aikuisen tarvitse koko ajan lasta viihdyttää. Samaa ongelmaa meillä, ap. Lapset istuu tylsistyneinä, jos eivät saa olla ruudulla tai jos en itse leiki niitten kanssa. Eikä niille aina kelpaa, kun ehdotan että pelataan yhdessä esim lautapeliä kun odottavat vaan että pääsevät ruudulle. Inhottavaa on. Kyseessä siis mieheni lapset, omaa lasta en aio opettaa ruudulle ollenkaan kun siihen jää niin helposti koukkuun.
Ainahan ne on miehen lapset. Tai kälyn lapset. Ei oma koskaan.
Kaikki tiukka natsikyttääminen, rajoittaminen ja valvonta ei kehitä lapsen omaa kykyä säännellä.
Sen sijaan se johtaa siihen että se rajoittaminen alkaa hallita ja heti kun se on poissa, lapsen käytös on hillitöntä. Ostetaan neljä kiloa suklaata, varastetaan naapurin kaapistakin herkut jne.
Siksi pitää opettaa lasta itseä tunnistamaan nälkä, oikea määrä herkkuja, järkevän tekemiset rajat jne.
No ei kai nyt kovin kauaa jaksa mököttää, meillä puhelinen poisoton jälkeen alkaa muu leikki mököttämusen jälkeen max vartin jälkeen. 8-vuotiaalle vartti mököttäen on jo ikuisuus. Meillä varma nakki on jos aletaan perheenä pelaamaan lautapeliä tai soitto kaverille joka tulee leikkimään/ulkoilemaan, ei ensin pelaamaan. Jos on ensi leikkinyt kaverin kanssa kaikkea muuta tunteja ja vaikka ulkoilleet voi sitten lopuksi pelata 30min konsolilla. Sekin on kuitenkin sosiaalisempaa kun yksin kännykän räpläys.
Jos oikeasti ei tuntiin keksi mitään tai mikään ei kelpaa edes niin että aikuiset/kaverit/sisarukset seurana niin suosittelen totaalikieltoa eli kännykästä viikon pelit ja netti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskos lapsi voisi katsoa ruudun sijasta välillä katsomoa tai netflixiä?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tiukka natsikyttääminen, rajoittaminen ja valvonta ei kehitä lapsen omaa kykyä säännellä.
Sen sijaan se johtaa siihen että se rajoittaminen alkaa hallita ja heti kun se on poissa, lapsen käytös on hillitöntä. Ostetaan neljä kiloa suklaata, varastetaan naapurin kaapistakin herkut jne.
Siksi pitää opettaa lasta itseä tunnistamaan nälkä, oikea määrä herkkuja, järkevän tekemiset rajat jne.
Eli annetaan lapsen olla ruudulla niin paljon kun haluaa, kyllähän se itse oppii mikä on tarpeeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ap, ongelma on ihan itse aiheuttamasi. Tekisit jotain lapsen kanssa sen sijaan että laitat sille kännykän tai tabletin lastenvahdiksi. Noin käy kun on vanhemmuus hukassa.
Mun muksuni luki kirjoja, soitti musiikki-intrumenttiä, piirsi ja askarteli tuon ikäisenä - ruutuajan lisäksi.Ja tekee samoja asioita edelleen. Miksi sinä itse näytät epätervettä esimerkkiä sille muksulle?
Kuule kun ei tässä oikein voi työtään lopettaa jos meinaa elättää perhettä. Lapsen koulu loppuu kolmena päivänä viidestä klo 12 ja itse pääsen kotiin aikaisintaan klo 16 niinä päivinä kun olen toimistolla. Tottakai viikonloppuisin tehdään paljon yhdessä, mutta kyllä 8-vuotiaan pitäisi mielestäni jo alkaa vähän omatoimisemmin viihdyttää itseään.
ap
Ymmärrän tavallaan ajatuksen tuosta rajoittamisesta ja itsesäätelystä ym., mutta tyyppi on kahdeksan ja mä olen hänestä vastuussa. Jos ei mitään rajoja ole, on hän puhelimella koulun päättymisestä iltaan saakka.
Ja sitten juuri tämä kaveriongelma, aletaan syrjimään ja suositaan niitä kavereita joilla saa pelata rajattomasti.
Mä en todellakaan aio hävetä tämmöisestä ongelmasta puhumista vaikka sillä saakin (jostain ihme syystä) leiman, ettei muka itse tekisi lasten kanssa mitään. Koska se ei pidä paikkaansa ja uskon oikeasti että tämä on ongelma monissa perheissä. Ja siksi moni varmaan mielellään ottaisi hyväksitodettuja vinkkejä vastaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Urheiluharrastusta kaipaa selvästi. Ja lukemista. Anna kirja käteen ja ilmoita johonkin harrastukseen lisäksi. Meillä oli ihan samaa 9-vuotiaalla. Harrasti vain kerran viikossa ja se oli liian vähän, nyt vaihtoi toiseen harrastukseen ja treenit on kaksi kertaa viikossa. Tämä poiki myös kotiin harjoitteita, eli nyt tabletilta katsotaan esim. venyttelyitä ja tehdään mukana. Yllättävän nopeasti muuttui, parissa viikossa.
urheiluharrastus on, lukemiseen kannustetaan mutta ei jaksa pitkään kun ei ole vielä niin sujuvaa. legoilla tykkäsi ennen leikkiä mutta nyt siihenkin pitäisi aina olla kaveri. luulen että tehdään juurikin niin että otetaan kaikki laitteet hetkeksi pois ja mennään back to the basics.
ja siis täällä on kyllä tuomitsevaa ja olettavaa porukkaa:D meillä on aivan tavallinen perhe, jossa vanhemmat käy päivätöissä ja iltaisin käy kaupassa, laittaa ruokaa, urheilee. jotain todellisuudentajua nyt.
ap
Eikö tokaluokkalaiselle olisi vielä joku iltapäiväkerho?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruutuaikaa vasta kun on tehnyt ENSIN jotain muuta!
Eivät vanhemmat voi toimia kokoaikaisina ohjelmatoimistoina lapsilleen, heillä on vanhempien vastuu asioista. On käytävä töissä, maksettava laskut, hoidettava tuhat ja yksi asiaa. Vaikka aika moneen asiaan voi ottaa lapsen mukaan, ei kuitenkaan kaikkeen. Eikä tuon ikäinen lapsi edes enää halua mukaan kaikkeen. Tämä siis niille, joiden vastaus on aina "mikset itse tee lapsen kanssa sitä ja tätä?"
Höpöhöpö. Lapsen kanssa ehtii kyllä oleilemaan, kun vaan päättää niin. Mutta ymmärrettävää, jos oman älylaitteen näpräily on tylsiä leikkejä mukavampaa. Ei kukaan maksa laskuja viittä tuntia illassa. Tiskikoneen ehtii tyhjentää myöhemminkin, lapsen kanssa oleilu on tärkeempää.
Luitko viestistäni sanaa "kokoaikaisina"? Totta kai ehtii lapsen kanssa olemaan, mutta ei koko aikaa. Ja jos lapsi ei osaa itsekseen yhtään leikkiä tai viihdyttää itseään, vanhemman jaksaminen on jossain vaiheessa vaarassa.
Meillä auttoi kaverit, niiden kanssa keksii muutakin kuin ruudun, tosin yksinkin kun tarpeeksi tylsää tulee nii alkaa jotai tekemään, eikä siitä kai haittaa oo jos istuuki jonki aikaa mitään tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tiukka natsikyttääminen, rajoittaminen ja valvonta ei kehitä lapsen omaa kykyä säännellä.
Sen sijaan se johtaa siihen että se rajoittaminen alkaa hallita ja heti kun se on poissa, lapsen käytös on hillitöntä. Ostetaan neljä kiloa suklaata, varastetaan naapurin kaapistakin herkut jne.
Siksi pitää opettaa lasta itseä tunnistamaan nälkä, oikea määrä herkkuja, järkevän tekemiset rajat jne.
Eli annetaan lapsen olla ruudulla niin paljon kun haluaa, kyllähän se itse oppii mikä on tarpeeksi?
Ei vaan autetaan lasta tunnistamaan milloin on kylläinen, milloin hänellä on jano, nälkä jne.
Tunnistamaan ne omat rajansa ja opettelemaan itsesääntely.
Karkkipäivillä ja muilla säännellyt lapset tunnistaa siitä että heti kun he alkaa liikkua itse ja pääsee esim kauppaan, karkkia ostetaan ihan määrättä. Meidän esikoisen iltiksen kuljettiin kaupan ohi ja siellä oli oikea ongelma siitä että osa lapsista ilmestyi iltikseen 12 maxituplan ja 1,5 litran limsan kanssa.
Ja nää lapset oli juuri niitä, joita äidit eskariaikana olivat kytänneet esim synttäreillä, ettei vaan mene ylimääräistä keksiä jne.
Juu samaistun ap...
Ja meillä todellakin tehdään lapsen kanssa PALJON asioita. Mutta silti aina sama " en jaksa, väsyttää" huomaan että selvästi vireystila säätely ongelmia... Makaa vaan apaaytisena monta tuntia.
Ja toi ei meillä kyllä auta, että ensin jotain muuta ja sitten peli, koska se aika vaan kysellään menikö aika jo? Saako jo pelata? Tai sitten jos kaveri mukana, jutellaan kaverin kanssa mitä tehdään pelissä.
Meillä saa siis pelata 2x2h viikossa..
Uskon että joku muu rytmi olisi parempi. En tiedä mikä, olen neuvoton ja huolissani.
Jos olisi esim joka pv 1h niin sitten koko päivä pyörisi vaan sen pelin ympärillä ja ajatukset olisi siinä. . Tekisi mieli ottaa parin kuukauden pelikielto, mutta en usko että se kannattavaa kun kaverit pelaa ja jäisi ulkopuoliseksi.
Pelkää mennä harrastuksiin ja epäonnistumisen pelkoa, joten en voi rohkaista uuteen harrastukseen, tai no voin mutta se ei auta.. koitettu on monta vuotta
Ja *POFF* muuttui juuri tuossa iässä tuollaiseksi.
Tiedätkö sellaisen kiiltävän pinnan, usein wc:stä löytyy? Se on peili, katso sinne. Kaikki lähtee sieltä, mitä lapsen kasvattamiseen tulee.
Mitä se haittaa, että katselee ikkunasta ulos ja istuu paikallaan? Sehän on vaan hyvä. Aivot lepää, ajatukset virtaa. Ei kokoajan tarvitse olla tekemässä jotain :) Anna lapsen vaan istua ja olla
Jennijuu kirjoitti:
Juu samaistun ap...
Ja meillä todellakin tehdään lapsen kanssa PALJON asioita. Mutta silti aina sama " en jaksa, väsyttää" huomaan että selvästi vireystila säätely ongelmia... Makaa vaan apaaytisena monta tuntia.
Ja toi ei meillä kyllä auta, että ensin jotain muuta ja sitten peli, koska se aika vaan kysellään menikö aika jo? Saako jo pelata? Tai sitten jos kaveri mukana, jutellaan kaverin kanssa mitä tehdään pelissä.
Meillä saa siis pelata 2x2h viikossa..
Uskon että joku muu rytmi olisi parempi. En tiedä mikä, olen neuvoton ja huolissani.
Jos olisi esim joka pv 1h niin sitten koko päivä pyörisi vaan sen pelin ympärillä ja ajatukset olisi siinä. . Tekisi mieli ottaa parin kuukauden pelikielto, mutta en usko että se kannattavaa kun kaverit pelaa ja jäisi ulkopuoliseksi.
Pelkää mennä harrastuksiin ja epäonnistumisen pelkoa, joten en voi rohkaista uuteen harrastukseen, tai no voin mutta se ei auta.. koitettu on monta vuotta
Ja jokainen vanhempi miettii, ettei uskalla.
Ole se eka, joka uskaltaa. Tee lapsen elämästä niin mielekästä, että homma toimii. Äläkä palaa vanhaan.
Ehkä muutkin uskaltavat sen jälkeen.
Ja kyllä, ekat pari viikkoa on luultavasti vaikeaa, mutta siitä eteenpäin alkaa viimeistään muut puuhat maistua. Tottahan lapsi nyt kokeilee, kuinka pitkään aikuinen pitää kantansa.
Voisiko kaverit tulla kylään enemmän myös kesällä? Vai onko sekin vaan pelaamista?
Alue: Aihe vapaa
Ihmisen (myös lapsen) on hyvä opetella tylsistymään ja olemaan yksin, omien ajatustensa äärellä. Ja se jos joku on some-kansalle vaikeaa!