Lue keskustelun säännöt.
Miksi alle kaksivuotias haluaa yhtäkkiä " univahdin" ?!? Help...
06.05.2006 |
Eli aiemmin hyvin nukkunut tenava on yhtäkkiä alkanut vaatimaan äidin tai isin sängyn viereen unia vahtimaan. Nukahtaa illalla/päiväunilla nykyään vain siten, että vieressä istuttava pitkään ja hartaasti... Heräilee tosi usein yöllä ja päiväunilla ja vieressä on oltava... vaikka istut 20minsaa, joskus jopa tunnin vieressä ja poika tuhisee täyttä häkää niin auta armias, kun tajuaa, että vanhempi lähdössä pois. Jos on itse kerennyt toiseen huoneeseen niin huuto armoton, kunnes näkee taas jomman kumman oven suussa, käpertyy heti takaisin nukkumaan ja siinä sitten taas istutaan. Tätä jatkunut kohta viikko, väsymys alkaa olla kova ja isin ja äidin pinna alkaa palamaan...
Onko kellään muulla ollut tämmöistä? Mistä ihmeestä voi johtua??? Ja sitä en käsitä miten unen keskellä voi hoksata parissa sekunnissa, että on yksin????? Ei kai nyt voi koiranunta nukkua koko yötä?
Kommentit (2)
lapsen ovelle, missä sitten lukisit jotain tms kun lapsi menis sänkyyn? Ettet olisi silittämässä koko ajan, vaan olisit näkösällä, mutta etäällä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäinen voi jo tajuta, että jääkin yksin nukkumaan makkariin ja te jatkatte valvomista olkkarissa. Siksi haluaa jonkun seurakseen kun käy nukkumaan.
Saattaa jostain syystä pelätä jäävänsä kotiin kokonaan yksin ( epätodennäköistä..)
Parivuotias alkaa aika taitavasti jo oikkuilla ja oisoittamaan voimakkaasti omia tuntemuksiaan ja tahtoaan, joten kokeilee teitä nyt ja omia rajojaan. TEIDÄN on siis nyt OTETTAVA vanhemman rooli ja ASETETTAVA ne rajat ja säännöt lapselle.
Parivuotias on on myös huippulahjakas pyörittämään vaikka koko maailman oman pienen pikkurillinsä ympärille, joten selvittäkää tilanne, ennenkuin se riistäytyy käsistä!
Meillä on reilu parivuotias ja on aina nukkunut suhteellisen hyvin kun ollaan pidetty kiinni tietyistä säännöistä. Nukkumaan mennään aina pimeään huoneeseen, ei leikitä sängyssä, aina klo:21 nukkumaan ja nukahtamaan jäädään yksin ( jos on kipeänä, niin tottakai eri juttu )
Jossain vaiheessa pari kuukautta takaperin taapero tuli aina pois sängystä takaisin olkkariin, mutta kun systemaattisesti kädestä pitäen vietiin takaisin sänkyyn hössöttämättä sen enempää, niin lapsi jätti sen tavan aika pian.
Jos minulla olisi samanlainen ongelma kuin teillä, niin yrittäisin lyhyesti selittää lapselle, että äiti ja isi on toisessa huoneessa, eikä lapsella ole mitään hätää. Kertoo vaikka jonkun lyhyen iltasadun ja sitten sanoo hyvää yötä ja antaa suukon. Lähtisin pois suoraan ja kiertelemättä huoneesta pois. Jos huuto yltyisi liiaksi, kävisin hetken rauhoittelemassa ja siten palaisin toiseen huoneeseen. Itkua saattaa vääntää jonkin aikaa, mutta takaan, että se helpottaa sitten, luultavasti aika nopeasti, kunhan ette anna periksi! Eihän se voi noinkaan jatkua!
Asettakaa rajat ja pysykää niissä! Älkää antako 2-vuotiaan vedellä naruja.