Lue keskustelun säännöt.
Tunnen tulleeni väärin kohdelluksi perinnönjaossa, pitäisikö vaatia hyvitystä?
05.10.2018 |
Jakosopimus olisi nyt valmis. Itse olen sanonut omat haluamiseni ja suostumukseni keväällä ja kesällä, ja ilmaissut kovasti, että sovitun jaon olisi tapahduttava kesällä, koska tarvitsin rahaa koulutussuunnitelmiini ja terveydenhoitooni kesällä, ja syksyllä on siihen liian myöhäistä. Yksi osakkaista alkoi vetkuttelemaan ja perumaan allekirjoituksen päivämääriä milloin mistäkin syystä. Sitten toinen kielsi, että osittaistakaan jakoa ei voida tehdä kesän aikana. Nyt syksyn tullen heillä olisikin nyt hirveä kiire saada se sopimus voimaan. Itseäni ei hirveästi kiinnosta enkä koe velvollisuutta, koska omaa mielipidettäni ei kunnioitettu yhtään ja tilaisuudet ovat menneet sivu suun. Lisäksi osakkaat ovat käyttäneet kiinteistöä suullisen sopimuksemme vastaisesti yhteisomistuksen aikana salaa. Kannattaisiko minun riitauttaa asia tai voinko edes? Mielestäni minulla ei ole laillista eikä moraalista velvollisuutta suostua vanhoihin ehtoihin, koska ilmaisin jatkuvasti ja monta kertaa, että syksyllä on liian myöhäistä. Olen harkinnut syyttää sopimusten rikkomisesta tai vaatia siitä korvausta itselleni. Toisaalta aina sanotaan, että parempi laiha sopu kuin lihava riita. Mutta tuntuu, että minun pitäisi saada jotain oikeutta, koska ylitseni on täysin kävelty tähän mennessä.
Kommentit (44)
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit toki vaatia hyvitystä ja viedä asian vaikka oikeuteen, mutta loppupeleissä veikkaan, että tulet tuntemaan katkeruutta kumminkin. Ei mikään kosto sitä pois vie, varsinkaan kun siitä kostosta kärsisit itsekin.
En nyt tiedä kärsisinkö siitä edes kauheasti, että pesästä katoaisi joitain tuhansia - tuskin kuitenkaan useita kymmeniä tuhansia. Ainakin saisivat muutkin huomata, että kanssani ei pelleillä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Höpö höpö. Asunnon olisit saanut. Ei perintö opiskeluadi estänyt vaan saamattomuutesi
Ja mikä on tämä kallis sairaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit toki vaatia hyvitystä ja viedä asian vaikka oikeuteen, mutta loppupeleissä veikkaan, että tulet tuntemaan katkeruutta kumminkin. Ei mikään kosto sitä pois vie, varsinkaan kun siitä kostosta kärsisit itsekin.
En nyt tiedä kärsisinkö siitä edes kauheasti, että pesästä katoaisi joitain tuhansia - tuskin kuitenkaan useita kymmeniä tuhansia. Ainakin saisivat muutkin huomata, että kanssani ei pelleillä. Ap
Eli haluat sahata omaa jalkaasi. Onko sinulla mt diagnoosi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Hei! Tuo oli hyvä idea sentään. Olisi ihanaa, että ei tarvitsi enää ollenkaan nähdä näitä ihmisiä. Olen välillä ollut niin pettynyt ja raivon vallassa, että olen rikkonut tavaroita. Toivottavasti saan erään henkilön suostumaan menemään puolestani. Ap
Vittu, on siinä sisarukset. Ei oo hirveesti ollut rakkautta teidän perheessä.
Huokaus, mikä suku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Höpö höpö. Asunnon olisit saanut. Ei perintö opiskeluadi estänyt vaan saamattomuutesi
Ja mikä on tämä kallis sairaus?
Ai Helsingistä? En oikeasti saanut. Ryhdyin hakemaan kesäkuun puolenvälin jälkeen. Sairaudestani en ala kertomaan. Ei kiinnosta jos tuomitaan provoksi. Hyviäkin neuvoja tässä on tullut. Lähinnä sitä kaipasinkin, että joku sanoo, että älä lähde koston tielle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit toki vaatia hyvitystä ja viedä asian vaikka oikeuteen, mutta loppupeleissä veikkaan, että tulet tuntemaan katkeruutta kumminkin. Ei mikään kosto sitä pois vie, varsinkaan kun siitä kostosta kärsisit itsekin.
En nyt tiedä kärsisinkö siitä edes kauheasti, että pesästä katoaisi joitain tuhansia - tuskin kuitenkaan useita kymmeniä tuhansia. Ainakin saisivat muutkin huomata, että kanssani ei pelleillä. Ap
Kyllä se haittaisi, koska ensi vuonnakin alkaa koulutuksia, joihin voit tarvita rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko tiivistää tekstisi kolmeen lauseeseen.
Sisarukset olivat törkeitä ja hyötyivät perinnönjaossa epäreilusti ja vilpillisesti. Hyväksynkö tappion vai taistelenko oikeudestani? Väistyykö katkeruus koskaan, jos nyt annan periksi? Ap
Miten he hyötyivät?
Toinen on asunut nyt ilmaiseksi kiinteistössä vuoden ja toinen ilmeisesti puoli vuotta, totuus ei ole selvinnyt kokonaan tästä minulle vieläkään, kun en ole yksityiskohtia kysyttäessä saanut. Kiusanteon nautinnosta tässä enimmäkseen kaiketi oli kyse. Ap
Voit olla tyytyväinen, ettet ole joutunut maksamaan sille "asujalle" korvausta. Hänhän on nyt huolehtinut kiinteistöstä täysin ilmaiseksi.
Ei kannata riidellä. Perinnönjaossa kannattaa aina varautua viivästyksiin. Jos alat riitelemään, niin voi mennä vuosia ennenkuin jako on tehty. Tuona aikana joudut vielä maksamaan kuluja kiinteistön ylläpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Perintöä vastaan olisi varmaan saanut pankista lainaa, kun kerran paperit oli allekirjoitusta vaille valmiit. Sitten olisi voinut maksaa sille pankinn lakimiehelle että hoitaa homman loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit toki vaatia hyvitystä ja viedä asian vaikka oikeuteen, mutta loppupeleissä veikkaan, että tulet tuntemaan katkeruutta kumminkin. Ei mikään kosto sitä pois vie, varsinkaan kun siitä kostosta kärsisit itsekin.
En nyt tiedä kärsisinkö siitä edes kauheasti, että pesästä katoaisi joitain tuhansia - tuskin kuitenkaan useita kymmeniä tuhansia. Ainakin saisivat muutkin huomata, että kanssani ei pelleillä. Ap
Eli haluat sahata omaa jalkaasi. Onko sinulla mt diagnoosi?
Masennusta, joka mielestäni aika elämäntilannejohtoista, toisaalta kellä nyt ei nykyään olisi. Varmaan kaikilla muillakin perheessäni on kasa diagnooseja tai helposti saisi löydettyä. Ap
Jätä sinä vuorostasi menemättä seuraavan allekirjoitukseen, siinä sulle kostoa ihan tarpeeksi ja ilman ylimääräsiä kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Perintöä vastaan olisi varmaan saanut pankista lainaa, kun kerran paperit oli allekirjoitusta vaille valmiit. Sitten olisi voinut maksaa sille pankinn lakimiehelle että hoitaa homman loppuun.
Lakimies ei voi pakottaa ketään allekirjoittamaan. Ainoastaan pesänjakaja voi tehdä jaon, vaikka joku osapuoli vastustaisi.
Tuskin katkeruutesi siitä lievenee, vaikka saisitkin kostettua muille. Päinvastoin, jos jako vielä viivästyy, joudut vaan puimaan näitä asioita pitkään.
Luin juuri Bill Clintonin muistelmia. Hän kertoi, kuinka hän Mandelan tavatessaan oli ihmetellyt, kuinka Mandela pystyi pääsemään yli kohtaamastaan vääryydestä. Mandela vastasi suunnilleen näin (en nyt muista tätä sanatarkasti): "Ne tyypit veivät elämästäni 26 vuotta. Jos jäisin katkeruuteen, he saisivat loputkin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Perintöä vastaan olisi varmaan saanut pankista lainaa, kun kerran paperit oli allekirjoitusta vaille valmiit. Sitten olisi voinut maksaa sille pankinn lakimiehelle että hoitaa homman loppuun.
Lakimies ei voi pakottaa ketään allekirjoittamaan. Ainoastaan pesänjakaja voi tehdä jaon, vaikka joku osapuoli vastustaisi.
Siis tarkoitin lähinnä että lakimies hoitaisi ap:n osuuden valtakirjalla. Varmaan ne sisaruksetkaan kehtaa ulkopuoliselle temppuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vittu, on siinä sisarukset. Ei oo hirveesti ollut rakkautta teidän perheessä.
Huokaus, mikä suku
Ei, ei näköjään. Aika hirveää huomata se tällä tavalla. Olen miettinyt, ovatkohan he koskaan välittäneet minusta yhtään, ehkä en ole huomannut tai halunnut hyväksyä aiemmin, että mitään positiivista mua kohtaan ei ole ollut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jätä sinä vuorostasi menemättä seuraavan allekirjoitukseen, siinä sulle kostoa ihan tarpeeksi ja ilman ylimääräsiä kuluja.
En kyllä kehtaa, vaikka oikein se olisi. Jotenkin haluaisin KORVAUKSEN tästä vedätetyksi tulemisesta ja epäkunnioituksesta, mutta ei sitä todellisuudessa mikään korjaa. Jos pyytäisin rahaa ja suostuisivat, niin ei sekään sitä tarkoittaisi, että maksamalla mulle jäisi hyvä mieli ja välit korjaantuisivat. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että jos aapeen olisi eeim pitänyt maksaa koulutusmaksut (monet koulutukset ovat Suomessakin maksullisia) elokuussa, ei rahan saaminen lokakuussa tai marraskuussa paljon lämmitä. Vuosi meni hukkaan, kun koulua ei saanut aloitettua silloin kun se alkoi.
Siitä huolimatta olen sitämieltä, että riitely ja kostaminen ei poista eikä edes vähennä katkeruutta tässä tilanteessa tai tulevaisuudessa, vaan todnnäköisesti lisää sitä. Perintöäjää vähemmän, kuluja tulee nopeasti tuhansia euroja lisää ja ikäviä sukulaisia on pakko katsella pidempään. Mielenrauhan saa todennäköisemmin silla, kun allerkijoittaa jakokirjan (tai lähettää jonkun sltakirjalla allekirjoittamaan puolestaan), ottaa rahansa, eikä enää ikinä tapaa pissipäisinä pitämiään ihmisiä.
Tästä juuri oli kyse, menetin opiskelupaikan. En saanut kaupungin asuntoa ajoissa ja yksityisen kämpän olisi saanut toki hankittua kesällä jos olisi ollut takuuvuokraa tyrkyttää. Tietenkin sitä olisi voinut jostain sossusta yrittää, mutta ei monet halua sitä soskun maksusitoumusta. Lisäksi olisin tarvinnut terveydenhoitoon rahaa koska kesä on erityisen vaikeaa aikaa kuumuuden takia ja ilmaiseksi en saa riittävää hoitoa. Nyt mulla ei ole syksyksi tekemistä, paitsi odottaa marras- ja joulukuun hoitoja, jotka joudun nyt maksamaan kokonaisuudessan jos minulla on omaa rahaa ja pennittömänä saisin kai haettua niihin toimeentulotukea. Ap
Perintöä vastaan olisi varmaan saanut pankista lainaa, kun kerran paperit oli allekirjoitusta vaille valmiit. Sitten olisi voinut maksaa sille pankinn lakimiehelle että hoitaa homman loppuun.
Lakimies ei voi pakottaa ketään allekirjoittamaan. Ainoastaan pesänjakaja voi tehdä jaon, vaikka joku osapuoli vastustaisi.
Siis tarkoitin lähinnä että lakimies hoitaisi ap:n osuuden valtakirjalla. Varmaan ne sisaruksetkaan kehtaa ulkopuoliselle temppuilla.
Voisin siis hankkia lakimiehen, joka esittää mun "ehdot" ja menee puolestani valtakirjalla jakotilaisuuteen? Ap
Eikö raha enää hyödytä? Miksi ei?