Miksi aikuiset ihmiset väittävät, että eivät "voi" olla kipeänä pois töistä?

Vierailija kirjoitti:

Oon aina vain juuri ja juuri kipeä. Ei kuumetta koskaan. Ei edes tappavan kipeetä oloa. Ja tullessaan se kestää viikkoja. Saikkuperusteet ei oikein täyty, ja jos olisin pois, työt kertyy jäätäväksi pinoksi kun ei oo helppo tuurata.

Vituttaahan se itteekin mennä pärskimään, mahdollisuuksien mukaan sit etäilen. Kun oliskin niin että tulis se muutaman päivän tai viikon kunnon tauti, voisi olla hyvillä mielin pois ja olis kohtuullinen saikkuaika.

Mitkä saikkuperusteet? Olet pois töistä jos olet kipeä. Ei ole yhtä ainutta tapaa olla sairaana. Väsynyt, puolikuntoinen ja pärskivä ihminen ei ole terve. Jos lepäät vaikka pari päivää taudin alettua, niin on siitäkin hyötyä keholle. Ja niille, jotka joutuvat olemaan pärskimisesi vaikutusalueella. Kyllä aikuinen ihminen saa hommattua itselleen parin päivän levon, jos tahtoo.

Mun on pakko mennä töihin, koska olen siellä aina yksin. Muuten jää 200 nautaa heitteille. Ei sinne ketään saada heti aamusta, tai jos saadaan, mun pitää kuitenkin mennä opastamaan. Parin flunssapäivän takia ei maksa vaivaa, teen mieluummin itse mikäli jaloillani pysyn edes hetkittäin.

Ohjasin oppilaiden näytelmää ja sairastuin juuri silloin, kun vihdoin oli laitettava homma purkkiin ja ensiesitys oli käsillä. Kukaan ei olisi voinut paikkaani ottaa, koska olin ainoa, joka tiesi, mikä oli tavoite ja tilanne. Oli pakko mennä kuumeessa ja todella sairaana töihin.

En ole myöskään mielelläni poissa, kun oppilailla on etukäteen sovitut esitelmät tai puheet menossa. Jos en ole paikalla, niitä on siirrettävä, koska kukaan muu ei voi niitä arvioida.

Jos olen sairas, minun on aina mietittävä, kumpi on pienempi paha. Jos jään kotiin, joudun suunnittelemaan sijaisen tunnit ja oma aikataulu menee sekaisin. Toisinaan on tuntunut helpommalta mennä vaan vetämään ne tunnit.

Kerran sairastuin juuri arvioinnin deadlinen alla keväällä. En mennyt kouluun, mutta kirjoitelmia ja kokeita korjasin joka tapauksessa ja laittelin Wilmaan arvosanoja, koska oli vain pakko.

Näin opettajan hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tusinatyötä tekevät voi ollakin pois.

Mun mies on maatilan isäntä. Jos on sairaana juuri kylvöaikaan, niin ei voi jättää töitä tekemättä tai jää koko vuoden sato ja tulot saamatta. Siinä sitten rukoillaan kaikkia naapureita auttamaan, jos joku pystyisi hetkeksi tulemaan, että saisi välissä levätä. Mutta niillä naapureilla on omat kylvökiireet, joten huonoa se on. Ja vaikka naapurit kuinka tulisivat, niin eivät he tiedä ilman isännän apua, että mitä minnekin kylvetään, missä siemenet ja lannoitteet, missä edes kaikki pellot ovat.

Kuinka paljon kylvöistä sinä pystyt tekemään? Osaat varmasti ajaa traktoria ja tiedät, missä pellot ovat?

Omituinen oletus, että minä pystyisin tekemään mieheni työt. Kuinka moni teistä muista pystyy?

Ensinnäkin oma työnantajani olettaa, että käyn siellä töissä. Ja aivan oikeutetusti olettaakin, sillä sellainen työsopimus meillä on.

Toiseksi en osaa ajaa traktoria. Ja kylvämiseen käytetään kylvökonetta, sitä en saisi edes traktorin perään puhumattakaan, että osaisin käyttää sitä yhtään.

Kolmanneksi: Tiedän kyllä missä pellot ovat. Mutta viljelysuunnitelmaa en tunne.

Aika yllättävää, kun asut maatilalla. Tuntemani emännät osaavat tehdä valtaosan tilan töistä, vaikka he käyvät töissä tilan ulkopuolella. Iltaisin on useimmilla vapaata, jolloin voi mm. tuurata sairastunutta miestä. En haluaisi, että mies tekee sairaana pitkiä päiviä.

N

Tottakai voin olla, ja olenkin jos olen oikein kunnolla sairas. Mutta harmittaa kyllä kun työt kasaantuvat sillä aikaa ihan kohtuuttomasti. Muutenkin on joka päivä tehtävä pitkää päivää jos edes jollain tavalla yrittää pitää tilanteen hallinnassa.

Tännehän on kovin moni "työn sankari" vastaillut. Kiitos jonkun sinunlaisesi, jouduin viikoksi sairaalaan flunssan jälkitaudin vuoksi. Olet niin korvaamaton, että työmatkalla sairastutat bussillisen ihmisiä ja töissä kaikki työtoverisi. Jos tietäisin, kuka olit, läimisin muutaman kerran avokämmenellä ja lähettäisin laskun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tusinatyötä tekevät voi ollakin pois.

Mun mies on maatilan isäntä. Jos on sairaana juuri kylvöaikaan, niin ei voi jättää töitä tekemättä tai jää koko vuoden sato ja tulot saamatta. Siinä sitten rukoillaan kaikkia naapureita auttamaan, jos joku pystyisi hetkeksi tulemaan, että saisi välissä levätä. Mutta niillä naapureilla on omat kylvökiireet, joten huonoa se on. Ja vaikka naapurit kuinka tulisivat, niin eivät he tiedä ilman isännän apua, että mitä minnekin kylvetään, missä siemenet ja lannoitteet, missä edes kaikki pellot ovat.

Kuinka paljon kylvöistä sinä pystyt tekemään? Osaat varmasti ajaa traktoria ja tiedät, missä pellot ovat?

Omituinen oletus, että minä pystyisin tekemään mieheni työt. Kuinka moni teistä muista pystyy?

Ensinnäkin oma työnantajani olettaa, että käyn siellä töissä. Ja aivan oikeutetusti olettaakin, sillä sellainen työsopimus meillä on.

Toiseksi en osaa ajaa traktoria. Ja kylvämiseen käytetään kylvökonetta, sitä en saisi edes traktorin perään puhumattakaan, että osaisin käyttää sitä yhtään.

Kolmanneksi: Tiedän kyllä missä pellot ovat. Mutta viljelysuunnitelmaa en tunne.

Aika yllättävää, kun asut maatilalla. Tuntemani emännät osaavat tehdä valtaosan tilan töistä, vaikka he käyvät töissä tilan ulkopuolella. Iltaisin on useimmilla vapaata, jolloin voi mm. tuurata sairastunutta miestä. En haluaisi, että mies tekee sairaana pitkiä päiviä.

N

En sanonut asuvani maatilalla. Enkä sanonut olevani emäntä. Enkä sanonut olevani illat vapaalla.

Minun tuntemistani isäntien vaimoista aniharva osaa tehdä tilalla yhtään mitään itsenäisesti. Mitä olen kysellyt, niin eivät vaimot tiedä mitä lajiketta heillä on millekin lohkolle kylvetty, kun eivät tiedä edes viljalajeja. Naapurissa edes aikuiset lapset eivät tienneet kaikkia peltoja mitä tilaan kuuluu. Tai kukaan ei osannut hoitaa eläinten rehustusta, kun isäntä oli reissussa. Kun vaimoilta kysyy viljelyn suunnitelmista tai periaatteista tai työvaiheista, niin eivät osaa vastata.

Yliarvioita aika lailla sitä, että pelkkä asuminen tekisi ammattilaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Tännehän on kovin moni "työn sankari" vastaillut. Kiitos jonkun sinunlaisesi, jouduin viikoksi sairaalaan flunssan jälkitaudin vuoksi. Olet niin korvaamaton, että työmatkalla sairastutat bussillisen ihmisiä ja töissä kaikki työtoverisi. Jos tietäisin, kuka olit, läimisin muutaman kerran avokämmenellä ja lähettäisin laskun.

Ajattelepa, että sinäkin ehkä sairastutit jonkun syöpäpotilaan ennen kuin edes tiesit olevasi sairas. Joten läpsi itseäsi pahimpaan läpsimisen himoon, ja muista ensi kerralla pestä kätesi kun klähmit paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Tännehän on kovin moni "työn sankari" vastaillut. Kiitos jonkun sinunlaisesi, jouduin viikoksi sairaalaan flunssan jälkitaudin vuoksi. Olet niin korvaamaton, että työmatkalla sairastutat bussillisen ihmisiä ja töissä kaikki työtoverisi. Jos tietäisin, kuka olit, läimisin muutaman kerran avokämmenellä ja lähettäisin laskun.

Ihminen tartuttaa jo ennen kuin on kunnolla sairastunut, ja tavallisessa flunssassa lievät oireet vievät usein kaksi viikkoa. Lasten kanssa työskentelevillä esim juuri opettajilla näitä flunssia on monta vuodessa, kun oppilaat niitä kuljettavat töihin joka tapauksessa. Mitä luulet veroprosenttisi tykkäävän, jos kaikki opettajat ryhtyisivät lievemmissä flunssissa saikuttamaan esim yht 1,5 kk vuodessa? Ja mitä se tekisi opetuksen laadulle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse teen niinkin arkista työtä kuin opettajan työ, ja silti olen poissa vain jos on ihan pakko. Syynä esim se, että jos olen sairas, työt on kuitenkin tehtävä. Sijaiselle on suunniteltava tunnit valmiiksi, jos edes saa sijaista, eikä naapuriluokan opettaja vahdi ’siinä sivussa’. Ja wilmassa on pyörittävä koko päivä. Laitettava sijaisten ilmoittamat merkinnät, vastattava vanhempien ja toisten opettajien/rehtorin viesteihin. Ja kun palaa töihin, pitää paikata kaikki se, mikä menee pieleen, kun on ollut poissa. Joten samalla vaivalla menee sitten itse töihin.

Itse olen koulupsykologina ja joskus rasittaa nämä opettajien valitukset. Te saatte sentään sijaiset! Joku aidosti pitää ne oppitunnit kun olette kipeänä, eikä teidän tarvitse niitä pitää seuraavina viikkoina kaiken muun työn päälle. Koulupsykologina joudun itse perumaan & siirtämään erikseen jokaisen asiakaskäynnin ja palaverit (olla yhteydessä niin opettajiin, kotiin kuin muihin yhteistyötahoihin), sopimaan kaikille tahoille sopivat uudet palaveriajat ja asiakaskäynnit täydestä kalenterista ja kirimään aina sairastelun jälkeiset viikot tekemättä jääneitä töitä.

Et tajua opettajan työstä mitään. Eivät sijaiset opeta! Sijainen vahtii oppilaita. Kun ope palaa, hänellä on kova työ paikata tilanne. Ainakaan yläkoulussa ei enää ole aikaa tuhottomasti leikkiä.

Ja minä olen ollut kymmenen vuotta koulussa, jossa on ollut sijaiskielto koko ajan. Eli poissaolot paikataan otoina eli yksi ope juoksee kahden luokan väliä.

Jokin syy siihen varmaan on, että opettajat ovat yksi vähiten saikuttavista ammateista. Luuletko, että me huviksemme tulemme sairaina duuniin?

10v sitten jalkaani iski ruusu ja jouduin lähes neljäksi viikoksi sairauslomalle. Koin olevani työkykyinen mutta suonensisäisen antibiootin takia piti pysyä kotona. Kun huokailin töihin pääsyä, hoitajat vain nauroivat, ettei ole sinun ongelmasi, miten töissä pärjätään. Helppohan hoitsujen on sanoa kun työt ei jää rästiin. 

Teen toimistotyötä ja ruusu ei edes tartu. Minulla ei ollut sijaista ja neljän viikon kuluttua palasin järkyttävän rästityömäärän pariin. Palasin töihin pari päivää ennen joulua ja oli sata asiaa, jotka piti ehtiä tekemään ennen vuodenvaihdetta. Vaikka painoin pitkää päivää, tuli pomolta haukut tekemättömistä töistä. Sairausloma ei kelvannut syyksi. Neljän viikon rästityöt olisi pitänyt tehdä kahdessa viikossa ja vielä normityöt päälle. Tästä syystä en vapaaehtoisesti jää sairauslomalle. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä duunissa siivooja on tuollainen. Se tekee itsestään raskaan työn raatajan, mutta todellisuudessa se istua länkättää asiakkaiden kanssa ja levittää tautejaan.

Esim oli viime viikolla vatsataudissa töissä. Vielä kovaan ääneen piti kertoa, että kun olo on kamala, on oksennellut ja ripuloinnut pitkin päivää. Pomo pakotti sen kotiin poliisin uhalla, mutta vahinko oli jo tehty. Työntekijöistä on nyt kukin ollut vatsataudissa. Itse olen parhaillaan. Esimies tuumas, että nyt kukin on vähintään kolme päivää pois.. Asia otetaan vielä myöhemmin käsittelyyn uudestaan.

Miten älykääpiö pitää olla että tulee töihin tuossa kunnossa..:/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun töitä ei tee kukaan muu, koska kukaan muu talossa ei osaa tehdä niitä. Pienehkö firma kyseessä. Ja jos koko firman toiminta on vaarassa pysähtyä, koska avainhenkilö on monta päivää poissa huonoon aikaan, niin mieluummin sitä yrittää kipeänäkin tehdä edes jotain kuin odotuttaa asiakkaita. Se kun on kaikilta pois, jos hommat seisoo minun takiani.

Onneksi voin flunssassa tehdä kotoa töitä, silloin voi lepäillä välillä. Jos on pahempi tauti niin sitten ei voi mitään, rahaa siinä menetetään kun aikataulut kusee, mutta sellaista sattuu.

Aika paha moka firmalta, jos yhden ihmisen varassa on firman toimintakyky. Noin ei saisi ikinä olla. Tuossa firma tekee pahan virheen eikä tuo kovin valoisa tulevaisuus ole, jos sinulle oikeasti esimerkiksi sattuu jotakin tai haluaisit vaikka irtisanoutua. Eli joko firmasi ei ole ajantasalla oman kilpailukykynsä ja jatkuvuutensa puolesta tai sitten selittelet vain omaksi iloksesi asian noin päin, vaikka oikeasti olisitkin korvattavissa.

En ole tuon kirjoittaja, mutta miten oikein kuvittelet, että pienessä asiantuntijafirmassa pystytään muuten toimimaan? Jos työntekijöitä on se kolme, niin vaikea siinä on töitä jakaa.. 

Vierailija kirjoitti:

10v sitten jalkaani iski ruusu ja jouduin lähes neljäksi viikoksi sairauslomalle. Koin olevani työkykyinen mutta suonensisäisen antibiootin takia piti pysyä kotona. Kun huokailin töihin pääsyä, hoitajat vain nauroivat, ettei ole sinun ongelmasi, miten töissä pärjätään. Helppohan hoitsujen on sanoa kun työt ei jää rästiin. 

Teen toimistotyötä ja ruusu ei edes tartu. Minulla ei ollut sijaista ja neljän viikon kuluttua palasin järkyttävän rästityömäärän pariin. Palasin töihin pari päivää ennen joulua ja oli sata asiaa, jotka piti ehtiä tekemään ennen vuodenvaihdetta. Vaikka painoin pitkää päivää, tuli pomolta haukut tekemättömistä töistä. Sairausloma ei kelvannut syyksi. Neljän viikon rästityöt olisi pitänyt tehdä kahdessa viikossa ja vielä normityöt päälle. Tästä syystä en vapaaehtoisesti jää sairauslomalle. 

Ei tullut sitten mieleen tehdä kotoa käsin töitä?

Vierailija kirjoitti:

10v sitten jalkaani iski ruusu ja jouduin lähes neljäksi viikoksi sairauslomalle. Koin olevani työkykyinen mutta suonensisäisen antibiootin takia piti pysyä kotona. Kun huokailin töihin pääsyä, hoitajat vain nauroivat, ettei ole sinun ongelmasi, miten töissä pärjätään. Helppohan hoitsujen on sanoa kun työt ei jää rästiin. 

Teen toimistotyötä ja ruusu ei edes tartu. Minulla ei ollut sijaista ja neljän viikon kuluttua palasin järkyttävän rästityömäärän pariin. Palasin töihin pari päivää ennen joulua ja oli sata asiaa, jotka piti ehtiä tekemään ennen vuodenvaihdetta. Vaikka painoin pitkää päivää, tuli pomolta haukut tekemättömistä töistä. Sairausloma ei kelvannut syyksi. Neljän viikon rästityöt olisi pitänyt tehdä kahdessa viikossa ja vielä normityöt päälle. Tästä syystä en vapaaehtoisesti jää sairauslomalle. 

En tiedä mitä työtä teet, mutta pomo ei ole ihan tehtäviensä tasalla ja hän haukkuu sinua siitä mitä ei hoida itse. herraisä tekee pahaa lukea tällaista.. 

Aika kipeä pitää olle, ettei pysty töitä tekemään. Ei tulisi mieleenkään jättää hommia tekemättä jonkun flunssan takia. Toki kotoa käsin, mutta tyhmäähän se on, jos ei etämahdollisuuksia ole..

Pienissä firmoissa, joissa jokaisella on joku tietty alue, niin siellä ei kannata olla turhaan pois. Rästit odottaa kuitenkin. Ehkä yksinkertaisia juoksevia asioita tekee muutkin. Mutta silti idiotismia esittää työn sankaria ja sairstuttaa muut.

Meillä ei tuuraajaa saa ollenkaan ja työ on kiivastahtista urakkatyötä tuntipalkalla. Jos minä jään pois töistä, toiset tekee minun työt ja omat työt ja jokaisella menee omissa töissäkin aina ylitöiksi joten yhden poissaolo aiheuttaa toisille 12h työpäiviä. Kynnys jäädä saikulle on aikamoisen korkea. 

Vierailija kirjoitti:

Itse teen niinkin arkista työtä kuin opettajan työ, ja silti olen poissa vain jos on ihan pakko. Syynä esim se, että jos olen sairas, työt on kuitenkin tehtävä. Sijaiselle on suunniteltava tunnit valmiiksi, jos edes saa sijaista, eikä naapuriluokan opettaja vahdi ’siinä sivussa’. Ja wilmassa on pyörittävä koko päivä. Laitettava sijaisten ilmoittamat merkinnät, vastattava vanhempien ja toisten opettajien/rehtorin viesteihin. Ja kun palaa töihin, pitää paikata kaikki se, mikä menee pieleen, kun on ollut poissa. Joten samalla vaivalla menee sitten itse töihin.

Miten toimitaan silloin, jos ei pysty tekemään mitään edes kotoa käsin? Esim. makaa vaikka pahan migreenikohtauksen takia päivystyksessä.

Meillä suurempi ongelma on saikuttaja joka jää joka niiskauksesta ja nippauksesta saikulle. 1-3 päivän salkkuja on joka kuukausi (aina ennen tai jälkeen viikonlopun niin että saa pitkät vapaat.) niin että yli 30 sairauspäivää on vuodessa. Hirveän numeron tekee sairauksistaan, käytös on kyllä kummallisen huomionhakuista. poissaolot on ennustettavissa viikon tarkkuudella. Ei jaksa 4 viikkoa pidempään ilman pitkää viikonloppua vapaana. 956.