Mieheni on liikkunut vähän ikävässä kaveriporukassa ja se on alkanut ahdistaa häntä. Onko teidän miehillä ollut tällaista ja miten tilanne ratkesi?
Miehelläni on sellainen aika löyhä mutta kuitenkin tosi pitkäaikainen kaveriporukka, jonka kesken on pidetty yhteyttä nuoruudesta asti. Yhteydenpito ei kovin tiivistä ole, mutta aina silloin tällöin mies lähtee jollain kokoonpanolla noiden kanssa ulos, ja myös työhön liittyvissä tapahtumissa heihin tulee törmättyä.
Noista miehistä harva on kumppaneilleen uskollinen ja viihteellä olemiseen kuuluu säännöllisesti vieraiden naisten matkaan lähtemistä. Mies on puhunut asiasta minulle avoimesti suhteemme alusta asti ja olin kieltämättä yllättynyt siitä, miten mieheni viihtyy tuollaisessa seurassa, kun on itse todella erilainen. Mies kertoi, että hän antaa jokaisen elää tavallaan eikä arvostele näiden käytöstä, vaikka ei itse ymmärräkään ideaa siinä eikä ole myöskään itse koskaan ollut uskoton. Olen itse suhtautunut tähän alusta asti kummeksuen ja varmaan vähän tuomitsevastikin. En itse pystyisi katsomaan hiljaa sivusta sitä, jos joku ystävistäni pettäisi miestään, enkä todellakaan pystyisi olemaan ystäviä sellaisen kanssa joka tätä tekisi jatkuvasti. Jos huomaisin jonkun ystäväni pettävän, keskustelisin asiasta ja todennäköisesti välit viilenisivät pahasti jos käytös jatkuisi kuin ei mitään. Olen silti sanonut miehelle että hänen kaverisuhteensa eivät kuitenkaan kuulu minulle, ja ymmärrän että hän suhtautuu asiaan toisin kuin itse suhtautuisin.
Viime aikoina mies on alkanut aina välillä avautua siitä, että hänen kavereidensa käytös on alkanut häiritä aiempaa enemmän. Erityisesti sellaiset pari "kaveria", jotka yrittävät painostaa miestänikin pettämään. Toinen on toistuvasti pyydellyt mukaan ulkomaanmatkalle, jossa olisi ollut tarkoitus hankkia joka illalle maksullinen panokumppani (viimeksi mies toivotti hyvää matkaa, mutta ilmoitti myös että kyseinen kaveri pitäköön moiset matkat vastaisuudessa omana tietonaan - saa nähdä loppuuko pyytely). Toinen taas oli yllyttänyt miestä lähtemään lähentelemään tulleen naisen mukaan baarista. Muut eivät sinänsä aktiivisesti yllytä, mutta kuitenkin ääneen kummeksuvat sitä ettei mies harrasta samaa kuin he.
Jos nyt ihan suoraan sanon niin pidän tuollaisia kavereita vastenmielisinä. Luotan kyllä mieheeni täysin eikä minua pelota yhtään, kun hän lähtee viihteelle, mutta kun mietin miltä itsestäni tuntuisi viettää aikaa tuollaisessa porukassa niin melkein oksennus tulee. Vaikuttaahan se miehen viihtyvyyteen, jos osalla on jatkuvasti tuollaista aika ilkeää peliä meneillään. Tekisi mieli kannustaa häntä laittamaan välit kokonaan poikki tuollaisiin. Toisaalta mietin, että nämä ovat kuitenkin miehen elämän pisimpiä kaverisuhteita. Hänellä on myös sellaisia ns. "parempia" kavereita, mutta kaikki ne suhteet ovat kohtalaisen tuoreita. Ymmärrän sen arvon, että elämässä on ihmisiä jotka ovat tunteneet jo nuoresta asti.
Tunnen välillä syyllisyyttä siitä, että haukun miehen kavereita aika suorapuheisesti, koska tavallaan sen voi nähdä toimintana, jolla yritän erottaa miestä kavereistaan. Tiedän, ettei sellainen ole hyvää käytöstä kumppania kohtaan. Toisaalta minulla on vaikeuksia olla sanomatta mielipidettäni, kun minulla kuitenkin sellainen on. Miestä joskus häiritsee tämä arvosteluni, ja olen luvannut olla tuomatta kantaani esiin niin selvästi. Toisaalta minuakin häiritsee se, että mies sitten valittelee kavereidensa typeryyksistä minulle - itse kun hoidan tuollaiset ongelmat yksinkertaisesti olematta tekemisissä moisten tapausten kanssa. Silloin minun ei tarvitse kärsiä asiasta eikä tule tarvetta myöskään avautua siitä kumppanille.
Onko kenelläkään muulla ollut tällaista tai vähän vastaavaa tilannetta? Olisi kiva kuulla miten kuvio on muilla edennyt.
Kommentit (32)
Mikä lapanen se sun mies oikein on, jos ei voi kavereilleen tiukasti sanoa, että ei kiinnosta, lopettakaa? Ihme touhua. Mun miehessä on paljon vikoja toki, mutta uskollisuutta ja rehellisyyttä hän puolustaa viimeiseen asti, ja olisi jo sanoja säästämättä kavereilleen ilmoittanut, että ei lähde tuollaiseen.
Iloiselta porukalta se minsta vaikutti.
Kavereita häiritsee se, ku yhdellä on moraali ja hyvä parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Siis hyi h*lvetti mitä "miehiä." Mulla ei ole edes sanoja sille miten paljon halveksun tollasia luusereita, jotka pettää systemaattisesti ja jatkuvasti.
Todella omituista, että miehesi haluaa viettää aikaa tuollaisten säälittävyyksien kanssa 🤤 Siis millainen "kaveri" yrittää saada toista pettämään puolisoaan!? No, kaikilta ei voi kauhalla vaata kun on lusikalla annettu.
T. Nimim. törmäsin juuri mieheen, joka ilmoitti kirkkain silmin olevansa eronnut. Kävi ilmi että tyyppi on naimisissa. Ällöttää että oon "tukenut" sen luuserin toiminta... Sääliks käy vaimoaan.
Luuserit eivät juuri pääse pettämään, hyvä jos joku akka antaa silloin tällöin olla uskollinen.
Kiitos kaikille (asiallisille) vastaajille! Vähän helpottaa havaita, että emme ihan ainoa pari ole, joka on tällaisessa tilanteessa.
Joku ketjussa oli sitä mieltä, että meno on tällaista poikkeuksetta kaikissa porukoissa, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Eksälläni kaveripiirissä ei ollut yhtäkään pettäjää, ei myöskään itselläni. Ex kertoi joskus jonkun kaverin puhuneen jostain tilanteesta, jossa olisi tehnyt mieli pettää, ja toisen kaverin jopa lähteneen kahville jonkun naisen kanssa, mutta tätä pahempaa ei siinä porukassa sattunut. Ja kyllä olisi ollut kova kolaus porukan keskinäisille suhteille jos joku olisi mennyt mokaamaan oikein kunnolla.
Tuo edellinen suhteeni oli niin pitkä, että ennen sen alkamista olin ihan teini, ja olen siis tottunut pitämään sitä selviönä että ns. normaalit ihmiset eivät tällaisia pelejä pelaa. Olen vasta nyt herännyt siihen, että tällainen taitaa olla yleisempää kuin olen uskonut. Siksikin olen varmaan ollut niin tuomitseva nykyisen miehen kavereita kohtaan, kun asia on tullut yhtäkkiä yllätyksenä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä lapanen se sun mies oikein on, jos ei voi kavereilleen tiukasti sanoa, että ei kiinnosta, lopettakaa? Ihme touhua. Mun miehessä on paljon vikoja toki, mutta uskollisuutta ja rehellisyyttä hän puolustaa viimeiseen asti, ja olisi jo sanoja säästämättä kavereilleen ilmoittanut, että ei lähde tuollaiseen.
Hän onkin alkanut viime aikoina sanoa suorempaan. Esim. juuri nyt hän on työmatkalla, jossa yöpyvät kahden hengen huoneissa, ja oli kuulemma kieltänyt kaveriaan tuomasta huoneeseen vierasta naista. Kaveri oli inttänyt vastaan, jolloin mies oli ilmoittanut, että jos kaverin vaimo joskus kysyy häneltä miehen uskollisuudesta, hän aikoo kertoa rehellisesti kaiken mitä tietää. Se oli saanut ko. äijän tokenemaan. En tiedä menikö sitten muualle pettämään, mutta eipä se minulle tai miehelle enää kuulukaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti sanottuna oon sitä mieltä, että jos kavereiden jutut ahdistaa ja niistä tarvii jatkuvasti valitella ja avautua jälkeenpäin, on parempi vaihtaa kavereita. Tai ainakin ottaa selkeästi etäisyyttä. Ei tarvitse mitään dramaattista välien katkaisemista välttämättä tehdä, mutta mieluummin panostaa kavereihin ketkä tuo positiivista fiilistä elämään eli tässä tapauksessa ne uudemmat kaverit ja jättää taka-alalle nuo vanhemmat kaverit.
Omalla poikaystävällä oli jossain määrin sama tilanne aikanaan meidän alkuaikoina, ei enää sopinut siihen porukkaan missä oli pyörinyt nuorempana. Hän kun itse halusi aikuistua, alkoi opiskella yliopistossa, vähensi alkoholin käytön tosi minimiin, tapasi mut ja tahtoi rakentaa vakavan parisuhteen pelkkien yhden yön juttujen sijasta yms. En kauheasti pitänyt kyseisistä kavereista, olivat niin erilaisia kuin mä eivätkä arvostaneet meidän parisuhdetta mikä oli musta ikävää, mutta en koskaan tätä mielipidettäni suuremmin tuonut esille poikaystävälleni enkä todellakaan kieltänyt olemasta heidän kanssaan. Ihan itsekseen kuitenkin totesi melko pian, että parempi ottaa etäisyyttä ja nykyään noin 4 vuotta myöhemmin hän viettää aikaansa uusien kavereiden kanssa, joita on saanut pääosin yliopistosta ja töistä. Vanhojen kavereidensa kanssa ei ole hengaillut varmaan kahteen vuoteen, lähinnä sellaisia moikkaustuttuja ovat.
Pakko myöntää, että mua olisi alkanut jossain vaiheessa varmasti rasittaa, jos poikaystävä olisi aina vain valittanut kavereistaan ja silti jatkanut samaa rataa. Mitä järkeä sellaisessa on? Miksi olla kaveri ja silti vähän niinkuin puhua pahaa ja arvostella seläntakana jne? Minkä takia roikkua väkisin jossakin mikä ei toimi ja tuo negatiivisia juttuja elämään? Ymmärrän tottakai senkin puolen, että pitkäaikaisista kavereista luopuminen aina kirpaisee, mutta joskus niin on vaan parempi ja se pitäisi aikuisen ihmisen tajuta. Sinuna siis sanoisin kyllä suoraa miehelle tämän näkemyksen asiasta, vaikka muuten onkin tosiaan fiksumpaa olla haukkumatta toisen kavereita yms, koska hänen päätöksensähän se loppupeleissä on.
Kiitos erityisesti sinulle vastauksesta!
Asiaa mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että mies kyllä tajuaa itsekin himmailla noita vanhoja kaverisuhteita, jos meno jatkuu edelleen samanlaisena. Hänellä on kuitenkin niitä toisenlaisiakin kavereita. Suhteet näiden törppöjen kanssa ovat pysyneet aktiivisina, koska moni on samoissa työkuvioissa, ja välien laittaminen avoimesti poikki vaikeuttaisi työssä onnistumista.
Vaikeimpia ovat varmaan nuo tilanteet, joissa miehen on pakko sanoa vastaan ja joskus painokkaastikin, kun häntä yritetään painostaa mokailemaan. Yritän osata olla tukena, jos joku tällainen tilanne johtaa vielä välirikkoon.. Toivottavasti niin ei kävisi.
ap
Sun mies siis itkee sulle kavereidensa yksityiselämästä... Hanki oikea mies.
Vierailija kirjoitti:
No ne miehen kaverit haluaa että ap:n mies tekee samaa, että ei voisi sitten heistä kieliä tai että heidän ei tarvitsisi tuntea moraalista alemmuutta suhteessa mieheen. Siksi painostus.
Näin.
Tuosta ei seuraa mitään hyvää. Eroja, väkivaltaa, kavereilla ennenaikaisia hautajaisia, pashaa porukkaa, tulevaisuus lavealla tiellä. Ennuste erittäin huono. Olet itse se liian kiltiksi kasvatettu tyttö, jota tullaan vain käyttämään hyväksi. En halua avautua , mutta pian alat huomata totuuden. Jätä tuo porukka kokonaan. Nyt olet se mahdollistaja.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ei seuraa mitään hyvää. Eroja, väkivaltaa, kavereilla ennenaikaisia hautajaisia, pashaa porukkaa, tulevaisuus lavealla tiellä. Ennuste erittäin huono. Olet itse se liian kiltiksi kasvatettu tyttö, jota tullaan vain käyttämään hyväksi. En halua avautua , mutta pian alat huomata totuuden. Jätä tuo porukka kokonaan. Nyt olet se mahdollistaja.
Ok!!
Äkkilaskemalta laskin, että omasta tuttavapiiristä (nämä ihmiset ovat fb kavereitani) tiedän 24 naista kenen mies on pettänyt. Pari tiedän todella törkeää tapausta, josta puoliso ei oikeasti tunne miestään yhtään ja miehen todellista luonnetta, Saivatpa lapsenkin tuossa vuosi sitten heinäkuussa ja ovat olleet varmaan viitisen vuotta jo yhdessäkin.