Ystäväni vittuilee usein. Wtf.
Pidän ystävästäni, mutta välillä vittuilut tulevat aivan puuntakaa. Esimerkiksi olin raskaana "älä vielä ole niin varma, voi tippua kyydistä pois" "nyt teillä alkaa taas ne yövalvomiset". En tiedä mistä on kyse. Itse yritän olla mukava ja kiltti. Lisäksi ystäväni vittuilee välillä esikoiseni kautta, moittii kierrellen esikoisen käytöstä jne. Itse on vielä lapseton, mutta raskaus puolessa välissä.
Näitä pikku piikkejä on tullut jo satoja vuoden aikana. En halua sanoa mitään takaisin, kun oma lapsi monesti tilanteessa kuulemassa.
Ylireagoinko, vai mitä mieltä olet.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet herkkä, hän ilmeisesti kyynisemmällä huumorintajulla varustettu. Ehkä olette liian erilaisia olemaan todella ystäviä. Itse harrastan tuollaista heittelyä hyvien ystävieni kanssa paljonkin, koska kolahtaa kaikkien huumoriin. Herkempien kanssa varon sanomisiani.
Itsekin harrastan ystävien kanssa kettuilua, mutta se on hyväntahtoista, pamautetaan päin pläsiä ja nauretaan yhdessä, vitsailen paljon myös itsenikin kustannuksella. Semmoinen pahantahtoinen kuittailu, jonka tarkoitus on alentaa toista, on hieman eri asia. Toki jokainen tykkää eri asioista - saattaisin tykätä sanoa vaikka lainaamalleni tai vastaaville, että onpa naamasi kuin petolinne p**se, ahahaha, ja sitten kun tämä ei tästä tykkääkään, pitäisi herkkänä nössönä.
On teillä kyllä mahtavia "ystäviä." Miksi ap suostut olemaan tuollainen tossu? Lapsikin oppii kätevästi siinä sivussa että kaikki p*ska pitää vaan kiltisti niellä.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet herkkä, hän ilmeisesti kyynisemmällä huumorintajulla varustettu. Ehkä olette liian erilaisia olemaan todella ystäviä. Itse harrastan tuollaista heittelyä hyvien ystävieni kanssa paljonkin, koska kolahtaa kaikkien huumoriin. Herkempien kanssa varon sanomisiani.
Toisin sanoen ap elää tasapainoisemmassa ympäristössä ja kaveri purkaa oman omaa pahaa oloa häneen. "Herkkä" huomaa huumoriin verhotun henkisen väkivallan negatiiviset vaikutukset ja purkaa ne asiaankuuluvalla tavalla (suruna), kun "huumorintajuinen" kierrättää tätä pahaa oloa toisiin kykenemättä sitä käsittelemään.
Ei nyt ainakaan "ystäväksi" voi moista kutsua. Tai jos "ystävät" on tota rataa olen mieluiten ilman. Bye bye 😄
Vierailija kirjoitti:
Vain minulle. Olen häntä vuoden vanhempi ja ollut monta vuotta perheellinen. Hän käyttäytyy minua kohtaan jotenkin alentuvasti. En tiedä mikä mättää. Pitäisi kysyä suoraan.
Vaiko sittenkin "alentavasti"? Vai oletko niin alhaalla että muut joutuvat alentumaan tasollesi?
Minulla *oli* tällainen ystävä. Olen elänyt aika rankan elämän ja joutunut taistelemaan melkein jokaisesta asiasta elämässäni. Pääsin kuitenkin lopulta opiskelemaan unelma-alaani, laihduin ja muutenkin, hassua kyllä, ulkonäköni koheni vanhemmiten, sain hyvän miehen, valmistuin ja elämästäni tuli hyvää. Tässä näitten muutosten aikana huomasin, että lapsuudesta asti ystävänä pitänyt ihminen alkoi ''piilu''v** uilla eri asioista, hieman pistää alaspäin sekä ulkonäköäni, alaani että älyäni. Ei tullut mieleenkään, että takana olisi ollut kateus, koska hän aina korosti omaa parisuhdettaan, omaa alaansa ja omaa ulkonäköään. Lopulta asiat tulivat tiensä päähän ja sain tietää, että hän oli kateellinen, koska millään noista edellä mainituista elämän saroista ei kuitenkaan mennyt kovin vahvasti tai hän olisi ollut niihin tyytyväinen. Hän ei kestänyt, että entisellä nörtillä, hieman pyöreällä, nuorena muutenkin vähän ''hönön'' näköisellä ystävällä, jolla oli vastoinkäymisiä vastoinkäymisen perään, köyhyyttä, epäonnistumisia jne, menikin sitten lopulta hyvin
Tämä tuli heti ap mieleen tekstistäsi