Kokemuksia ilkeästä miehestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seuranneena yhtä suhdetta ja sen loppua olen ajatellut että se ilkeä puoli tarvitsee sitä jota alistaa. Tässä tämä toinen ei halua päästää irti alistettavasta edes suhteen loputtua vaan koittaa yhä määrätä tämän elämää.

Tuntuu että se on sille kenties narsismiin tai vastaavaan taipuvaiselle riippuvuus, hän ei itse osaa olla jos ei voi määräillä toista. Ei tiedä mikä itse on tai omaa paikkaansa ilman että voi koittaa ylentää itseään.

Niin kyllä, heille se on kamalaa kun uhri lähtee eikä enää ole sitä "käytettävää". Minunkin tapauksessani tämä mies on jäänyt elämääni eikä lähde vaikka pyydän vaan vielä eron jälkeenkin nauttii tuskastani. Tämmöiset ihmiset myös pelkäävät totuuden paljastumista ja hän tietää varmasti että uusi olisi etsittävä johon kohdistaa tämä viha mutta ei halua menettää kasvojaan vaan tahtoo ylläpitää uusille naisilleen sitä rooliaan. On surullista että tuollaisia ihmisiä on. Ei tuollaisissa ihmisissä ole hyvyyttä, vain pahuutta, jota yritetään ulkoistaa siihen ihanaan ihmiseen, jonka on valinnut itselleen poljettavaksi.

Tuo on kyllä ihan vaan siitä kiinni että lakkaat pyytelemästä ja itse aktiivisesti poistat tuon ihmisen elämästäsi selittelemättä. Eli numerot vaihtoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seuranneena yhtä suhdetta ja sen loppua olen ajatellut että se ilkeä puoli tarvitsee sitä jota alistaa. Tässä tämä toinen ei halua päästää irti alistettavasta edes suhteen loputtua vaan koittaa yhä määrätä tämän elämää.

Tuntuu että se on sille kenties narsismiin tai vastaavaan taipuvaiselle riippuvuus, hän ei itse osaa olla jos ei voi määräillä toista. Ei tiedä mikä itse on tai omaa paikkaansa ilman että voi koittaa ylentää itseään.

Niin kyllä, heille se on kamalaa kun uhri lähtee eikä enää ole sitä "käytettävää". Minunkin tapauksessani tämä mies on jäänyt elämääni eikä lähde vaikka pyydän vaan vielä eron jälkeenkin nauttii tuskastani. Tämmöiset ihmiset myös pelkäävät totuuden paljastumista ja hän tietää varmasti että uusi olisi etsittävä johon kohdistaa tämä viha mutta ei halua menettää kasvojaan vaan tahtoo ylläpitää uusille naisilleen sitä rooliaan. On surullista että tuollaisia ihmisiä on. Ei tuollaisissa ihmisissä ole hyvyyttä, vain pahuutta, jota yritetään ulkoistaa siihen ihanaan ihmiseen, jonka on valinnut itselleen poljettavaksi.

Tuo on kyllä ihan vaan siitä kiinni että lakkaat pyytelemästä ja itse aktiivisesti poistat tuon ihmisen elämästäsi selittelemättä. Eli numerot vaihtoon.

Ei silloin kun on lapsia.

Miksi ajauduit suhteeseen vaikka tunsit että ei ole hyvin, mikä koukutti olemaan toisen kanssa?

Tutulle perheelle kävi niin että nainen tapas yhen miehen jossain ja vajaan vuoden päästä eros omasta miehestä.

Alkovat seurustelemaan ja tapailemaan, kerran kun näin tämän miehen niin tiesin että on vaan illun perässä eikä muuten kiinnosta. Nainen varmaan haaveili yhteisestä asumisesta ja normaalista suhteesta. Kertokaapa naiset mitä teidän päässä liikkuu silloin?

Siitä meni jonkun aikaa kun nainenkin tajus sen, nyt elelee 2 pienen lapsen kanssa. Tuntuu olevan vaikeaa välillä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ajauduit suhteeseen vaikka tunsit että ei ole hyvin, mikä koukutti olemaan toisen kanssa?

Tutulle perheelle kävi niin että nainen tapas yhen miehen jossain ja vajaan vuoden päästä eros omasta miehestä.

Alkovat seurustelemaan ja tapailemaan, kerran kun näin tämän miehen niin tiesin että on vaan illun perässä eikä muuten kiinnosta. Nainen varmaan haaveili yhteisestä asumisesta ja normaalista suhteesta. Kertokaapa naiset mitä teidän päässä liikkuu silloin?

Siitä meni jonkun aikaa kun nainenkin tajus sen, nyt elelee 2 pienen lapsen kanssa. Tuntuu olevan vaikeaa välillä.

No, jos mies ei ole ollut tosissaan niin joku vikahan hänellä on päässä jos parisuhdetta alkaa esittämään. Tuo on aika tyypillistä "perheterrorismia" eli narsisti haluaa tuhota toisen perheen ja onnen ilman syvempää tarkoitusta! Jos sinun mielestäsi sellaisesta oli kysymys.

Mutta jos taas tässä tämä nainen ollut turhan hätäinen ja sinisilmäinen "rakkaudessa" niin ei sitten miestä voi periaatteessa syyttää.. Eli ei ehkä tämän ketjun sisällön yhteyteen suoranaisesti liity tämmöinen "tavallinen" kolmiodraama. Mutta siinä vaiheessa kun kohtaa narsistin/psykopaatin niin kyllä he lukevat uhria niin että osaavat manipuloida ja esittää olevansa sitä mitä silloin vaaditaan. Ei ole sellaisen kohdannutta syyttäminen. Tosin niitä "redflags" alkaa tulla aika nopeasti ja niihin kannattaa kyllä luottaa- ei niitä turhaan tule. Tällöin kuitenkin jo usein ihastuminen on muuttunut rakastamiseksi, joten halu yrittää ja uskoa hyvää on kova. Sitähän nämä inhottavat ihmiset sitten käyttävät hyväksensä samalla kun rikkovat toisen ja kääntävät toisen rakkauden ja empatian ja lämmön toista vastaan. En haluaisi kenenkään joutuvan suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa.

oman elämän sankari kirjoitti:

Tiedostin nämä kaikki huonot puolet itsessäni ja jätin koko parisuhde/naishaikailun sikseen, säästynee kaikkien hermot ja mielenterveys. Vaikka kyllähän se välillä vähän kirpaisee kun joku nainen tuijottelee ihastuneen oloisena, mutta eipä auta kuin antaa olla.

Universumin lahja naisille pidättäytyy ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadun syvästi, että aloin seurustelemaan noin neljä vuotta sitten erään miehen kanssa, jonka luulin olevan kaikki se mitä koskaan vain voi toisen toivoa olevan; ihminen johon voi aina luottaa ja jonka kanssa voi rakastaa rauhassa ja turvassa. Mies on ollut minua kohtaan kuitenkin niin ilkeä, että välillä mietin, toivunko koskaan. Muita samanlaisen pettymyksen kokeneita?

Pari kolme kuukautta pidin yhteyttä ja muutaman kerran tapailin Universumin Lahjaksi naisille syntynyttä (omasta mielestään) miestä, voi sitä itsekehun määrää, ja yritti joka käänteessä tehdä mustikseksi puhumalla nuorista naisista joita tapasi arkisissa jutuissaan ym. Huvituin sisäisesti, olihan se niin alleviivaavaa mainita aina erikseen että tapaamansa naiset olivat nuoria naisia : )

Tiesin heti alkuunsa ettei juttumme tule eteneen sen pidemmälle tyypin hoopuden vuoksi ja muutaman muunkaan seikan vuoksi. Sänkyjutut oli surkeinta kokemaani ikinä eikä siitä sen enempää tässä yhteydessä.

Tyypillä oli vain helvetin huono ellei jopa olematon itsetunto erinäisistäkin syistä, joita yritti kompensoida itsekehulla ja kaikenmoisilla maneereilla. Onneksi en sen pidempään katsellut, en tuhlannut aikaani jonnin joutavaan hyyppään.

Mutta annoit kuitenkin...

Pitihän sen hyypän värkki tsekata, ja osaako se yhtään mitään. Pettymys oli kaikinpuolin, kaikkien aikojen huonoin tapaus ;D

Vierailija kirjoitti:

oman elämän sankari kirjoitti:

Tiedostin nämä kaikki huonot puolet itsessäni ja jätin koko parisuhde/naishaikailun sikseen, säästynee kaikkien hermot ja mielenterveys. Vaikka kyllähän se välillä vähän kirpaisee kun joku nainen tuijottelee ihastuneen oloisena, mutta eipä auta kuin antaa olla.

Universumin lahja naisille pidättäytyy ;D

Sales manager uhriutuu.

Ex-mieheni oli todella hirveä ja minä moitin jatkuvasti itseäni siitä miten olen antanut toisen kohdella minua noin. Erosta jo 2 vuotta ja uusi mies, mutta silti aika ajoin minulle tulee mieleen nuo hirveydet ja koen itseni ihan mitättömäksi idiootiksi. Nykyinen mieheni on aivan ihana ja tukee ja ymmärtää. Minusta on tullut todella epävarma ja luottamusongelmia, vaikka niitä ei todellakaan pitäisi uudessa suhteessa olla.

Jos 4 vuotta jatkuvasti petetään lupauksia, sinun kanssasi ei haluta viettää aikaa, sinua hävetään, sinua haukutaan ja h*oritellaan ilman syytä, lopuksi vielä paljastui nuo lukuisat toiset naiset, joista minulle ei kerrottu, vaikka ihmiset, joita pidin ystävinä tiesivät... Tiedän olin tyhmä ja sokea, kun toinen osasi manipuloida niin hyvin. Lopulta olin ihan sorrettu ihmisraunio, kun tämä mies jätti minut toisen naisen takia :(

Vierailija kirjoitti:

Kahdeksan vuotta sadistisen narsistin seurassa. Aivoituksia ei voi - eikä halua - ymmärtää. Epäihminen josta en toivu koskaan.

Koko LAPSUUS ja nuoruus väkivaltaisen sadistinarsistin alistamana ja hakkaamana. Sinä sentään pääsit karkuun, pinenä lapsena en pääsyt itse. Ja sossua ei edes 70-80 luvulla ollut (samanlaista kuin nykyään, silloin jaettiin köyhille vain vaatekuponkeja)

Vierailija kirjoitti:

Ex-mieheni oli todella hirveä ja minä moitin jatkuvasti itseäni siitä miten olen antanut toisen kohdella minua noin. Erosta jo 2 vuotta ja uusi mies, mutta silti aika ajoin minulle tulee mieleen nuo hirveydet ja koen itseni ihan mitättömäksi idiootiksi. Nykyinen mieheni on aivan ihana ja tukee ja ymmärtää. Minusta on tullut todella epävarma ja luottamusongelmia, vaikka niitä ei todellakaan pitäisi uudessa suhteessa olla.

Jos 4 vuotta jatkuvasti petetään lupauksia, sinun kanssasi ei haluta viettää aikaa, sinua hävetään, sinua haukutaan ja h*oritellaan ilman syytä, lopuksi vielä paljastui nuo lukuisat toiset naiset, joista minulle ei kerrottu, vaikka ihmiset, joita pidin ystävinä tiesivät... Tiedän olin tyhmä ja sokea, kun toinen osasi manipuloida niin hyvin. Lopulta olin ihan sorrettu ihmisraunio, kun tämä mies jätti minut toisen naisen takia :(

”Erosta jo 2 vuotta ja uusi mies, mutta silti aika ajoin minulle tulee mieleen nuo hirveydet ja koen itseni ihan mitättömäksi idiootiksi. Nykyinen mieheni on aivan ihana ja tukee ja ymmärtää. Minusta on tullut todella epävarma ja luottamusongelmia, vaikka niitä ei todellakaan pitäisi uudessa suhteessa olla.”

Kuulostaa traumalta - enkä ihmettele kokemuksiesi jälkeen. Mieti terapiaa vaihtoehtona, pätevä traumaterapeutti kykenee ihmeisiin.

Voimia.