Eihän tuo ulkoilu auta masentuneeseen mielialaan. Paskapuhetta!

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Robot Hugs -sarjiksen tekijä piirsi aika hyvän stripin siitä, millaista olisi jos muita sairauksia ja sairastuneita kohdeltaisiin kuin masennukseen sairastuneita. 

https://cdn1.thr.com/sites/default/files/2018/07/fighting_depression_em…

Totta.

Jokaisella on oikeus olla masentunut niin kauan kuin haluaa.

Jokaisella masentuneella on oikeus juoda liikaa alkoholia, "piristää" sairauttaan huumeilla ja tupakoida ketjussa, koska hän on masentunut. Ruoalla ei ole yhtään mitään merkitystä. Ranskalaiset ovat ok.

Kaikki neuvojat ovat ihmishirviöitä, jotka eivät ymmärrä masennusta, vaikka olisivat itse parantuneet masennuksesta. 

Minua auttoivat: säännölliset päivittäiset kävelyt, kuntosalilla käyminen, terveellinen ruokavalio ja kirjat ja elokuvat, jotka piristivät mieltäni. En tietenkään tupakoi, käytä alkoholia tai huumeita. En ole enää masentunut, vaikka olen kokenut vaikeita fyysisiä sairauksia ja suuria menetyksiä.

Elämä on oikeasti helpompaa, jos jaksaa elintavoilla taistella mielen murentumista vastaan.

Sinä et ole sairastanut masennusta, olet vain ollut vähän masentunut, tai tuntenut olosi masentuneeksi - et ole ollut sairas. Masennusta sairastavat kaverini jättävät esimerkiksi syömättä kokonaan päiväkausiksi, koska eivät fyysisesti pysty käymään kaupassa tai edes tilata pizzaa kotiovelle.

"Jokaisella masentuneella on oikeus juoda liikaa alkoholia, "piristää" sairauttaan huumeilla ja tupakoida ketjussa, koska hän on masentunut. Ruoalla ei ole yhtään mitään merkitystä. Ranskalaiset ovat ok.

Kaikki neuvojat ovat ihmishirviöitä, jotka eivät ymmärrä masennusta, vaikka olisivat itse parantuneet masennuksesta. 

Minua auttoivat: säännölliset päivittäiset kävelyt, kuntosalilla käyminen, terveellinen ruokavalio ja kirjat ja elokuvat, jotka piristivät mieltäni. "

Juuri tällaisten "ottakaa-vain-itseänne-niskasta-kiinni-luuserit" -asennevammojen ja harhakuvitelmien takia meilläkin jää asiallisesti diagnosoimatta masennukseen sairastuneita, joita voisi hoitaa ehkä lääkityksellä (tai sähköterapialla - yksi kavereistani alkoi voida huomattavasti paremmin saatuaan sähköterapiaa).

Minulla oli diagnoosi keskivaikeasta masennuksesta, koska olin itsemurha-altis. Kirjoituksessani kerroin, miten toivuin sairaudestani.

Ketään en sanonut tai sano luuseriksi, mutta mainitsin useita hyvin yleisiä syitä masennukseen. Esimerkiksi alkoholin, liikkumattomuuden ja ruokavalion. Ihminen on kokonaisuus ja hyvillä elintavoilla on valtava merkitys 

Jokaisella on ilman muuta oikeus toipua haluamallaan tavalla, vaikka mainitsemillasi sähköterapialla.

Jos masennus paha, ei se auta. Lääkkeitä tarvitaan. Lievempään voi auttaa. Jos käyttää alkoholia, ei auta mikään oikein. 

Minä teen yleensä rauhallisia yökävelyitä tai jos on komea iltataivas menen kuvaamaan sitä.

Kyllä se ulkoilma piristää. Pelkkä sisällä olo masentaa entistä enemmän.

Ex oli psykoottinen. Hän lisäsi liikuntaa aina jossain sairauden vaiheessa. Masennuksen alkaessa ei usein jaksanut mitään, mutta maanisessa/psykoottisessa vaiheessa hän väitti siitä olleen apua pahimpaan tuskaan. Kerran jopa vältti sairaalan metsissä juoksemisen avulla.

Yleisesti voi päätellä, kumpi on parempi: jäädä liikkumatta rapistumaan vai mennä ulos.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt viikon verran repinyt itseni ylös sohvalta ja kävellyt kilometritolkulla. Entistä enemmän v##uttaa.

Perkele sen liikunnan pitää olla HIKILIIKUNTAA, eli tehot ylös ja laita itsesi likoon niin KEHITYT. Se TUNTUU hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt viikon verran repinyt itseni ylös sohvalta ja kävellyt kilometritolkulla. Entistä enemmän v##uttaa.

Niin minuakin vituttaa pelkkä käveleminen. Harrasta jotain pallopeliä vaikka, ehkä se vaikuttaa eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Lenkillä käynti auttaa terveiden ihmisten kevyeen kenttäv*tutukseen. Nämä samat ihmiset ihan hyvää hyvyyttään tarjoavat samaa keinoa masennuksen hoitoon, ymmärtämättä että kyse on ihan eri asiasta. Diabetes ei hoidu flunssalääkkeillä eikä toisinpäin.

Jos lenkillä käymisestä tulee sinulle hyvä olo, käy ihmeessä lenkillä. Jos se on sinulle v*itutuksen aihe päivästä ja viikosta toiseen, etsi itsellesi sopivampia mielihyvän lähteitä kuten vaikka musiikki. Ei lenkkeily ole mikään one for all -ihmelääke.

Parempi liikunta ja muutenkin terveelliset elämäntavat on, kuin seksuaalisuuden tuhoavat myrkkylääkkeet. SSRI-lääkkeet ovat anti-seksipillereitä, niistä tutkitustikaan ei ole mitään hyötyä masennuksen hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt viikon verran repinyt itseni ylös sohvalta ja kävellyt kilometritolkulla. Entistä enemmän v##uttaa.

Syö Carolina Reaper ghost chili. Kapsaisiinitoleranssit vaan mahdollisimman tappiin.

Siinä nimittäin käy niin, että kun pääset sinuiksi chilin tulisuuden kanssa, niin seuraavalla kerralla kun syöt tarpeeksi chiliä, saat aivan instant rushin. Kohisee vaan päässä, kun endorfiineja dopamiinia vapautuu.

Auttaa se jos pääset pois vanhoilta nurkilta ja ihmisten ilmoilta omaan rauhaan.

Mutta etpähän ole lukkiutunut neljän seinän sisälle vaan olet päässyt jo ulos asti! Joillekkin tuokin vaatii kamalasti ponnistuksia.