Muotisairaat, miltä teistä tuntuvat itsediagnosoidut kanssa"sairaat"?

Siis mitä? Mikä sairaus on sellainen jonka voi itse diagnosoida? No itseasissa IBS on, ja sen olen itse päätellyt 30 vuoden kokemuksella että se mulla on, vaikka ei ole diagnoosia, elän sen kanssa että mun suolisto nyt käyttäytyy näin ikävästi vällillä. 

Mutta mitä muihin tauteihin tulee, niin kyllä niissä pitää vähintään verikokeet teettää, ja niin ihmiset tekevätkin. Kuten oli kilpirauhasvaivojen kanssa, niin kyllä lääkärit niitä lääkkeitä ihan verikokeiden perusteella pääasiassa määräsivät, ja sama juttu nyt tämä raudanpuute, kun on olemassa oireet, otetaan verikokeet ja niistä nähdään pitääkö tämä oma diagnoosi paikkansa vai tekeekö lääkäri jonkun muun.

? Anna esimerkit näistä tiloista.

Kilpirauhanen, ferritiini.

En ymmärrä kysymystä. Siis että joku on varma raudanpuutteestaan, muttei ole ottanut asian varmistamiseksi verikoetta?

Minä menin tämän muodin innoittamana lääkäriin (oireet ja riskiryhmä) ja ferritiini alle 20 = vakava varastoraudan puute ja saan nyt asianmukaisen hoidon ja seurannan. Ilman tätä muotia en olisi mennyt, en ollut tätä ennen kuullutkaan ferritiinistä.

Keliakia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpparin suhteen ei tunnu miltään, ei sitä enää oikein muistakaan muulloin kuin lääkkeitä ottaessa. Keliakia on hankalampi. Ensinnäkin se, että muotigluteenittomien ansiosta ehdotonta gluteenittomuutta ei enää oteta niin tosissaan, ainakaan kotikokit eivät. Ja lisäksi se, että muutaman viikon gluteenittomalla olleet paasaavat ettei kukaan tarvitse korvikkeita jne. Ärsyttää se tietämättömien päteminen asiassa, mikä on ollut oleellinen osa arkeani yli puolet elämästäni.

Mulla oli hb 90 ja ferritiini 6, ja mietin tuolloin miksi väsyttää. Onneksi menin verikokeeseen ja sain hoidoksi rautaa suoneen.

Joten kyllähän se vähän hymyilyttää, kun joku kailottaa miten hänellä on raudanpuute, kun on hemppa 140 ja ferritiini 30.

Miehelläni oli hemoglobiini alimmillaan 85, eikä häneltä mitattu ferritiiniä, annettiin vain rautapillereitä kouraan. Väsymys parantui, kun hemoglobiini nousi.

Syön tyroksiinia ja sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tuntemattomilta on tullut joskus kommenttia, että "ai, sinullakin muotisairaus". No, minulla on ollut levinnyt kilpirauhassyöpä joka onneks saatiin silloin hoidettua laajoilla leikkauksilla ja muilla hoidolla, kilpirauhasta ei siis ole enää ollenkaan. Muotisairaus -kommentit satuttavat, joskus vielä kerään rohkeuden ja sanon takaisin, että "enpäs tiennyt syövän olevan muotia"

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä? Mikä sairaus on sellainen jonka voi itse diagnosoida? No itseasissa IBS on, ja sen olen itse päätellyt 30 vuoden kokemuksella että se mulla on, vaikka ei ole diagnoosia, elän sen kanssa että mun suolisto nyt käyttäytyy näin ikävästi vällillä. 

Mutta mitä muihin tauteihin tulee, niin kyllä niissä pitää vähintään verikokeet teettää, ja niin ihmiset tekevätkin. Kuten oli kilpirauhasvaivojen kanssa, niin kyllä lääkärit niitä lääkkeitä ihan verikokeiden perusteella pääasiassa määräsivät, ja sama juttu nyt tämä raudanpuute, kun on olemassa oireet, otetaan verikokeet ja niistä nähdään pitääkö tämä oma diagnoosi paikkansa vai tekeekö lääkäri jonkun muun.

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta se ei noissa tavallisissa verikokeissa näy. Dialyysikokeessa näkyy kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli hb 90 ja ferritiini 6, ja mietin tuolloin miksi väsyttää. Onneksi menin verikokeeseen ja sain hoidoksi rautaa suoneen.

Joten kyllähän se vähän hymyilyttää, kun joku kailottaa miten hänellä on raudanpuute, kun on hemppa 140 ja ferritiini 30.

Miehelläni oli hemoglobiini alimmillaan 85, eikä häneltä mitattu ferritiiniä, annettiin vain rautapillereitä kouraan. Väsymys parantui, kun hemoglobiini nousi.

Juuri näin!! Kiitos! Tästähän tässä on kyse. Jokainen on yksilöllinen ja varastoraudan määrä saattaa vaihdella vaikka infektion vuoksi. En oikein ymmärrä, mitä väliä sillä on, että se varastorauta on mittauksen hetkellä matala, jos kuitenkin se aktiivinen rauta on hyvä?

Fibromyalgia diagnosoitu parikymppisenä lääkärin toimesta, itse en ollut mokomasta kuullutkaan, kun se ei ollut vielä muodissa. Pärjään sen kanssa ihan ok, reilussa kymmenessä vuodessa on tottunut. Tärkeintä oli saada looginen selitys sille, miksi on jatkuvasti kipeä ja se, ettei vika ole korvien välissä. Helpompi suhtautua huonompiin kausiin, kun tietää mistä kiikastaa.

Mikäpä minä olen sanomaan, kenellä on mikä ja kuinka vakavana. Siinä mielessä ei hetkauta muidenkaan diagnoosit tai "diagnoosit".

Up

Siltä että pidän suuni kiinni omastani