Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa arjestanne 2-vuotiaiden kanssa! (Vertaistukea uhmaikäisten vanhemmille)
26.09.2018 |
Minkälaista teidän 2-vuotiaiden käytös on?
Meillä on kaksi lasta, vanhempi on jo koulussa. Kuopus tuntuu olevan aivan mahdoton. Kaikki on ei, tavaroita heitellään, mistä tahansa saattaa hermostua. Olemme mielestäni tehneet ”kaikkemme” kasvatustyön eteen, välillä tuntuu että tuloksetta.
Päiväkodin hoitajat ovat kehuneet lapsemme käytöstä, joten kovin huolissani en ole. Lähinnä haen vertaistukea tähän elämänvaiheeseen. :)
Kommentit (8)
Meillä uhma näkyy ainoastaan pukemistilanteissa. Muutoin lapsi käyttäytyy todella hyvin. Olen itse ala-asteen opettaja, joten se taitaa näkyä kotikasvatuksessakin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taistellaan 2,5-vuotiaan kanssa ihan KAIKESTA. Tyyliin jokaisesta syömisestä, juomisesta, vessakäynnistä, pukemisesta, riisumisesta, iltapuuhista, ulos lähtemisestä, ulkoa takaisin sisääntulemisesta, saako kotona heitellä tavaraa yms kiellettyihin asioihin koskemisesta. Lapsi myös väittää vastaan about joka ikisessä asiassa tyyliin jos sanoo, että ulkona ei sada nyt, lapsi toteaa että "Sataapas!!!!".
Joka päivä siis aika raskasta vääntöä, en olisi uskonut että uhma on ihan näin kovaa. Itse en ole ainakaan ihan tuollainen pienenä ollut :D
Että koska tää loppuu??? Vauvana oli aivan unelma.
Meillä 2,5-vuotiaat epäidenttiset kaksospojat, eikä heidän kanssaan ole minkäänlaisia taisteluja.
Toki vietetään paljon aikaa yhdessä ja tehdään paljon, joten uskon sen pitävän meidän pojat tyytyväisinä.
Aamuisin herätään, puistoillaan, ulkoillaan, mennään kirjastoon tai johonkin lastentapahtumaan (korkeasaari, messutapahtumat, sea life, linnanmäki, palloiluhalli, uimahalli jne..). Sitten lounas kotona tai ravintolassa, jonka jälkeen päiväunet kotona tai rattaissa. Iltapäivällä puistoon tai leikkikavereille, ja päivällinen yhdessä kotona koko perhe kunnes Itse lähden illaksi töihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2,5-vuotiaat epäidenttiset kaksospojat, eikä heidän kanssaan ole minkäänlaisia taisteluja.
Toki vietetään paljon aikaa yhdessä ja tehdään paljon, joten uskon sen pitävän meidän pojat tyytyväisinä.
Aamuisin herätään, puistoillaan, ulkoillaan, mennään kirjastoon tai johonkin lastentapahtumaan (korkeasaari, messutapahtumat, sea life, linnanmäki, palloiluhalli, uimahalli jne..). Sitten lounas kotona tai ravintolassa, jonka jälkeen päiväunet kotona tai rattaissa. Iltapäivällä puistoon tai leikkikavereille, ja päivällinen yhdessä kotona koko perhe kunnes Itse lähden illaksi töihin.
Millin sä sitten nukut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2,5-vuotiaat epäidenttiset kaksospojat, eikä heidän kanssaan ole minkäänlaisia taisteluja.
Toki vietetään paljon aikaa yhdessä ja tehdään paljon, joten uskon sen pitävän meidän pojat tyytyväisinä.
Aamuisin herätään, puistoillaan, ulkoillaan, mennään kirjastoon tai johonkin lastentapahtumaan (korkeasaari, messutapahtumat, sea life, linnanmäki, palloiluhalli, uimahalli jne..). Sitten lounas kotona tai ravintolassa, jonka jälkeen päiväunet kotona tai rattaissa. Iltapäivällä puistoon tai leikkikavereille, ja päivällinen yhdessä kotona koko perhe kunnes Itse lähden illaksi töihin.
Millin sä sitten nukut?
Nukun aamuöisin, kun tulen töistä siinä klo 02-04 välillä, niin sen jälkeen nukutaan kunnes pojat herää joskus 08-09 aikaan, ja jos olen väsynyt niin nukun sitten poikien kanssa samaan aikaan päikkärit. Mutta Onneksi olen muutenkin vähäuninen, niin 6 tuntia unta vuorokaudessa on ihan riittävästi minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2,5-vuotiaat epäidenttiset kaksospojat, eikä heidän kanssaan ole minkäänlaisia taisteluja.
Toki vietetään paljon aikaa yhdessä ja tehdään paljon, joten uskon sen pitävän meidän pojat tyytyväisinä.
Aamuisin herätään, puistoillaan, ulkoillaan, mennään kirjastoon tai johonkin lastentapahtumaan (korkeasaari, messutapahtumat, sea life, linnanmäki, palloiluhalli, uimahalli jne..). Sitten lounas kotona tai ravintolassa, jonka jälkeen päiväunet kotona tai rattaissa. Iltapäivällä puistoon tai leikkikavereille, ja päivällinen yhdessä kotona koko perhe kunnes Itse lähden illaksi töihin.
Ikävä murtaa hyvän kasvattajan leima, mutta uhma kun iskee niin siinä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon on perheenä touhuttu. Tosin sellaiselle vanhemmalle lapsi uskaltaa uhmata, johon luottaa ja johon on kiintynyt.
Ap tuo on täysin normaalia! Kestää joko vähän vähempi tai enempi.
Ihan normaalilta kuulostaa. Kestää oman aikansa.