Lue keskustelun säännöt.
Apua - mitä tehdä kun uusi työ on karmea virhe ja kaduttaa...
karvajalka-jakki
24.09.2018 |
Onko kellekään muulle käynyt sillain, että uusi työ johon innolla meni niin ei olekaan yhtään sitä mitä odotti. Siis että tekemiset töissä on ihan muuta kun luvattiin, eikä vastaa ollenkaan koulutusta. Vaikka tiettyä koulutusta vaadittiin että pystyi edes hakemaan. Työssä ei koulutusta tarvitse käyttää lainkaan vaan teen ihan monotonista rutiinityötä. Palkka on ihan hyvä ja paikka vakituinen. Työkaverit on ihan kivoja kyllä, mutta ei se hirveästi lämmitä, kun työ ei vaan kiinnosta.
Mitä tehdä? Uusi pomo ei tajua, vaikka olen kysynyt, että onko työ tosiaan nyt tällainen. Hänen mielestä teen juuri sitä työtä mihin ihmistä hakivat. Minusta ei. Ehkä mulla on päässä vikaa sitten... Kuinka pian kannattaa alkaa hakemana uutta?
Kommentit (19)
Missä oot töissä? Mikä kaupunki? Haen sun paikkaa kun lopetat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sama fiilis. Olen ollut 4,5 kk tässä työssä. Alkuun ajattelin että kai tämä tästä ja että on vain alkukankeutta. Mutta työnkuva on edelleen sekava, en ole päässyt porukkaan, jatkuvasti tulee eteen asioita, joita en ole tiennyt enkä edes ole osannut kysyä. En ole saanut oikein mitään perehdytystä, kaikki asiat on täytynyt selvittää itse ja silläpä on virheitäkin tullut kun en vaan ole tiennyt...
Mulla ei myöskään ole useinkaan tarpeeksi tekemistä. Esimies ei puutu näihin suoritustason hommiin, tiiminvetäjän pitäisi se tehdä. Mutta kun yritän sanoa, että ei tämä nyt ihan ole ok niin hymisee vain vastaukseksi. Pari tiimin jäsentä on minua kohtaan jotenkin epäluuloisia ja jättävät minut usein tahallaan ulkopuolelle asioista, joissa minun kuuluisi olla mukana. En voi edes sanoa tästä mitään kun ovat hyviä kavereita tiiminvetäjän ja esimiehen kanssa.
En vain millään jaksaisi alkaa hakea uutta työtä. Eikä tiedä löytyisikö edes. Palkka on hyvä, joten sen takia yritän jaksaa olla tässä.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: ala heti hakea uutta työtä, koska sen löytämiseen voi mennä aikaa. Jos alat viihtyä paremmin, niin voit stopata työnhaun. Ellet, niin sitä parempi mitä pikemmin pääset pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: ala heti hakea uutta työtä, koska sen löytämiseen voi mennä aikaa. Jos alat viihtyä paremmin, niin voit stopata työnhaun. Ellet, niin sitä parempi mitä pikemmin pääset pois.
Samaa mieltä. Siinä vaiheessa kun sinulla on toinen työtarjous pöydällä, voit päättää onko nykyinen homma hyvä vai olisiko se toinen parempi.
On käynyt, mutta määraikaisessa. siinä sitten oli jumissa ja muutakin olisi tarjottu...kun määräaikaiselle tarjottiin jatkoa, sanoin, että teen sillä ehdolla, että saan irtisanomisajan, koska etsin kuitenkin pitempiaikaista, ihan rehellinen olin. Lopulta löytyikin uusi työ jo ennen jatkoajan alkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin, mutta ei näytä töitä hakiessa hyvältä jos on kovin lyhyen ajan jälkeen hakemassa uutta.
Uusi työ on aina aluksi hankalaa
Niin oli minustakin vielä 1,5 vuotta sitten, mietin tosissani hanskojen tiskiin heittämistä.
Kivat työkaverit saivat jäämään
Nyt olen vasta kunnolla sisällä työssä ja aina vaan paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on käynyt sama. Hain paikkaa, johon etsittiin sosionomia. Työn kuvaus vastasi koulutusta, mutta työ itsessään oli pelkkää hoitotyötä. Piti olla yhteisöllistä kehittämistä, verkostotyötä talon ulkopuolella, suunnittelua. Oikeasti oli lähihoitajan työtehtävät. Jouduin olemaan yli vuoden ennenkuin sain oikeaa sosionomin työtä.
Itse jouduin todella huonoon työilmapiiriin. Todellisuus oli kaikkea muuta, mitä työhönottaja lupasi. Onneksi oli vain 6kk:n määräaikaisuus. Kestin sisulla, laskin päiviä ja pääsin pois. Hoitoala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt sama. Hain paikkaa, johon etsittiin sosionomia. Työn kuvaus vastasi koulutusta, mutta työ itsessään oli pelkkää hoitotyötä. Piti olla yhteisöllistä kehittämistä, verkostotyötä talon ulkopuolella, suunnittelua. Oikeasti oli lähihoitajan työtehtävät. Jouduin olemaan yli vuoden ennenkuin sain oikeaa sosionomin työtä.
Tuo on ihan hanurista! Mutta ei vissiin mikään harvinainen kohtalo sosionomille :-(
Minullekin kävi noin. Olin vieläpä muuttanut työn perässä pienelle paikkakunnalle. Parin kuukauden jälkeen tajusin tehneeni virheen. Onneksi oli koeaika: sain töitä toisesta paikasta ja seuraavana päivänä marssin pomon puheille kysymään, voinko jättää avaimet hänelle vai pudotanko lähtiessäni postiluukusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon varmaan outo, mutta itse olisin ihan tyytyväinen jos työpaikka paikkana olisi siedettävä, eli ihan kivat työkaverit, työolot asialliset, työ vakaata (ei siis tartte pelätä työpaikan menevän alta, palkan jäävän saamatta tai muuten kaiken leviävän käsiin). Palkkakin hyvä. Ymmärsin aloituksesta myös, ettei työ mitä ilmeisimminkään kuormita liikaa eli mitään ahdistusta ei siitäkään tule. Tuossahan on kaikki mitä työssä jaksamiselta vaaditaan.
Kaikki työ muuttuu jossain vaiheessa rutiininomaiseksi ja tylsäksi. Moniin paikkoihin haetaan todella ylikoulutettua ihmistä. Olen katsellut esim. kunnansihteerien työpaikkailmoituksia. Vaaditaan vaikka mitä korkeakoulutusta ja se työ on kyllä niin paperinpyöritystä, että siihen voisi kouluttaa apinankin. Itse hoidan niitä juttuja suorittavalla tasolla ja korjailen noiden korkeakoulutettujen sähläyksiä, ihan ilman tarpeeksi korkeaa koulutusta edes hakeakseni sihteeriksi sihteerin paikalle. Tuntuu jotenkin irvokkaalta. (Ja jos joku ihmettelee, miten se on mahdollista, niin se johtuu IT-ajasta ja kaiien ulkoistamisesta.)
Vaihdetaan töitä, mä haluan rutiinityöhön...
Vierailija kirjoitti:
Mä oon varmaan outo, mutta itse olisin ihan tyytyväinen jos työpaikka paikkana olisi siedettävä, eli ihan kivat työkaverit, työolot asialliset, työ vakaata (ei siis tartte pelätä työpaikan menevän alta, palkan jäävän saamatta tai muuten kaiken leviävän käsiin). Palkkakin hyvä. Ymmärsin aloituksesta myös, ettei työ mitä ilmeisimminkään kuormita liikaa eli mitään ahdistusta ei siitäkään tule. Tuossahan on kaikki mitä työssä jaksamiselta vaaditaan.
Sama! Mitä ihmettä, ap?? Helppo duuni, hyvä liksa, ei stressiä ja työkaveritkin kivoja... sellainen yhdistelmä ettei kovin usein osu kohdalle. Jos haastetta haluat, niin hanki elämään oikeaa sisältöä ja hommaa jännä harrastus. Tai vaikka jännä mies...
Hei karvajalka-lakki,
Oli pakko nostaa tämä keskustelu uudestaan eloon, koska minulle kävi juuri samanlailla.Onnesta soikeana aloitin uuden työn kodin läheltä, minulle luvattiin kuu taivaalta, saisin tehdä sitä, tätä, tuota.Miten kävikään, mikään haastatteluissa puhuttu ei pitänyt paikkaansa.Jouduin koulutettuna ja erittäin kokeneena työntekijänä tekemään toistotyötä(sellaista mitä ketään muu ei halua tehdä) avokonttorissa.Mittani tuli tällä viikolla täyteen ja irtisanoin itseni tyhjän päälle.En voi sanoin kuvata, kuinka onnellinen olen tulevasta karenssista huolimatta.Kuinka sinulle karvajalka-lakki lopulta kävi?
Tekisin jonkin aikaa ja katsoisin, millä mielellä sitten olen. Jos yhä kaduttaisi ja tuntuisi typerältä, alkaisin katsella muuta.