Lue keskustelun säännöt.
Käsi sydämelle - jos toisessa kupissa olisi isänmaan etu ja toisessa hillitön summa rahaa, kumman ottaisit?
24.09.2018 |
Näistä tonttikaupoista tuli mieleen kysymys, joka otsikossa. Itse haluaisin olla isänmaallinen ja kieltäytyä, jos epämääräinen bisnesmies tarjoaisi mökkini ulkohuussista miljoonan, mutta tiedän että olen liian köyhä sellaiseen ylpeyteen ja möisin sen kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa. Mites muut?
Kommentit (60)
Ottaisin rahat ja painuisin maan alle. Veivaisin paperit niin, että ostajakaan ei saisi sitä minun paskahuussia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myyntiin vaan, yhtään epäröimättä.
Kannattaa kohdella valtion asukkaita vähän paremmin, jos toivoo että asukkaat piittaavat valtiosta.
Vierailija kirjoitti:
Myyntiin vaan, yhtään epäröimättä.
Ei sulla täällä Suomessa edes ole mitään myytävää. Sitä pientä luukkua Pietarissa ei lasketa.
Jos olisi pakko myydä, esim. rahapulassa, myisin eniten tarjoavalle. Jos myisin isämaallisuuksissani vain suomalaiselle, niin todennäköisesti hän tekisi sitten hyvän tilin ulkomaalaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myisin ulkohuussini surutta. Ei isänmaakaan omistaan paskaakaan välitä kun heittää pellolle työpaikasta kerjuulle ja kaikenmaailman viranomaisten armoille niin kuin minutkin. Sitä saa mitä tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten saan ketjusta pois ryssäläisen torakan hajun?
Mitenköhän olisi talvisodassa käynyt, jos Neuvostoliiton kommunistipuolue olisi pumpannut Suomen puolelle rahaa ihan älyttömiä määriä? Veikkaan että ihan samalla tavalla olisi kauppoja syntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän tämä ongelman ydin onkin. Venäläiset ovat maksaneet oikeasti hyviä summia ostamistaan maa-alueista. Eräs tuttuni elätti itsensä joskus venäläisten mökkikauppojen avulla. Vaihtoehdot olivat joko työttömyys, tai rahakas elämä venäläisten liikekumppanina. Nyt kun mökkikaupat ovat hiljentyneet, tuttu sai järjesteltyä omat taloudelliset asiat buumin aikana kuntoon.
Se on helppoa muiden vaatia kieltoja myymiselle, kun itsellä ei ole mitä myydä venäläisille. Helppo on huutaa isänmaan menevän edelle, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka moni pysyisi oikeasti isänmaallisena, jos tilanne tulisi. Jos venäläinen tarjoasisi 100k enemmän kuin suomalainen, niin kuinka moni jättäisi oikeasti kaupat tekemättä?
Ihme luovuttajia ketjussa. En nyt itsekään ole aina tyytyväinen valtion toimintaan, mutta kyllä mä olen siltä myös hyötyä saanut kuten ilmaisen koulutuksen ja kyllä se työttömyysturvakin on hyvä olla, vaikka nykyään sen eteen joutuukin tekemään sirkustemppuja. Mutta nykyään minä minä -mentaliteetti onkin tärkein. Nykyään kysellään vain mitä valtio voi tehdä sinun eteesi, eikä mitä sinä voi tehdä valtiosi hyväksi. Sen verran on tullut matkusteltua, etten usko elämän olevan auvoisempaa muualla ja varsinkin usein vanhemmat pois muuttajat ovat viimeisinä elinvuosinaan alkaneet haikailla, että jos kuitenkin voisi sinne koto-Suomeen palata kuolemaan, palata kotiin, vaikka kotia ei olisikaan kun kaiken möi.
Toinen mikä on nykyihmisissä on luovuttaminen. Jos asiat ei mene niin kuin halutaan, niin nostetaan kytkintä, eikä yritetä saada aikaan muutosta. Mutta vieraassa maassa ette tule todellakaan ikinä saamaan asioita menenmään kuten haluatte. Turistina olo ei ole sama kuin asuminen, ja maahanmuuttajana olisitte kakkosluokan kansalaisia, vaikka tilillä olisikin miljoona. Ei vieraassa maassa yhteiskunnan turvaverkko teitä ota vastaan jos sairastutte. Ihan omillanne olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässähän tämä ongelman ydin onkin. Venäläiset ovat maksaneet oikeasti hyviä summia ostamistaan maa-alueista. Eräs tuttuni elätti itsensä joskus venäläisten mökkikauppojen avulla. Vaihtoehdot olivat joko työttömyys, tai rahakas elämä venäläisten liikekumppanina. Nyt kun mökkikaupat ovat hiljentyneet, tuttu sai järjesteltyä omat taloudelliset asiat buumin aikana kuntoon.
Se on helppoa muiden vaatia kieltoja myymiselle, kun itsellä ei ole mitä myydä venäläisille. Helppo on huutaa isänmaan menevän edelle, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka moni pysyisi oikeasti isänmaallisena, jos tilanne tulisi. Jos venäläinen tarjoasisi 100k enemmän kuin suomalainen, niin kuinka moni jättäisi oikeasti kaupat tekemättä?
En myisi. Ne sai jo äidin isänisän maat ilmaiseksi rajan takana Karjalassa, joten ei niille enempää tarvitsee antaa vaikka nyt maksaisivatkin. En myisi välttämättä edes suomalaisille. Maata ei enää valmisteta. Siitä kannattaa pitää kiinni jos omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihme luovuttajia ketjussa. En nyt itsekään ole aina tyytyväinen valtion toimintaan, mutta kyllä mä olen siltä myös hyötyä saanut kuten ilmaisen koulutuksen ja kyllä se työttömyysturvakin on hyvä olla, vaikka nykyään sen eteen joutuukin tekemään sirkustemppuja. Mutta nykyään minä minä -mentaliteetti onkin tärkein. Nykyään kysellään vain mitä valtio voi tehdä sinun eteesi, eikä mitä sinä voi tehdä valtiosi hyväksi. Sen verran on tullut matkusteltua, etten usko elämän olevan auvoisempaa muualla ja varsinkin usein vanhemmat pois muuttajat ovat viimeisinä elinvuosinaan alkaneet haikailla, että jos kuitenkin voisi sinne koto-Suomeen palata kuolemaan, palata kotiin, vaikka kotia ei olisikaan kun kaiken möi.
Toinen mikä on nykyihmisissä on luovuttaminen. Jos asiat ei mene niin kuin halutaan, niin nostetaan kytkintä, eikä yritetä saada aikaan muutosta. Mutta vieraassa maassa ette tule todellakaan ikinä saamaan asioita menenmään kuten haluatte. Turistina olo ei ole sama kuin asuminen, ja maahanmuuttajana olisitte kakkosluokan kansalaisia, vaikka tilillä olisikin miljoona. Ei vieraassa maassa yhteiskunnan turvaverkko teitä ota vastaan jos sairastutte. Ihan omillanne olette.
Aika moni saa olla omillaan kotimaassakin sairastuttuaan. Vanhukset varsinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässähän tämä ongelman ydin onkin. Venäläiset ovat maksaneet oikeasti hyviä summia ostamistaan maa-alueista. Eräs tuttuni elätti itsensä joskus venäläisten mökkikauppojen avulla. Vaihtoehdot olivat joko työttömyys, tai rahakas elämä venäläisten liikekumppanina. Nyt kun mökkikaupat ovat hiljentyneet, tuttu sai järjesteltyä omat taloudelliset asiat buumin aikana kuntoon.
Se on helppoa muiden vaatia kieltoja myymiselle, kun itsellä ei ole mitä myydä venäläisille. Helppo on huutaa isänmaan menevän edelle, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka moni pysyisi oikeasti isänmaallisena, jos tilanne tulisi. Jos venäläinen tarjoasisi 100k enemmän kuin suomalainen, niin kuinka moni jättäisi oikeasti kaupat tekemättä?
Tässä tämä hyvin tulikin. Helppoa jeesustella jos mahdollisuus on vaan teoreettinen, mutta jos oikeasti joku venäläinen veijari tarjoaisi mottipäisen summan rahaa jostakin pienestä tontista, niin aivan varmasti todella moni ottaisi tarjouksen vastaan ja ummistaisi silmänsä. Ihminen on kuitenkin sillä tavalla itsekäs, että ensin tulee itse ja oma perhe, sitten vasta laajemmat ympyrät. Joku isänmaan etu epämääräisessä tulevaisuudessa ei paljoa kiinnosta, kun ruplaa alkaa tippua tiskiin järjettömiä määriä. Se antaisi vapauden viettää omaa elämäänsä vaikka jossakin muualla ja lopettaisi monille niin tutun kituutuksen. Mitä jos et möisi? Joku toinen tekisi sen kuitenkin eikä joutuisi koskaan tilille moraalisesti tai juridisestikaan. Mutta ehkä sinulle tulisi hetkeksi hyvä mieli, joka ei kuitenkaan vatsaa täytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme luovuttajia ketjussa. En nyt itsekään ole aina tyytyväinen valtion toimintaan, mutta kyllä mä olen siltä myös hyötyä saanut kuten ilmaisen koulutuksen ja kyllä se työttömyysturvakin on hyvä olla, vaikka nykyään sen eteen joutuukin tekemään sirkustemppuja. Mutta nykyään minä minä -mentaliteetti onkin tärkein. Nykyään kysellään vain mitä valtio voi tehdä sinun eteesi, eikä mitä sinä voi tehdä valtiosi hyväksi. Sen verran on tullut matkusteltua, etten usko elämän olevan auvoisempaa muualla ja varsinkin usein vanhemmat pois muuttajat ovat viimeisinä elinvuosinaan alkaneet haikailla, että jos kuitenkin voisi sinne koto-Suomeen palata kuolemaan, palata kotiin, vaikka kotia ei olisikaan kun kaiken möi.
Toinen mikä on nykyihmisissä on luovuttaminen. Jos asiat ei mene niin kuin halutaan, niin nostetaan kytkintä, eikä yritetä saada aikaan muutosta. Mutta vieraassa maassa ette tule todellakaan ikinä saamaan asioita menenmään kuten haluatte. Turistina olo ei ole sama kuin asuminen, ja maahanmuuttajana olisitte kakkosluokan kansalaisia, vaikka tilillä olisikin miljoona. Ei vieraassa maassa yhteiskunnan turvaverkko teitä ota vastaan jos sairastutte. Ihan omillanne olette.
Aika moni saa olla omillaan kotimaassakin sairastuttuaan. Vanhukset varsinkin.
Jos niillä vanhuksilla on lapsia, niin miksi lapset hylkäävät? Samat lapset jotka myisivät tonttinsakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässähän tämä ongelman ydin onkin. Venäläiset ovat maksaneet oikeasti hyviä summia ostamistaan maa-alueista. Eräs tuttuni elätti itsensä joskus venäläisten mökkikauppojen avulla. Vaihtoehdot olivat joko työttömyys, tai rahakas elämä venäläisten liikekumppanina. Nyt kun mökkikaupat ovat hiljentyneet, tuttu sai järjesteltyä omat taloudelliset asiat buumin aikana kuntoon.
Se on helppoa muiden vaatia kieltoja myymiselle, kun itsellä ei ole mitä myydä venäläisille. Helppo on huutaa isänmaan menevän edelle, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka moni pysyisi oikeasti isänmaallisena, jos tilanne tulisi. Jos venäläinen tarjoasisi 100k enemmän kuin suomalainen, niin kuinka moni jättäisi oikeasti kaupat tekemättä?
Tässä tämä hyvin tulikin. Helppoa jeesustella jos mahdollisuus on vaan teoreettinen, mutta jos oikeasti joku venäläinen veijari tarjoaisi mottipäisen summan rahaa jostakin pienestä tontista, niin aivan varmasti todella moni ottaisi tarjouksen vastaan ja ummistaisi silmänsä. Ihminen on kuitenkin sillä tavalla itsekäs, että ensin tulee itse ja oma perhe, sitten vasta laajemmat ympyrät. Joku isänmaan etu epämääräisessä tulevaisuudessa ei paljoa kiinnosta, kun ruplaa alkaa tippua tiskiin järjettömiä määriä. Se antaisi vapauden viettää omaa elämäänsä vaikka jossakin muualla ja lopettaisi monille niin tutun kituutuksen. Mitä jos et möisi? Joku toinen tekisi sen kuitenkin eikä joutuisi koskaan tilille moraalisesti tai juridisestikaan. Mutta ehkä sinulle tulisi hetkeksi hyvä mieli, joka ei kuitenkaan vatsaa täytä.
Mitä ihmeen köyhiä te olette? Kyllähän Suomessa on jo sellainen perusturva, ettei kukaan nälkään kuole, jos on perusterveihminen ja kykenee vielä töihinkin. Ymmärrän, että jossain kehitysmaassa kaikki saattakin olla kaupan, kun tulevaisuus näyttää synkältä, mutta tässä puhutaan nyt Suomesta ja suomalaisista. En todellakaan ole rikas ja rahat riittävät kuukaudessa just ja just, mutta en silti möisi.
Olen paikkasidonnainen ihminen. Minulle muuokset eivät ole helppoja, joten en myisi paikkaa johon olen kiintynyt. Meillä on paikka, jolla on suojelullisia arvoja, joten en myisi sitä suomalaiselle, enkä ulkomaalaiselle. Jos olisin kuitenkin jo valmiiksi myymässä paikkaa niin tuskin alkaisin selvittelemään ostajan kansallisuutta ja syytä ostamiseen. Näiden uutisten jälkeen tietysti voisi alkaa syynäämään ostajia, mutta voi olla monta välikättä jne. niin tuskimpa tuota estämään pystyisi.
En möisi. Omistan soisen ja karun metsäpalan Pohjanmaalla, ja jos joku siitä tarjoaisi ison summan rahaa, niin olisihan se ihan selvä, että jotain hyvin hämärää on tekeillä. Muutenkin olen samaa mieltä kuin aiempi vastaaja. Ihmiset lisääntyy mutta maata ei enää valmisteta lisää. Kannattaa pitää kiinni, jos jossain joku oma tilkku on.
Vierailija kirjoitti:
En möisi. Omistan soisen ja karun metsäpalan Pohjanmaalla, ja jos joku siitä tarjoaisi ison summan rahaa, niin olisihan se ihan selvä, että jotain hyvin hämärää on tekeillä. Muutenkin olen samaa mieltä kuin aiempi vastaaja. Ihmiset lisääntyy mutta maata ei enää valmisteta lisää. Kannattaa pitää kiinni, jos jossain joku oma tilkku on.
Kyllä möisit jos oikea summa löytyisi ;)
Trolli teki aloituksen, vastailee siihen itse, tekee "johtopäätöksiä" omista vastauksistaan, ja antaa yksinäisen alapeukun niille jotka ei edusta trollin linjaa.
Heikko trolli.