Koen olevani täysin "yksin jätetty", mistä ystäviä?

Lähde vaikka lavatansseihin juhannuksena, kyllä sä ystäviä löydät kun alat poistuu kotoa.

Minä olen etsinyt uusia harrastuksia, niissä tapaa aina kivoja ihmisiä. Opettelin myös matkustelemaan yksin. Ensin kotimaassa ja nyt ulkomailla. Reissuissa tapaa aina uusia ilhmisiä ja osa jäänyt kavereiksi.

Olisko Facessa jotain uusia ystäviä -ryhmiä?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen etsinyt uusia harrastuksia, niissä tapaa aina kivoja ihmisiä. Opettelin myös matkustelemaan yksin. Ensin kotimaassa ja nyt ulkomailla. Reissuissa tapaa aina uusia ilhmisiä ja osa jäänyt kavereiksi.

ap vastaa. Minäkin olen reissanut pääsääntöisesti yksin, jo parikymmentä vuotta (kun olen aina tykännyt matkustaa mutta ystävät eivät niinkään) ja nyt tämän viimeiset pari vuotta reissasin kumppanini kanssa, joka oli aivan ihanaa. Yksinolo ja yksin matkustaminen eivät siis ole mulle mitenkään haastavaa, mutta kun haluaisin ystäviä ja seuraa. Etäsuhdekin kun semmoinen, että siinä näkee toista tosi harvoin. 

Toki jos rahavarat sallisivat, olisin kaikki lapsivapaat lomaviikot jossain ulkomailla, sinne veri vetää. Mutta ikävä kyllä tämä ei ole kahden harrastavan teinin äidille realismia.. 

Löytyisikö harrastuksista? Esim joku joukkuelaji? Itse olen käynyt ryhmäliikunnassa ja siellä ei minun kokemuksella tutustu keneenkään. Olen aloittanut myös uuden kielen opiskelun. Siellä on ihan kivasti tutustunut ihmisiin.

Elämässä on erilaisia vaiheita. Ei kannata panikoida, vaan rauhassa antaa asioiden kehittyä. Tuskin joudut loppuelämääsi yksin olemaan. Itsekseen nautin myös yksin olosta. Toki jos se on pakotettua, asia on aivan eri. Nauti kesästä!

Olen sinua pari vuotta nuorempi ja huomannut että ystävyyssuhteet muuttuvat tässä iässä. Haluaisin kuitenkin että mietit: hylkäsitkö itse ystäväsi parisuhteen vuoksi? Monet omat ystäväni ovat näin tehneet, uusi suhde vie mennessään eikä silloin tarvita ystäviä, mutta ei ne ystävät siellä varastossa istu että ne voi ottaa sieltä esiin sitten kun taas tarvitaan. 

 

Toinen kysymys: oletko itse pitänyt säännöllisesti ja aktiivisesti yhteyttä ja ollut kiinnostunut ystäviesi asioista? Jos et, et voi olettaa että he ovat aina siellä. 

 

Mistä uusia ystäviä? Harrastuksista, töistä, vapaa-ajan menoista. Itse olemalla aktiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Olen sinua pari vuotta nuorempi ja huomannut että ystävyyssuhteet muuttuvat tässä iässä. Haluaisin kuitenkin että mietit: hylkäsitkö itse ystäväsi parisuhteen vuoksi? Monet omat ystäväni ovat näin tehneet, uusi suhde vie mennessään eikä silloin tarvita ystäviä, mutta ei ne ystävät siellä varastossa istu että ne voi ottaa sieltä esiin sitten kun taas tarvitaan. 

 

Toinen kysymys: oletko itse pitänyt säännöllisesti ja aktiivisesti yhteyttä ja ollut kiinnostunut ystäviesi asioista? Jos et, et voi olettaa että he ovat aina siellä. 

 

Mistä uusia ystäviä? Harrastuksista, töistä, vapaa-ajan menoista. Itse olemalla aktiivinen.

Kiitos viestistä. En koe että olisin hyljännyt itseni parisuhteen vuoksi, sillä se oli etäsuhde ja näimme miehen kanssa kuukauden - kahden välein viikon verran. Eli en alkanut viettämään kaikkea vapaa-aikaani hänen kanssa, kuten tosiaan usein lähisuhteissa tuppaa käymään. 

Mielestäni olen aktiivinen yhteydenpitäjä ja kyselen ystäviltäni heidän kuulumisiaan. Mietin tosi paljon omaa käyttäytymistä ja kommunikaatiota juuri tämän etäsuhteen viime aikoien haasteidenkin vuoksi..  ja varmasti sekin ahdistaa - ajattelen ja analysoin liikaa..

Töistä en ole vielä uusia ystäviä saanut, vaikka kolmisen vuotta nykyisessä työssä jo ollut. 

Miten sä olet vapaa-ajan menoista saanut uusia ystäviä? Ihan mielenkiinnosta kysyn. Käyn itse paljon museoissa, gallerioissa, metsälenkeillä, kirjastossa - yksin. Vielä en ole näissä uusia ystäviä tavannut..?

ap

Ihmiset on niin saamattomia nykyään. Ja juhannukset Suomessa on hirveitä joka tapauksessa. Kaikki paikat kiinni, ja jokainen aspergeriperhe on omalla yksityisellä mökillään aspergeroimassa, ellei sitten ole kyse nuorista sinkuista tai pariskunnista, jotka ovat jo vuosi sitten sopineet yhteisestä juhannuksesta vuokramökillä. No, et menetä mitään.

Lähde matkalle yksin, liity johonkin harrastusseuraan tai ala kutsua ihmisiä kotiisi. Jätä nuo vanhat vetelät tuttavuutesi, tuollainen vastaamattomuus on törkeää.

Kotiin kutsumisessa tärkeää on hyvät tarjottavat ja kiireetön ilmapiiri. Ihmiset viihtyvät silloin luonasi ja kohta huomaat että niistä on tullut suorastaan riesa.

Vauva palstalla on yksinäisiä miehiä paljon jotka kaipaa nais seuraa.

Monesti olen joko itse tai joku muu on aloittanut keskustelun ja siitä ollaan esim tavattu uudelleen. Itse sain todella hyvän ystävän sattumalta koirapuistosta, tämä ei tietenkään toimi jos ei ole koiraa. Koiran omistajana helppo sopia uudet koiratreffit. Samoin saimme agilitysta uusia kavereita. Kaikista ei tule tietenkään sydänystäviä ja koen että ystävyyden syventymiseen menee aikaa.

 

Olen saanut uusia tuttavuuksia myös tapahtumista, käytkö festareilla, keikoilla, kaupunkien tarjoamissa tapahtumissa? Uimahallista olen myös saanut uintituttavia koska juttu luistaa saunassa aina välillä uusien ihmisten kanssa. Olen myös huomannut että avantouintiporukoissa on todella lämminhenkistä sakkia, johon on helppo sujahtaa mukaan. Siellä otetaan kaikki ilolla vastaan eikä tarvitse olla yksin. 

 

Viimeksi tanssitunnin jälkeen yksi mukavan oloinen nainen joka oli myös ensi kertaa tunnilla kuten itse, jutteli kun mentiin samalla hissillä. Eli ehkä suosittelisin jopa uusia harrastuksia joita olet kokeilemassa ekaa kertaa koska silloin voitte jutella siitä ja vaihtaa kokemuksia? Tärppinä vielä pienet seurat joissa ei ole isoja massoja, johon hukkua. 

Yllä oleva viesti oli siis vastaukseni tähän. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sinua pari vuotta nuorempi ja huomannut että ystävyyssuhteet muuttuvat tässä iässä. Haluaisin kuitenkin että mietit: hylkäsitkö itse ystäväsi parisuhteen vuoksi? Monet omat ystäväni ovat näin tehneet, uusi suhde vie mennessään eikä silloin tarvita ystäviä, mutta ei ne ystävät siellä varastossa istu että ne voi ottaa sieltä esiin sitten kun taas tarvitaan. 

 

Toinen kysymys: oletko itse pitänyt säännöllisesti ja aktiivisesti yhteyttä ja ollut kiinnostunut ystäviesi asioista? Jos et, et voi olettaa että he ovat aina siellä. 

 

Mistä uusia ystäviä? Harrastuksista, töistä, vapaa-ajan menoista. Itse olemalla aktiivinen.

Kiitos viestistä. En koe että olisin hyljännyt itseni parisuhteen vuoksi, sillä se oli etäsuhde ja näimme miehen kanssa kuukauden - kahden välein viikon verran. Eli en alkanut viettämään kaik

Pahoittelut en onnistunut lainaamaan tätä viestiä mutta vastaukseni yllä olevassa viestissä

Vierailija kirjoitti:

Monesti olen joko itse tai joku muu on aloittanut keskustelun ja siitä ollaan esim tavattu uudelleen. Itse sain todella hyvän ystävän sattumalta koirapuistosta, tämä ei tietenkään toimi jos ei ole koiraa. Koiran omistajana helppo sopia uudet koiratreffit. Samoin saimme agilitysta uusia kavereita. Kaikista ei tule tietenkään sydänystäviä ja koen että ystävyyden syventymiseen menee aikaa.

 

Olen saanut uusia tuttavuuksia myös tapahtumista, käytkö festareilla, keikoilla, kaupunkien tarjoamissa tapahtumissa? Uimahallista olen myös saanut uintituttavia koska juttu luistaa saunassa aina välillä uusien ihmisten kanssa. Olen myös huomannut että avantouintiporukoissa on todella lämminhenkistä sakkia, johon on helppo sujahtaa mukaan. Siellä otetaan kaikki ilolla vastaan eikä tarvitse olla yksin. 

 

Viimeksi tanssitunnin jälkeen yksi mukavan oloinen nainen joka oli myös ensi kertaa tunnilla kuten itse, jutteli kun me

Kiitos vinkeistä, seuraharrasteisiin pääsee varmaan mukaan vasta syksyllä, eli nämä uudet harrastukset tulevat ajankohtaiseksi vasta sitten. Minä siis työni ohessa myös opiskelen, mutta enpä ole sieltäkään ystäviä saanut - kun kaikki opiskelevat päätyön ohessa, on lapset ja menot ja muut, joten kaikki vaikuttavat olevan niin kovin kiireisiä.

ap

Järjestä jotain juhannukseksi ja kutsu niitä tuttujasi mukaan. Sano että voivat ottaa myös omia kavereitaan mukaan niin ehkä tutustut uusiin ihmisiin! 

 

jos ei heti vastaa whatsappissa niin en huolestuisi. Itselläni menee joskus 1-3 päivää että jaksan vastata vaikka olisi hyvä ystävä. Omalle perheelle vastaan aina heti kun luen viestin.

Vierailija kirjoitti:

Järjestä jotain juhannukseksi ja kutsu niitä tuttujasi mukaan. Sano että voivat ottaa myös omia kavereitaan mukaan niin ehkä tutustut uusiin ihmisiin! 

 

jos ei heti vastaa whatsappissa niin en huolestuisi. Itselläni menee joskus 1-3 päivää että jaksan vastata vaikka olisi hyvä ystävä. Omalle perheelle vastaan aina heti kun luen viestin.

Hauska idea, mutta kaikilla ystävillä on jo juhannukseksi mökkimenonsa perheittensä ja puolisoittensa / sukulaistensa kanssa. 

ap

up

Tervetuloa keski-ikään. 

Aika moni joutuu silloin rakentamaan elämänsä uusiksi. Toisilta se onnistuu ja elämä on parempaa kuin koskaan, toisilta ei. 

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa keski-ikään. 

Aika moni joutuu silloin rakentamaan elämänsä uusiksi. Toisilta se onnistuu ja elämä on parempaa kuin koskaan, toisilta ei. 

Miten siinä onnistuu?

Kaikilla on kauhean valmiit elämät ja tuntuu, ettei niihin edes haluta mitään uutta tai muutoksia. 

Kyllähän satunnaista juttuseuraa löytyy helpostikin, esim harrastusporukoissa, mutta se, että saa itselleen oikean ystävän, jolle voi soittaa vaikka keskellä yötä, onkin jo paljon haastavampaa. Tai sitten, kuten itsestä usein tuntuu, toisilla on elämässään niin paljon ongelmia tai muuten niin kummallisia kuvioita, ettei vaan jaksa, kun oma elämä on suht raiteiltaan ja simppeliä, ts voi pitkälle itse päättää tekemisistään ilman ihme järjestelyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa keski-ikään. 

Aika moni joutuu silloin rakentamaan elämänsä uusiksi. Toisilta se onnistuu ja elämä on parempaa kuin koskaan, toisilta ei. 

Miten siinä onnistuu?

Ainakin itsellä lapset on jo lähteneet kotoa, eikä heistä oli huolta, raha riittää pieniin ylimääräisiin juttuihin -mikä se sitten itse kullekin on-, ei ole juuttunut menneeseen, vaan näkee tulevaisuuden tarjoavan kivoja ja mielenkiintoisia uusia asioita. 

Täällä saa jatkuvasti lukea, miten 40+ valittaa, ettei ole enää mitään muuta mitä odottaa kuin eläke tai huonoimmillaan kuolema. 

Olen kymmenen vuotta sinua vanhempi ja huomannut, että ei ystävät jaksa pitää enää yhteyttä. Työelämä on sellaista, että viedään viimeisetkin mehut. Vapaa-aika vietetään sitten oman perheen kesken. Tosi monille lähipiirissä käynyt näin.