Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset vanhemmat tunnevammaisia tai jotain
05.05.2006 |
Suurinpiirtein missään muualla maailmassa ei potkaista nuoria ulos kodista niin aikaisin kuin Suomessa. Siis ihan normaaleissa perheissä, ei missään sosiaalitapauksissa tai muissa joissa vanhemmat ovat poikkeuksellisen tunnevammaisia.
Meillä surraan huonoja tunnesiteitä vanhempien ja lasten välillä. Näistä on esimerkkinä se, että lapsia vaaditaan itsenäistymään varhain. Samoin nuoria vaaditaan " pärjäämään omillaan" suurinpiirtein siitä saakka kun lasta voi ulkoisten merkkien perusteella lakasta sanomasta ihan pikkulapseksi. Viimeistään 18-v:nä lapsen pitäisi elättää itsensä.
Minusta tuo on iha puhtaasti tunnevammaisuutta. Suomessa on kova historia, on ollut pakko pärjätä omillaan. Nyt on vähän aikaa ollut tilaisuus elää normaalsiti ja vähän rakastavammin. Ihanteet tälläkin palstalla ovat kuitenkin hirvittävän kylmiä ja kovia.
Kommentit (10)
Kantoliina, vaistovanhemmuus.. mitä ne ovat? Hippien kotkotuksia!
Hyvä vauva nukkuu tuttelin voimalla yöt läpeensä pariviikkoisesta siellä kuuluisassa pinniksessään ja muutenkin päivällä istuu sitterissä tai kävelytuolissa tutti suussa ja antaa äidin hoitaa kotitöitä ja " omaa aikaa" rauhassa.
Ei pidä opettaa LIIAN HYVÄLLE!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi tulen perheestä, jossa näin ei toimittu, vaan kehoitettiin katselemaan maailmaa hiukan pitempään kotoa käsin. Äitini sanoi aina myös, että ei ymmärrä, miksi nykyään koko ajan hoetaan, että yksin on pärjättävä, ennen ei voi toisen kanssa laittaa " hynttyitä yhteen" . Miksi kaikki pitäisi tehdä kovimman ja " kylmimmän" vaihtoehdon kautta? Miksi ei voi ottaa pehmeitälaskuja elämässään muulloinkin kuin ensimmäisellä luokalla?
Mustakin on outoo että päiväkodeissä kaikkien 1-3-v. ryhmien tavoitteena on omatoimisuuden tukeminen. Kyllähän se tietysti ymmärtää että opetellaan pukemaan jne mutta jotenkin sitä reippautta, omatoimisuutta ja sellaista korostetaan kauheasti. Eskari on ihan hirvee.... siellä valmennetaan kouluun kuin armeijaan ja kaikki ujoimmat ovat helisemässä. Koulussa sitten helpompaa kun siellä saa olla rauhassa sitten pienimpiä. Vanhemmat ylpeilee miten hyvin niiden lapset pärjää koulun jälkeen yksin jne. Ihan kauheeta. Sitten nuoruusiässä häilätään tosi itsenäisesti ostareilla jne. Käytöstapoja opetetaan tosi vähän lapsille, naapureita ei ainakaan Helsingissä kovin monet lapset moikkaile tai juttele. Itse aina väkisin yritän pihan lapsia tervehtiä. Juhlapöydissä ja aikuisten seurassa lapset osaavat tosi huomosti jutella ja lapset jotenkin vaan elävät keskenään...
Jotenkin tuntuu että yleisestikin Suomessa on jäänyt joku ihme sotavaihde päälle. Spartalainen meninki, muuten voi käydä niin, ettei pärjää.
Parempi se, kuin toinen äärilaita jossa " lapset" asuu vielä 30v. täysihoidossa kotona tekemättä mitään elantonsa eteen.
Tiedän että tässäkin on välimuotoja, mutta jotenkin asia on aina joko tai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja itsenäinen, sellainen on ihanteellinen suomalaislapsi.
Tarhaan vaan, 50 tuntia viikossa, se karaisee ettei vaan tule mammanpoikia ja -tyttöjä.
on hirveä hinku päästä sieltä kotoa pois, mahdolllisimman nopeasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin kotoa 23-vuotiaana, eikä silloinkaan olisi ollut mikään kiire. Hienosti olen elämässäni pärjännyt, olen nyt, 26-vuotiaana sekä maisteri että äiti, joka on onnellisesti naimisissa.
Niin ja mieheni olen tuntenut jo kymmenen vuotta. Meillä oli iso talo, jossa saatiin elellä rauhassa, mutta turvallisesti siihen asti, kunnes omaan asuntoon siirryttiin.
Olen myös huomannut noiden käytöstapojen vähyyden ja kuilun sukupolvien välillä. Meillä syötiin joka päivä perheen kesken, jokaisen oli oltava paikalla ja juteltiin päivän aikana kullekin tapahtuneista jutuista. Kerran viikossa oli päivällinen, johon haettiin isovanhemmat ja muuta lähisukua. Todella lämpimät välit omaan vanhempiini.
Pakkohan täällä on monen viedä lapset hoitoon kun on pakko mennä töihin, vrt. monet muut maat jossa verotuksella tuetaan kotihoitoa.
Ja tuo, että muka 18v. potkitaa kotoa omilleen - en tunne yhtäkään tapausta.
Nyt täällä käy 200 mammaa päivittelemässä että ' juu, niin on kauheeta ..ja kaikki muut, paitti että meillä ei kyllä...'
joopajoo
Se vasta sairasta onkin.