Vaikea päätöksenteko
Tänään sain kuulla, että saisin äitiyslomani alkuun asti töitä. Olen ollut työttömänä nyt ja kotona on 2 v tenava. Toinen lapsi olisi tulossa syyskuun lopussa. Olen koittanut hakea töitä, mutta nyt olen luovuttanut ja odottanut innolla kesää, jonka saa olla kotona. En tiedä nyt yhtään, mitä kannattaisi tehdä. Lapseni on kyllä aika arka luonne, mutta voisi olla, että saisin ystäväni hoitamaan. Hänellä on omiakin lapsia. Mutta se, että kannattaako tässä nyt enää alkaa töitä tekemään, kun saisi kesän olla vielä kaksistaan ensimmäisen kanssa ja kuinka sitten, jos tuleekin jotaki raskauden kanssa loppuvaiheessa. Ja tietysti tuo, että rahallisesti en tiedä. Joutuisin kulkemaan autolla 30 kilometriä yhteen suuntaan..voi voi...inhottavaa, kun on koittanut hakea jo vuoden verrran töitä ja sitten juuri kun on ajatellut, ettei mistään saa ja päättää toisen lapsen hankkimisesta niin napsahtaisi ja juuri kesäksi.Onko kokemuksia järkevyydestä?
Kommentit (5)
Jos olisin samassa tilanteessa teidän kanssa miettiesin mitä mulle jää käteen kun maksan matkat ja lasten hoidon???
Ja oma kantani on että alle kolme v saisi olla vielä äidin kanssa kotona kerkiää pienokainen olla päiväkodissa ja koulussa monet vuodet.
Teillähän on oikeus olla kotihoidon tuella ei tarte kun ilmoittaa kelalle et jäätte sille ja työkkäriin myös...Ei tule karensseja tai muuta.
Ja suurin pirtein sama jää käteen kun olisi töissä kun kaikki vähentää kun kotihoidon tuella kun on niin on mahdollisuus saada asumistukea.
Tämä on kantani teidän pohdiskeluunne.Samalla on aikaa valmistautua uuden vauvan tuloon sekä esikoisella että vanhemmilla.....Raskaus aika menee ohi yllättävän pian kuin aika jollion kouluun lähtö on.
Itse olin yh:na ja pojat syntyneet v2/99 ja 12/99.Olin heidän kanssa kotona koko ajan kävin välillä töissä kokeilemassa mitä se on ja jäin takaisin kotihoidon tuelle enkä katunut päivääkään.
Nyt olen saanut pojat toisen ens v. eskaan ja toinen kouluun ja meillä on tulossa vauva marraskuussa. Enkä pidä kiirettä töihin saan olla viel poikien kanssa ja tottua ajatukseen uudesta vauvasta.
Muumimamma41 rv12+3
nousemaan. Puoli vuotta on lyhyt aika, mutta pitkä aika sitten, kun pitäisi tulla toimeen minimiäitiyspäivärahalla :( Ja 30 km:n työmatka ei ole matka eikä mikään, eihän siihen mene edes kauaa.
Kotona ehdit olla hyvin esikoisen ja uuden tulokkaan kanssa, ja 2v ei ole edes pieni hoitoon lähtijä. Tsemppiä ja rohkeutta, ilman muuta kannattaa töissä käväistä :)
Jos se työssäkäynti nostaa sinun äitiyspäivärahaa, niin sinuna ottaisin työn vastaan. Ihan kuten Emmakaisa kirjoitti, puoli vuotta työssä ennen ä-lomaa on lyhyt aika ja siitä saa " korvauksena" 10kk ajalle paremman päivärahat. Ihan näin raadollisesti itse ajattelisin, että raha ratkaisee, etenkin JOS saat lapsen tuttavallesi hoitoon. (Meillä ainakin talous vetäisi liian tiukaksi jos olisin ensin minimipvärahoilla ja sitten hoitovapaalla).
Jos taas saat 2004 tulojen mukaan jo nyt samata äitiyspvärahat, eu vaikutus ole yhtä suuri. Silloin miettisin enemmän sitä saatko työssäolosta lyhyen breikin ennen uutta ä-lomaa, jolloin kotonaolo maistuu taas paremmalta ja vaikuttaako mahdollisesti tämä lyhyt työpätkä positiivisesti tulevaan työnhakuun.
Itse olin kahden aikaisemman äitiysloma/hoitovapaan välissä 6kk töissä ja koin sen pelkästään positiivisena. Kotiin oli ihana jäädä kun oli saannut vähän kokemusta työssäolon ja perhe-elämän yhdistämisestä, työllistymiseeni jatkossa tämä pätkä vaikutti positiivisesti (vähän työkokemusta) ja suuremmilla päivärahoilla pärjäsimme taloudellisesti paremmin ja saatoin jäädä pitkään hoitovapaalle kun sitä ennen oli isommat tulot.
Jokainen toki itse tekee omat ratkaisunsa, oli se sitten millainen tahansa niin onnea matkaan sinulle! :)
heti alkuun sanottava että täysin varma en ole asiasta mutta mietittäväksi laitan sulle tän...
eli kaveri puhui että haluaa olla työttömänä mieluummin kuin töissä koska hoitovapaan raha on niin pieni että työttömänä tienaa paljon enemmän. Mä siis mietin jo sitä aikaa jos ja kun haluat jäädä äitiysloman jälkeen hoitovapaalle. Tietty on riski että sitten pyydetään töihin mutta eikös silloin sitten voi jäädä kuitenkin hoitovapaalle...? toivottavasti ymmärsit ajatukseni jotta voit sitäkin puolta miettiä..
Moikka,
Olen aika samanlaisessa tilanteessa. Mun tyttö on 1v3kk ja töitä olen hakenu loppusyksystä lähtien enemmän tai vähemmän tosissaan. No, otin hätäpäissäni työn vastaan enkä oikein välittänyt mitä työtä tämä on ja nyt kaduttaa. Olin testannut plussan edellisenä päivänä ja iski paniikki, ettei kukaan palkkaa raskaana olevaa.... Olisin sitten saanut mielekkäämmän työn, mutta oli pakko kertoa raskaudesta ja se kuivui siihen...
Nyt odottelen levottomana vanhan työnantajani soittoa, jospa ottaisivat minut kesätyöläiseksi niin voisin sanoa itseni irti täältä ja kesäsijaisuuden aikana menisi myös irtisanomisen karenssiaika ohi, joten ehtisin olemaan syyskuun alusta muutaman kuun kotona esikoisen kanssa ihan rauhassa enne kakkosen tuloa.
Sitä vaan, että tunnistan tuskasi. Olo on ihan kamala, miksi otin työn kesän yli kun nyt olis ollu viimeinen mahdollisuus olla esikon kanssa kaksistaan...? Tosin uskon silti, että työssä käyminen välillä auttaa tulevaisuudessa. Jos olisin kotona monta vuotta putkeen olisin varmasti niin kypsä siihen, etten osaisi nauttia siitä. Ja tosiasia on, että työnsaanti tulevaisuudessa helpottuu kun välissä on edes jotain työkokemusta.
Päätös on vaikea, mutta teet varmasti oikean ratkaisun. jos työpaikka on mielyttävä ja työ sitä, mitä tiedät haluavasi niin ehkei olisi hullumpi idea tarttua siihen...?
Tsemppiä, Tiina 9+1, tytär 1.3v