Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemmat ihmiset välittävät vain vanhehmpien ihmisten tunteista, ei lainkaan nuoremman sukupolven?
23.09.2018 |
Tuli tämä vaan mieleen, kun minulla on aivan kamala anoppi. Olen hänestä kirjoittanut tänne ennenkin muihin ketjuihin, mutta tiivistettynä talloo minua äitinä hienovaraisesti, kaikki on aina minun syytäni, minä olen niin kamala jne. Vuosia yritti saada poikansa eroamaan minusta, mutta nyt on useamman vuoden vain sietänyt minua, esittäen että pitää minusta. Nyt tuntuu olevan taas aluillaan minun haukkumiseni ympäriinsä, kun oli miehellekin sanonut että minä olen nyt saanut aivopestyä mieheni.
Meillä on paljon välimatkaa sukulaisiin, joten kun anopin äiti, isomummu siis, kävi meillä jokin aika sitten, annettiin joululahjat hänelle, jotta hän voi ne sitten antaa oikeille ihmisille entisessä kotikaupungissamme. Tänä vuonna en tehnyt mitään anopille, koska on viimeiset 4 vuotta aina sanonut, ettei halua mitään, älkää vain tehkö. Neulon joka vuosi kaikille jotakin, koska meillä ei kyllä ole varaa ostella ihmisille lahjoja. Päätin, että ei sitten tehdä, kun ei kerran arvosta eikä halua. Jätin muutaman muunkin ihmisen lahjan pois, koska heiltä emme ole saaneet yhtään mitään nyt 3 vai 4 vuoteen. Tuntuu turhalta käyttää rahaa heidän lahjoihinsa.
Kuitenkin, anopin äiti lähetti meille pari kuvaa postissa ja mukana oli kirje. Siinä luki, että tässä nyt nämä kuvat ja hän haluaa sanoa yhden asian. Ei saada unohtaa anoppia joululahjoissa, koska se on niin kovin tärkeää miehen äidille, vaikka sanoisi ettei toivo mitään.
Mietin vain, että tätä on jatkunut vuosia, ihan sama mitä anoppi on tehnyt, aina isomummu on sitä mieltä, että hän nyt vaan on sellainen ja sitä pitää kestää. On tottakai oma lapsi, mutta jopa silloin kun anoppi haukkui minut ympäri kyliä, suoranaisesti valehteli minusta ihmisille, yritti kaikin tavoin hankaloittaa elämääni, lopulta jopa uhkasi fyysistä koskemattomuuttani, hän oli sitä mieltä, että sellainen se nyt vain on, ei siitä kannata kiukutella. Hän on saanut lapsen ollessaan todella nuori, muistaakseni 15- tai 16-vuotias, eikä ole kasvattanut tätä. Siinä tietysti suurin syy, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy, saa ihan uhmaikäisen raivareita, kun ei saa tahtoaan läpi. Kun mieheni oli lapsi, jos ei totellut, anoppi rupesi aina itkemään, henkistä väkivaltaa siis. Yrittää sitä vieläkin kaikessa, jos ei sa tahtoaan läpi. Minusta silti tuntuu, on aina tuntunut, että anopilla on jokin mielisairaus, käyttäytyy jotenkin niille ominaisella tavalla.
Mutta miksi vain anopin tunteet merkitsee tässä asiassa? Entä meidän perhe? Miksei meidän perheemme tunteet merkitse (taaskaan) mitään? Voisiko joku vanhmepi ihminen, joka ajattelee tällä tavalla, että aina nuorempien tulee muistaa vanhempia ihmisiä, ettei heille tule paha mieli, ihan sama mitä ovat tehneet, kertoa miksi ajattelevat näin?
Kommentit (55)
Ai. Yhden ihmisperseen takia teet tällaisen yleistyksen otsikossa? Miksi nuoret ovat niin kiittämättömiä?😁 Siinä sinulle toinen yleistys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipahan melkoisen höperö yleistys aloittajalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei taas ! Anteeksi ei vain jaksaisi vaikka eihän minua kukaan pakota lukemaan.
Kylillä haukkuminen ja aivopesusta puhuminen ei ole hienovaraista lyttäystä
Henk.koht mua masentaa ja v*tuttaa nämä täyshulluista henkistä väkivaltaa harjoittavista anopeista ja äideistä kertovat keskustelut.Vaikka vain osa olisi totta ja ainahan on kyse subjektiivisestä kokemuksesta.
Miten helvetissä puolet ikäluokastani on täysin käytös/mielenterveys häiriöisiä?
>60v
Sodan jaloista syntyi sellaista sutta ja sekundaa. Sinun ikäpolvesi on täysin paska katsomaan omia vikojaan ja myöntämään ne. Sen sijaan lapsianne kasvatitte jokaista vikaa haukkuen ja arvostellen. Turha nyt itkeä, kun teitä ei kukaan rakastakaan.
ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
60+ sukupolvet kasvattivat lapsilleen paskan itsetunnon ja miettimään vain omia vikojaan, jotta he itse saavat rellestää, sillä niin ikään surkealla itsetunnollaan varustettuina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku yleistyksestä jankuttaja on nyt pesiytynyt tähän ketjuun ilmeisesti. Pahoittelen nyt jos pahoitin jonkun mielen yleistämällä asiaa, mutta tämä tuntuu olevan aika yleinen ongelma. En pysty otsikkoa muokkaamaan, joten se jää nyt pakosti tuollaiseksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
Kai uhmakohtausten ja itkujen takana on jotain vikoja? Nuohan eivät muuten sinänsä ole mikään vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
Kai uhmakohtausten ja itkujen takana on jotain vikoja? Nuohan eivät muuten sinänsä ole mikään vika.
Muuta en tähän osaa sanoa, kuin että miehen ollessa lapsi, äitinsä sai hänet tekemään asiat tahtomallaan tavalla itkemällä ja sanoi "Katso nyt, äiti itkee koska et tee asiaa x/teet asian x". Luulisin, että se juontaa juurensa sieltä, yrittää vieläkin saada miehen taipumaan tahtoonsa tällä tavalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
Kai uhmakohtausten ja itkujen takana on jotain vikoja? Nuohan eivät muuten sinänsä ole mikään vika.
Muuta en tähän osaa sanoa, kuin että miehen ollessa lapsi, äitinsä sai hänet tekemään asiat tahtomallaan tavalla itkemällä ja sanoi "Katso nyt, äiti itkee koska et tee asiaa x/teet asian x". Luulisin, että se juontaa juurensa sieltä, yrittää vieläkin saada miehen taipumaan tahtoonsa tällä tavalla.
Ap
Unohdin tietty kirjoittaa toisen asiani tuohon viestiin. Hänelle on myö sanottu siitä, kun puhuu ihmisille ilkeästi, haukkuu heitä ja siitäkin, kun uhkasi minua. Hänen mielestään nekin ovat mielipiteitä ja hän saa ne sanoa. Hänellä on oikeus niihin.
Juu tottakai on oikeus mielipiteisiin, mutta hän ei ensinnäkään kestä yhtään, jos hänelle sanoo ilkeästi takaisin, eikä hän ollenkaan mieti, että voisi sanoa asiansa niin, ettei aina loukkaisi muiden tunteita. Sitten jos joku loukkaa hänen tunteitaan, mylvii kuin sumutorvi siitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä aikuisia ihmisiä, jotka lähtevät typerään joululahjarumbaan mukaan. Ja vieläpä syyskuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
Kai uhmakohtausten ja itkujen takana on jotain vikoja? Nuohan eivät muuten sinänsä ole mikään vika.
Muuta en tähän osaa sanoa, kuin että miehen ollessa lapsi, äitinsä sai hänet tekemään asiat tahtomallaan tavalla itkemällä ja sanoi "Katso nyt, äiti itkee koska et tee asiaa x/teet asian x". Luulisin, että se juontaa juurensa sieltä, yrittää vieläkin saada miehen taipumaan tahtoonsa tällä tavalla.
Ap
Unohdin tietty kirjoittaa toisen asiani tuohon viestiin. Hänelle on myö sanottu siitä, kun puhuu ihmisille ilkeästi, haukkuu heitä ja siitäkin, kun uhkasi minua. Hänen mielestään nekin ovat mielipiteitä ja hän saa ne sanoa. Hänellä on oikeus niihin.
Juu tottakai on oikeus mielipiteisiin, mutta hän ei ensinnäkään kestä yhtään, jos hänelle sanoo ilkeästi takaisin, eikä hän ollenkaan mieti, että voisi sanoa asiansa niin, ettei aina loukkaisi muiden tunteita. Sitten jos joku loukkaa hänen tunteitaan, mylvii kuin sumutorvi siitä.
Ap
Miksi ette ole vain katkaisseet jo välejä? Siis tämä ei ole syytös, vaan huolen ilmaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä on villasukat. Olisko tunnereaktio nyt ihan vähän liioiteltu?
Miehesi isoäiti joutuu kuuntelemaan tyttärensä valitusvirsiä, siinä syy että teidän pitäisi käyttäytyä "kunnolla". Isomummoikäinen ei enää jaksa kasvattaa tytärtään, onko koskaan jaksanut? Toisaalta aikuisten ihmisten kasvattaminen... kuka jaksaa tai haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31: Annan tottakai aina joululahjat isomummulle mukaan, kun täällä käy. Tänä vuonna kävi jo syyskuussa.
32: Itsekin ihmettelen jo samaa. Minä olen ihan valmis katkaisemaan välit kokonaan, oli niin ihanan rauhallista aikanaan kun olimme puoli vuotta totaalisessa välirikossa. En kuitenkaan koe oikeudekseni päättää tätä mieheni puolesta, tällä hetkellä hän on sitä mieltä, että meille ei tarvitse tulla, mutta välien pysyminen tai katkaisu riippuu anopin seuraavasta siirrosta.
Ja onhan anopista joskus ollut apua, kun on ostanut meille jonkin tavaran, jonka todella tarvitsimme, mutta siihen säästäminen olisi vienyt todella kauan. Näistä toki jaksaa muistuttaa vuosia jälkikäteen. Vetää sen aina myös esiin, miten hän silloinkin sen meille osti ja tässä on kiitos. Yleensä nousee ilmoille tämä lause, kun vedämme rajoja lapsen suhteen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Nykyään pidän, nuorempana en osannut kun olin kasvatettu hyvin alistuvaksi ja minua sai heitellä ihan miten vain. Mieheni puolusti minua silloinkin, mutta koska asui vielä kotona, alaikäisiä kun vielä olimme, ei paljoa voinut tehdä.
Kun muutimme yhteiseen kotiimme, mies puolusti minua ihan erilaisella raivolla, jonka takia äitinsä onkin nyt sietänyt minua useamman vuoden.
Siinä olet oikeassa, että anoppi ei myönnä vikojaan, ei koskaan ole myöntänyt, vaikka niistä hänelle on sanottu. Esim. uhmakohtauksensa, itkunsa yms. Ne ovat kuulemma mielipiteitä.
Ap
Minkä ikäinen mahdat olla?
Miksi antaa Joululahjoja? Meillä lopetettiin jo vuosikymmeniä sitten. Tavara helvetti joka huussollissa. Konmaria enemmän tarvis. Ihmisiä voi muistaa ihan muulla tavalla kuin tavaroilla. Hetki aikaa antaa ehkä tärkeintä. Aikuisille varsinkaan ei mitään tavaraa anneta. Lapset voi ilahtuakin niistä. Sekin riippuu iästä. Pienet iloitsee tavarastakin isot lahjarahasta.
Ap käytää aikaasi viisammin. Roikut täällä sivuilla joka ikinenpäivä. Jauhat tarinaa anopista
, appiukosta, miehestä,suvusta ym. aina perus negatiivisesti. Sinulla on varmaan pahaolla tulee mieleeni.
Niissäpahanolon tunteissa rypeminen saa vain ahdistumaan ja lopulta masentuu.
Ole lastesi kanssa miehesi kanssa nauti heistä katso rakastavasti ja mieti jos viettäisit sen täällä roikkumasi ajan heidän kanssaan. Väkivaltaa se on jos lapset on yksikseen ja äiti koneella jatkuvasti. Itse käyn täällä 1 vko ja aina löydän sinut. Hanki arvokkaampi elämä. Mene töihin jos et kotona saa itseäsi ilosemmaksi. Tarkista nyt elämänarvosi onko se tätä jatkuvaa toisten arvostelua vai itsesi näköistä sydämmen täyttävää iloa ja rauhaa elää eläämääsi. Tavataan taas täällä, mutta positiivisella viestillä.
Vierailija kirjoitti:
31: Annan tottakai aina joululahjat isomummulle mukaan, kun täällä käy. Tänä vuonna kävi jo syyskuussa.
32: Itsekin ihmettelen jo samaa. Minä olen ihan valmis katkaisemaan välit kokonaan, oli niin ihanan rauhallista aikanaan kun olimme puoli vuotta totaalisessa välirikossa. En kuitenkaan koe oikeudekseni päättää tätä mieheni puolesta, tällä hetkellä hän on sitä mieltä, että meille ei tarvitse tulla, mutta välien pysyminen tai katkaisu riippuu anopin seuraavasta siirrosta.
Ja onhan anopista joskus ollut apua, kun on ostanut meille jonkin tavaran, jonka todella tarvitsimme, mutta siihen säästäminen olisi vienyt todella kauan. Näistä toki jaksaa muistuttaa vuosia jälkikäteen. Vetää sen aina myös esiin, miten hän silloinkin sen meille osti ja tässä on kiitos. Yleensä nousee ilmoille tämä lause, kun vedämme rajoja lapsen suhteen.
Ap
Joo just. Eli antamisen taustalla on jos nyt ei tietoinen niin ehkä tiedostamaton tarve hallitakin saajia sitten.
Kyllä päässä täytyy olla jotain vikaa kun syyskuussa lähettää joululahjoja ja välittää anopin sanomisista, joka ilmeisesti asuu Uudessa Seelannissa? tai ainakin hyvin vaikeiden yhteyksien takana.
33: Vaikka nyt kyseessä ovatkin vain villasukat, ajattele asiaa toiselta kantilta. Tiedät, että joku ihminen vihaa sinua, mutta kaikki ovat sitä mieltä, että on todella pikkumaista, jos et anna hänelle rahaa. Kärjistetty esimerkki, kyllä, mutta rinnastettavissa tähän. Miksi käyttäisin rahaa hänen lahjaansa ja ennen kaikkea vähäistä aikaani?
34: Onko se meidän vikamme, ettei kasvattanut lastaan? Kyllä minä ainakin omaa lastani kasvatan, onhan hänet parempi kasvattaa nyt 18 vuoden aikana, kuin kuunnella valitusta milloin mistäkin seuraavat 40 vuotta. Ja tietysti myös anoppi on koko ajan sotajalla oman äitinsä kanssa, milloin mistäkin. Yksi heidän riidoistaan on jäänyt mieleeni, kun anoppi uhkasi viedä äitinsä mökiltä ikkunat jonkin riidan takia.
Ap
No en tietenkään tarkoittanut kaikilla, mutta tuntuu olevan aika suuressa osassa tällainen ajattelutapa, kun jatkuvasti niistä saa lukea milloin mistäkin.
Ap