Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemmat ihmiset välittävät vain vanhehmpien ihmisten tunteista, ei lainkaan nuoremman sukupolven?
23.09.2018 |
Tuli tämä vaan mieleen, kun minulla on aivan kamala anoppi. Olen hänestä kirjoittanut tänne ennenkin muihin ketjuihin, mutta tiivistettynä talloo minua äitinä hienovaraisesti, kaikki on aina minun syytäni, minä olen niin kamala jne. Vuosia yritti saada poikansa eroamaan minusta, mutta nyt on useamman vuoden vain sietänyt minua, esittäen että pitää minusta. Nyt tuntuu olevan taas aluillaan minun haukkumiseni ympäriinsä, kun oli miehellekin sanonut että minä olen nyt saanut aivopestyä mieheni.
Meillä on paljon välimatkaa sukulaisiin, joten kun anopin äiti, isomummu siis, kävi meillä jokin aika sitten, annettiin joululahjat hänelle, jotta hän voi ne sitten antaa oikeille ihmisille entisessä kotikaupungissamme. Tänä vuonna en tehnyt mitään anopille, koska on viimeiset 4 vuotta aina sanonut, ettei halua mitään, älkää vain tehkö. Neulon joka vuosi kaikille jotakin, koska meillä ei kyllä ole varaa ostella ihmisille lahjoja. Päätin, että ei sitten tehdä, kun ei kerran arvosta eikä halua. Jätin muutaman muunkin ihmisen lahjan pois, koska heiltä emme ole saaneet yhtään mitään nyt 3 vai 4 vuoteen. Tuntuu turhalta käyttää rahaa heidän lahjoihinsa.
Kuitenkin, anopin äiti lähetti meille pari kuvaa postissa ja mukana oli kirje. Siinä luki, että tässä nyt nämä kuvat ja hän haluaa sanoa yhden asian. Ei saada unohtaa anoppia joululahjoissa, koska se on niin kovin tärkeää miehen äidille, vaikka sanoisi ettei toivo mitään.
Mietin vain, että tätä on jatkunut vuosia, ihan sama mitä anoppi on tehnyt, aina isomummu on sitä mieltä, että hän nyt vaan on sellainen ja sitä pitää kestää. On tottakai oma lapsi, mutta jopa silloin kun anoppi haukkui minut ympäri kyliä, suoranaisesti valehteli minusta ihmisille, yritti kaikin tavoin hankaloittaa elämääni, lopulta jopa uhkasi fyysistä koskemattomuuttani, hän oli sitä mieltä, että sellainen se nyt vain on, ei siitä kannata kiukutella. Hän on saanut lapsen ollessaan todella nuori, muistaakseni 15- tai 16-vuotias, eikä ole kasvattanut tätä. Siinä tietysti suurin syy, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy, saa ihan uhmaikäisen raivareita, kun ei saa tahtoaan läpi. Kun mieheni oli lapsi, jos ei totellut, anoppi rupesi aina itkemään, henkistä väkivaltaa siis. Yrittää sitä vieläkin kaikessa, jos ei sa tahtoaan läpi. Minusta silti tuntuu, on aina tuntunut, että anopilla on jokin mielisairaus, käyttäytyy jotenkin niille ominaisella tavalla.
Mutta miksi vain anopin tunteet merkitsee tässä asiassa? Entä meidän perhe? Miksei meidän perheemme tunteet merkitse (taaskaan) mitään? Voisiko joku vanhmepi ihminen, joka ajattelee tällä tavalla, että aina nuorempien tulee muistaa vanhempia ihmisiä, ettei heille tule paha mieli, ihan sama mitä ovat tehneet, kertoa miksi ajattelevat näin?
Kommentit (55)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisikohan ihan kunnon vastauksia?
Ap
Ei halua katsoa peiliin ja myöntää, että oma kasvatustyö on mennyt pieleen. Näitä riittää!
Vierailija kirjoitti:
Saisikohan ihan kunnon vastauksia?
Ap
Mieti ihan neutraalisti. Asutte kaukana. Haluat osoittaa mieltä jättämällä joululahjan väliin anopilta. Jopa julkisesti. Mitä se kertoo sinusta
Mitä haittaa olisi käyttäytyä asiallisesti?
Ei taas ! Anteeksi ei vain jaksaisi vaikka eihän minua kukaan pakota lukemaan.
Kylillä haukkuminen ja aivopesusta puhuminen ei ole hienovaraista lyttäystä
Henk.koht mua masentaa ja v*tuttaa nämä täyshulluista henkistä väkivaltaa harjoittavista anopeista ja äideistä kertovat keskustelut.Vaikka vain osa olisi totta ja ainahan on kyse subjektiivisestä kokemuksesta.
Miten helvetissä puolet ikäluokastani on täysin käytös/mielenterveys häiriöisiä?
>60v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini pahoinpiteli omia lapsiaan. Hänen äitinsä tiesi asiasta, mutta oli sitä, mieltä, ettei siihen auta puuttua. Sairasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.
Isomummu on monesti kyllä ääneen sanonut, että olisi pitänyt lapsensa kasvattaa ihan eri tavalla, katuu että oli enemmän kaveri kuin äiti. Ei kai silti sitten ihan kokonaan myönnä itselleen epäonnistuneensa.
5: Mitä haittaa anopille olisi siitä, että lopettaisi minun lyttäämiseni ja haukkumiseni? Miksi minun pitäisi käyttää perheemme vähiä varoja ihmisen lahjaan, joka inhoaa minua?
6: Itsestäkin tuntuu, että näitä on todella paljon, tiedän että näitä ketjuja on paljon, mutta halusin vain purkaa jonnekin ajatuksia. En tarkoittanut, että nuo ovat hienovaraista lyttäämistä, unohdin kirjoittaa siitä. Hän hienovaraisesti lyttää minua äitinä kun käy meillä seuraavin tavoin; syötän lapsen, anoppi kommentoi "Kyllä vielä jäi nälkä, pitää antaa lisää ruokaa", vaihdan vaipan "Vaippa on liian kireällä/löysällä", vaatteista kommentoi aina "Aika ohuet/paksut vaatteet", koti on aina liian sekainen hänen mielestään, asuinpaikka väärä, tie väärässä kohtaa, puita liikaa/liian vähän jne.
7: Anteeksi, mieleeni vain tuli aina muutama asia lisää, josta piti kirjoittaa, enkä muistanut tarkistaa, tuliko teksti kuinka selkeään muotoon.
8: Olen pahoillani, en käsitä miten tuollaiseen ei puututa. Tuohon aikaan silti on kuritettu fyysisesti paljon lapsia, silloin se oli ok.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.
Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Isomummu on monesti kyllä ääneen sanonut, että olisi pitänyt lapsensa kasvattaa ihan eri tavalla, katuu että oli enemmän kaveri kuin äiti. Ei kai silti sitten ihan kokonaan myönnä itselleen epäonnistuneensa.
5: Mitä haittaa anopille olisi siitä, että lopettaisi minun lyttäämiseni ja haukkumiseni? Miksi minun pitäisi käyttää perheemme vähiä varoja ihmisen lahjaan, joka inhoaa minua?
6: Itsestäkin tuntuu, että näitä on todella paljon, tiedän että näitä ketjuja on paljon, mutta halusin vain purkaa jonnekin ajatuksia. En tarkoittanut, että nuo ovat hienovaraista lyttäämistä, unohdin kirjoittaa siitä. Hän hienovaraisesti lyttää minua äitinä kun käy meillä seuraavin tavoin; syötän lapsen, anoppi kommentoi "Kyllä vielä jäi nälkä, pitää antaa lisää ruokaa", vaihdan vaipan "Vaippa on liian kireällä/löysällä", vaatteista kommentoi aina "Aika ohuet/paksut vaatteet", koti on aina liian sekainen hänen mielestään, asuinpaikka väärä, tie väärässä kohtaa, puita liikaa/liian vähän jne.
7: Anteeksi, mieleeni vain tuli aina muutama asia lisää, josta piti kirjoittaa, enkä muistanut tarkistaa, tuliko teksti kuinka selkeään muotoon.
8: Olen pahoillani, en käsitä miten tuollaiseen ei puututa. Tuohon aikaan silti on kuritettu fyysisesti paljon lapsia, silloin se oli ok.
Ap
8 jatkaa: Pahoinpitelyt tapahtuivat 1980- luvulta 2000-luvulle. Olivat siinä vaiheessa jo lain mukaan kiellettyä toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen huolehtikoon itse oman sukunsa lahjoista. Minä huolehdin äitini, mies vanhempansa, tosin huomiointi on vastavuoroista. Lisäksi meillä on varaa lahjoihin, eikä meitä kiusata suvun toimesta.
Vähät rahansa voi hyvällä omallatunnolla sijoittaa perheen omaan joulunviettoon, eikä ilkeilevän suvun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummu on monesti kyllä ääneen sanonut, että olisi pitänyt lapsensa kasvattaa ihan eri tavalla, katuu että oli enemmän kaveri kuin äiti. Ei kai silti sitten ihan kokonaan myönnä itselleen epäonnistuneensa.
5: Mitä haittaa anopille olisi siitä, että lopettaisi minun lyttäämiseni ja haukkumiseni? Miksi minun pitäisi käyttää perheemme vähiä varoja ihmisen lahjaan, joka inhoaa minua?
6: Itsestäkin tuntuu, että näitä on todella paljon, tiedän että näitä ketjuja on paljon, mutta halusin vain purkaa jonnekin ajatuksia. En tarkoittanut, että nuo ovat hienovaraista lyttäämistä, unohdin kirjoittaa siitä. Hän hienovaraisesti lyttää minua äitinä kun käy meillä seuraavin tavoin; syötän lapsen, anoppi kommentoi "Kyllä vielä jäi nälkä, pitää antaa lisää ruokaa", vaihdan vaipan "Vaippa on liian kireällä/löysällä", vaatteista kommentoi aina "Aika ohuet/paksut vaatteet", koti on aina liian sekainen hänen mielestään, asuinpaikka väärä, tie väärässä kohtaa, puita liikaa/liian vähän jne.
7: Anteeksi, mieleeni vain tuli aina muutama asia lisää, josta piti kirjoittaa, enkä muistanut tarkistaa, tuliko teksti kuinka selkeään muotoon.
8: Olen pahoillani, en käsitä miten tuollaiseen ei puututa. Tuohon aikaan silti on kuritettu fyysisesti paljon lapsia, silloin se oli ok.
Ap
8 jatkaa: Pahoinpitelyt tapahtuivat 1980- luvulta 2000-luvulle. Olivat siinä vaiheessa jo lain mukaan kiellettyä toimintaa.
Pitkäänhän vielä tuon jälkeen se oli monille ihmisille ok pahoinpidellä lapsiaan, vaikka oli kiellettyä. Ihmettelen kyllä, ettei siihen puututtu miltään taholta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei taas ! Anteeksi ei vain jaksaisi vaikka eihän minua kukaan pakota lukemaan.
Kylillä haukkuminen ja aivopesusta puhuminen ei ole hienovaraista lyttäystä
Henk.koht mua masentaa ja v*tuttaa nämä täyshulluista henkistä väkivaltaa harjoittavista anopeista ja äideistä kertovat keskustelut.Vaikka vain osa olisi totta ja ainahan on kyse subjektiivisestä kokemuksesta.
Miten helvetissä puolet ikäluokastani on täysin käytös/mielenterveys häiriöisiä?
>60v
Ja me kasvatimme tämän täydellisen sakin mollaamaan vanhempiaan.
Mitä ihmettä kaikilla maailman vanhemmilla sukupolvilla on tekemistä tän sun lähisukusi yksilöiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisikohan ihan kunnon vastauksia?
Ap
Mieti ihan neutraalisti. Asutte kaukana. Haluat osoittaa mieltä jättämällä joululahjan väliin anopilta. Jopa julkisesti. Mitä se kertoo sinusta
Mitä haittaa olisi käyttäytyä asiallisesti?
Sehän olisi toisen vikojen hyväksymistä. Hyväksyykö anoppi kenenkään vikoja? Ei. Siksi kuritus.
ei ap
Vierailija kirjoitti:
Jokainen huolehtikoon itse oman sukunsa lahjoista. Minä huolehdin äitini, mies vanhempansa, tosin huomiointi on vastavuoroista. Lisäksi meillä on varaa lahjoihin, eikä meitä kiusata suvun toimesta.
Vähät rahansa voi hyvällä omallatunnolla sijoittaa perheen omaan joulunviettoon, eikä ilkeilevän suvun.
Aloin siksi neuloa lahjat kaikille, koska neulon paljon mielelläni ja omat kaapit olivat täynnä, mutta silti teki mieli neuloa. Neulon paljon varastoon miehille ja naisille ja sieltä aina jouluisin otan joululahjat ja mietin kelle annan mitäkin.
Tänä vuonna nyt saavat jäädä ilman ainakin anoppi ja muutama sukulainen, joilta ei ole saatu mitään vuosiin. Ei tietysti tarvitsisi aina antaa lahjaa, mutta kun ei heistä edes kuulu koskaan mitään. Sitten kuullaan isomummulta miten x-pappa/mummu on vihainen, kun ei soitettu heidän syntymäpäivänä/jouluna/juhannuksena/nimipäivänä/muuten vaan.
Tämäkin on outoa, että suvussa on käsitys, että nuorten sukupolvien kuuluu pitää yhteyttä vanhempaan ja lahjoa tätä, mutta tämä ei päde toisinpäin ja sitten saa suuttua. Minusta ihan naurettavaa odottaa meiltä tällaista, koska se ei ole vastavuoroista. Lisänä vielä se, että rahatilanteemme ei ole mitenkään kovin hyvä, toisin kuin näillä sukulaisilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6 jatkaa.
Jos anoppi on ilmoittanut,että ei lahjoja niin silloin ei lahjota.
Seiskoon puheidensa takana.Jos palot nenään niin silloin on kyse "enhän minä nyt mitään ,mitäs minulla on nyt on väliä jne" tekopyhyydestä jonka tarkoitus on vain kerjätä huomiota ja sääliä.Anoppi tekee tätä kaikessa mahdollisessa. Soittelee miehelle itkupuheluita, miten hänet on unohdettu eikä hänestä välitetä. Yleensä kuitenkin soittaa vain riitaa haastaakseen.
Nyt miehen kanssa päätettiinkin, että kieriskelköön itsesäälissään ihan rauhassa, eikä ole meille mitään asiaa, kun minua taas alkoi haukkumaan. Olen ajatellut, että minun tekemiseni anopin kanssa on nyt tehty. Mies olkoon tekemisissä/väleissä jos haluaa, mutta minä en enää jaksa. Koskaan ei tiedä, milloin taas hyökkää minun kimppuuni.
Ap
Hyvä että pidät puoliasi. Anoppi on viallinen ihminen, joka ei suostu myöntämään omia vikojaan. Tuollaiset pitäisi kaikki vain tap paa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isomummu on monesti kyllä ääneen sanonut, että olisi pitänyt lapsensa kasvattaa ihan eri tavalla, katuu että oli enemmän kaveri kuin äiti. Ei kai silti sitten ihan kokonaan myönnä itselleen epäonnistuneensa.
5: Mitä haittaa anopille olisi siitä, että lopettaisi minun lyttäämiseni ja haukkumiseni? Miksi minun pitäisi käyttää perheemme vähiä varoja ihmisen lahjaan, joka inhoaa minua?
6: Itsestäkin tuntuu, että näitä on todella paljon, tiedän että näitä ketjuja on paljon, mutta halusin vain purkaa jonnekin ajatuksia. En tarkoittanut, että nuo ovat hienovaraista lyttäämistä, unohdin kirjoittaa siitä. Hän hienovaraisesti lyttää minua äitinä kun käy meillä seuraavin tavoin; syötän lapsen, anoppi kommentoi "Kyllä vielä jäi nälkä, pitää antaa lisää ruokaa", vaihdan vaipan "Vaippa on liian kireällä/löysällä", vaatteista kommentoi aina "Aika ohuet/paksut vaatteet", koti on aina liian sekainen hänen mielestään, asuinpaikka väärä, tie väärässä kohtaa, puita liikaa/liian vähän jne.
7: Anteeksi, mieleeni vain tuli aina muutama asia lisää, josta piti kirjoittaa, enkä muistanut tarkistaa, tuliko teksti kuinka selkeään muotoon.
8: Olen pahoillani, en käsitä miten tuollaiseen ei puututa. Tuohon aikaan silti on kuritettu fyysisesti paljon lapsia, silloin se oli ok.
Ap
8 jatkaa: Pahoinpitelyt tapahtuivat 1980- luvulta 2000-luvulle. Olivat siinä vaiheessa jo lain mukaan kiellettyä toimintaa.
Pitkäänhän vielä tuon jälkeen se oli monille ihmisille ok pahoinpidellä lapsiaan, vaikka oli kiellettyä. Ihmettelen kyllä, ettei siihen puututtu miltään taholta.
Ap
On yhä monille ihmisille ok. Sairaita perheitä ja sukuja on paljon.
Koita kasvaa aikuiseksi. Mikset vaan neulo tms .