Onko rumuudessa/keskinkertaisessa ulkonäössä mitään hyviä puolia?

Ei ole. Mutta rumuudestakin huolimatta voi pärjätä.

Ei ulkonäön tarvitse antaa määritellä ihmistä. Jokainen on mikä on ja riittävä sellaisena. Kannattaa keskittyä sisältöön ja mielekkyyteen eikä peiliin.

Kukaan ei ahdistelee baarissa, Ei läiski pepulle eikä ehdottele seksiä. Nämä ainakin hyviksiä

Onko, koska rumuutta tarvitaan määrittelemään kauneus. 

90% ihmisistä on tavallisia ei kauniita ei kauhean rumia, jokaisessa on joku "vika" mutta todella ruma ihminen on vikoja täynnä, ja taas kauniilla ei ole yhtään vikaa. Todella kauniit ja rumat on todella harvinaisia. Joten mitä siitä nyt voi sitten vetää johtopäätöstä että onko tavallisesta ulkonäöstä hyötyä ja haittaa. 

Jos on epätavallisen kaunis tai ruma niin silloin sut huomataan ja joudut silmätikuksi, toki rumalle se on varmasti ikävämpää kuin kauniille mutta ei se kauniillekaan aina varmaan ole vain positiivinen asia.

Kukaan ei ole täydellinen kun ihmisen kokonaisuutta katsotaan, edes Jeesus ei ollut täydellinen vaikka oli Jumalan poika, joten miten ihmiset voisi olla? Eikä ihmisten kuulukaan olla täydellisiä koska sitten ihmiset olisivat myös samanlaisia, jokaisen ihmisen kuuluu olla oma persoonansa, erilainen kuin muut, edes jossain.

Onhan siinä paljonkin hyviä puolia! Näin erittäin rumana ja lihavana naisena voin aivan rauhassa olla hyvä ystävä miesten kanssa eikä kukaan kuvittele yhtään mitään tai yritä mitään. Saan olla aivan rauhassa kaduilla yms., varsinkin nyt kun on tämä metoo-aika olen tajunnut että olen nähtävästi maailman ainoa nainen jota kukaan ei koskaan seksuaalisesti ahdistellut.

Paras puoli on kuitenkin se että olen edennyt urallani todella hyvin. Miespuoliset pomoni ovat voineet rauhassa antaa minulle ylennyksiä ja vaativia tehtäviä koska ihmisen pitäisi olla mielenvikainen jos väittäisi että olen jotenkin "reittä pitkin" edennyt. Ajatuskin on täysin järjetön.

Samaten kukaan naispuolinen työkaveri ei ole minulle kateellinen, vaan kaikki ovat ystävällisiä ja kivoja. Vaikka olen työpaikalla heitä paremmassa asemassa, he kaikki kuitenkin tietävät olevansa paljon minua kauniimpia ja se on naisille tärkeää. Heillä on siis varaa olla minulle mukava.

Ulkonäöllä ei voi päteä, joten tulee kehitettyä luonnetta ja taitoja enemmän.

Joskus yritin löytää rumuudesta hyviä puolia ja koetin ajatella, että ainakaan kukaan ei ole kanssani pelkän ulkonäön tai seksin vuoksi tai yritä käyttää hyväksi. Paskapuhetta. Minua ON painostettu seksiin ja kanssani on oltu pinnallisista syistä (taloudelliset ym. hyötyseikat). Jos sattuu olemaan ruma ja sen lisäksi huonoitsetuntoinen, joutuu erittäin helposti alistetuksi ja ties millaisten kiusaajien ja hyväksikäyttäjien saaliiksi. 

Kolmoselle sanoisin, että minua on rumuudesta huolimatta myös ahdisteltu. Uhrin ollessa ruma tai ei-kauneusstandardien mukainen siihen ahdisteluun liittyy usein erityisen nöyryyttäviä elementtejä: tyyliin "Oot aika ruma, mutta ehkä pussi päässä kelpaisit pantavaksi" jne. 

Luotettavampi ja vähemmän pelottava kumppani. Liian kaunis voi olla tottunut saamaan kaiken helpolla ja mahdollisesti etsii "tasokkaampaa" kumppania.

Meetoon aikana erittäinkin positiivinen asia. Minua ei ole koskaan seksuaalisesti ahdistelu ulkonäköni ansiosta.

Sinulle ei olla kateellisia ulkonäöstäsi toisin kuin paremmannäköisille kanssaeläjillesi. Jos sinusta pidetään, tiedät sen johtuvan luonteestasi eikä ulkonäöstäsi. Kun vanhenet, rupsahtaminen ei tule samanlaisena järkytyksenä kuin paremmannäköiselle. Sinua ei pidetä uhkana saman sukupuolen edustajien taholta, ystävystyminen helpompaa. Sinulle ei olla katkeria ulkonäkösi takia. Olet todennäköisesti uskottavampi kuin kauniit/komeat, joita pidetään usein pinnallisina tyhjäpäinä.

Saan jotain outoa mielihyvää siitä, kun naiset eivät voi kiinnostua musta rumuuteni takia. Turhautumisen oikein näkee heidän kasvoiltaan, kun olisin heidän mielestään hyvä kumppani, mutta eivät pääse mun ulkonäön yli :D

Vierailija kirjoitti:

Onhan siinä paljonkin hyviä puolia! Näin erittäin rumana ja lihavana naisena voin aivan rauhassa olla hyvä ystävä miesten kanssa eikä kukaan kuvittele yhtään mitään tai yritä mitään. Saan olla aivan rauhassa kaduilla yms., varsinkin nyt kun on tämä metoo-aika olen tajunnut että olen nähtävästi maailman ainoa nainen jota kukaan ei koskaan seksuaalisesti ahdistellut.

Paras puoli on kuitenkin se että olen edennyt urallani todella hyvin. Miespuoliset pomoni ovat voineet rauhassa antaa minulle ylennyksiä ja vaativia tehtäviä koska ihmisen pitäisi olla mielenvikainen jos väittäisi että olen jotenkin "reittä pitkin" edennyt. Ajatuskin on täysin järjetön.

Samaten kukaan naispuolinen työkaveri ei ole minulle kateellinen, vaan kaikki ovat ystävällisiä ja kivoja. Vaikka olen työpaikalla heitä paremmassa asemassa, he kaikki kuitenkin tietävät olevansa paljon minua kauniimpia ja se on naisille tärkeää. Heillä on siis varaa olla minulle mukava.

Joo mutta miehet eivät yleensä halua ystävystyä ruman tai epämiellyttävän naisen kanssa. Itse asiassa useimmat miehet eivät halua olla ruman naisen kanssa missään tekemisissä: "herranjumala, eihän sen kanssa voi näyttäytyä missään, kun joku voi luulla meitä pariksi! Tai entäs jos se ruma nainen alkaa kuvitella jotain ja yrittää iskeä? Hyi yök. "

Rumiakin ahdistellaan. Ehkä vähemmän kuin kauniita, mutta kyllä sitä tapahtuu. Uskoakseni ahdistelussa ei ole kyse siitä, että tekijä pitäisi kohdetta kauniina - hyvin usein kyse on vallankäytöstä, paikan näyttämisestä sille uhrille. 

- 8

Ei tarvitse tuhlata aikaansa pinnallisiin hömpötyksiin, kun tietää, ettei se oma ulkonäkö siitä kuitenkaan kummemmaksi muutu. Voi keskittää kaiken energiansa itsensä kehittämiseen niin älyllisesti kuin muutenkin. On myös helpompaa tuoda omaa älykkyyttään esiin, kun ylenpalttinen kauneus ei häikäise muita ihmisiä. Hyvää on myös se, jo mainittu, että häirintä on vähäistä. Minusta on todella voimaannuttavaa todeta, että naisen ei tarvitse olla kaunis pärjätäkseen maailmassa, vaikka kauneutta yleisesti pidetäänkin tärkeimpänä tai jopa ainoana naisen hyveenä.

Vierailija kirjoitti:

Saan jotain outoa mielihyvää siitä, kun naiset eivät voi kiinnostua musta rumuuteni takia. Turhautumisen oikein näkee heidän kasvoiltaan, kun olisin heidän mielestään hyvä kumppani, mutta eivät pääse mun ulkonäön yli :D

Jos tuo on totta niin sun pitää olla ihan helvetin ruma. Miehet kuitenkin saa olla hyvin laajalla skaalalla vaikka minkälaisia ryppy/arpinaamoja, leuattomia ja isonenäisiä ja silti joku nainen aina kiinnostuu koska miesten ei tarvitse osoittaa arvoaa ulkonäön kautta. Kunhan on pidempi kuin 160cm ja painoa ei ole niin paljon ettei pysty kävelemään. Pyörätuolissa oleminenkaan ei kuitenkaan haittaa. Useimmilla vammautuneilla/vammaisilla miehilläkin on vaimot.

Keskivertona on hyvä olla. Kaunis ja ruma aina huomataan, keskiverto sulautuu tapettiin. Tällöin ei tarvitse huomioida muitakaan, saa olla rauhassa.

Minusta on myös kiva, että "vääränlaiset" miehet harvoin kiinnostuvat minusta. Siis sellaiset, joita kiinnostavat vain kauniit kasvot ja seksikäs kroppa ja jotka haluavat rinnalleen edustusvaimon. On tavallaan helpompi löytää hyvä kumppani, kun pinnallisimmat ehdokkaat karsiutuvat heti kättelyssä. Tämä toki edellyttää sitä, että itsekin malttaa olla avoin toisen ulkonäön suhteen.

Joku voi loukkaantua jos haukutaan rumaksi, totuus etteivät monetkaan piittaa miltä näytät.

Ennemmin näin, hyvän ulkonäön tähden ollaan ilkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan jotain outoa mielihyvää siitä, kun naiset eivät voi kiinnostua musta rumuuteni takia. Turhautumisen oikein näkee heidän kasvoiltaan, kun olisin heidän mielestään hyvä kumppani, mutta eivät pääse mun ulkonäön yli :D

Jos tuo on totta niin sun pitää olla ihan helvetin ruma. Miehet kuitenkin saa olla hyvin laajalla skaalalla vaikka minkälaisia ryppy/arpinaamoja, leuattomia ja isonenäisiä ja silti joku nainen aina kiinnostuu koska miesten ei tarvitse osoittaa arvoaa ulkonäön kautta. Kunhan on pidempi kuin 160cm ja painoa ei ole niin paljon ettei pysty kävelemään. Pyörätuolissa oleminenkaan ei kuitenkaan haittaa. Useimmilla vammautuneilla/vammaisilla miehilläkin on vaimot.

En nyt ihan mitään friikkisirkustasoa ole, vaan lienee enemmän "vääränlaista rumuutta" suhteessa persoonaan ja mainitsemiini naisiin

Runsaasti kumppaneita tarjolla, siis niitä omantasoisia.