Lue keskustelun säännöt.
Mielipidettä treffimiehestä (APUA)
21.09.2018 |
Kävin treffeillä. Mies hauska, hyvin pukeutunut ja fiksun oloinen. Tapasimme siis uudestaan.
MUTTA nyt on alkanut paljastua tutustumisen myötä muutakin. Krooninen, elämää haittaava sairaus, (osin sairaudesta johtuva) työttömyys, rahattomuus, katkeruus yhteiskuntaa kohtaan, uskomukset kummallisiin salaliittoteorioihin. Saa raivokohtauksia ja reagoi mielestäni ihan kummallisen painokkaasti pieniinkin vastoinkäymisiin.
Mitäköhän tässä nyt tekisi. Jaamme osin samoja ajatuksia mutta olen itse kovalla työllä ja sinnikkyydellä päässyt työelämässä asemaan, jossa olen tyytyväinen. Miehen mielestä teen tietysti liikaa töitä, hänellä kun vapaa-aikaa riittää.
Miten kerron kauniisti sen, etteivät maailmamme kohtaa? En halua potkia lisää ihmistä, jota elämä jo on potkinut.
Ihan keski-ikäisiä jo olemme. Luulin, että olen onnistunut löytämään helmen (mitä toki osa miehen ominaisuuksista onkin) mutta kyllä peruspalikoiden olisi molemmilla hyvä olla suunnilleen samalla tavalla kunnossa.
Pelkään toisekseen miehen reaktiota asiassa, joka ei mene hänen suunnitelmiensa mukaan.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Raivokohtauksia? Lähde.
Mielestäni tämä on ihan selkeä dealbreaker. Muusta viis. Psyykenongelmainenhan tuo mies on. Etsiköön kaltaistaan seuraa, ehkä jostain löytyy joku foliohattunainen salaliittoja arvuuttelemaan. Sitä se teettää, kun roikkuu netissä yksin kaiket päivät...
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin treffeillä. Mies hauska, hyvin pukeutunut ja fiksun oloinen. Tapasimme siis uudestaan.
MUTTA nyt on alkanut paljastua tutustumisen myötä muutakin. Krooninen, elämää haittaava sairaus, (osin sairaudesta johtuva) työttömyys, rahattomuus, katkeruus yhteiskuntaa kohtaan, uskomukset kummallisiin salaliittoteorioihin. Saa raivokohtauksia ja reagoi mielestäni ihan kummallisen painokkaasti pieniinkin vastoinkäymisiin.
Mitäköhän tässä nyt tekisi. Jaamme osin samoja ajatuksia mutta olen itse kovalla työllä ja sinnikkyydellä päässyt työelämässä asemaan, jossa olen tyytyväinen. Miehen mielestä teen tietysti liikaa töitä, hänellä kun vapaa-aikaa riittää.
Miten kerron kauniisti sen, etteivät maailmamme kohtaa? En halua potkia lisää ihmistä, jota elämä jo on potkinut.
Ihan keski-ikäisiä jo olemme. Luulin, että olen onnistunut löytämään helmen (mitä toki osa miehen ominaisuuksista onkin) mutta kyllä peruspalikoiden olisi molemmilla hyvä olla suunnilleen samalla tavalla kunnossa.
Pelkään toisekseen miehen reaktiota asiassa, joka ei mene hänen suunnitelmiensa mukaan.
Katkeruus, vainoharhaisuus, raivokohtaukset ja se, että pelkäät miehen reaktiota ovat riittävä syy ottaa etäisyyttä. Jos olet todella rohkea, annat miehelle mahdollisuuden osoittaa olevansa kelvollinen kumppani kertomalla suoraan mikä sinua pelottaa/mietityttää hänen käytöksessään. Onhan marginaalisen pieni mahdollisuus, että hän ottaa kritiikin rakentavana, myöntää sinun olevan oikeassa ja kertoo haluavansa päästä irti vahingollisista ajatusmalleistaan. Silloin voit vielä miettiä, haluatko olla hänen tukenaan tässä yrityksessä. Se tulee olemaan raskasta, mutta onnistuessaan tuollainen yritys voi johtaa vahvaan ja vakaaseen, rakkauden täyttämään suhteeseen.
Todennäköisempää on, että mies ei voi myöntää vajavaisuuksiaan eikä varsinkaan ole valmis tekemään mitään niistä eroon pyrkimiseksi. Silloin on aivan ok todeta, että ette sovi tarpeeksi hyvin yhteen ja laittaa suhde asiallisesti poikki. Ei ole sinun vastuullasi jäädä potentiaalisesti vahingolliseen suhteeseen vain siksi, että toinen osapuoli on kohdannut elämässään vaikeuksia.
Kiitos. Ilahduttavaa huomata, että äippäpalstalta löytyy myös sisälukutaitoinen ihminen, joka lisäksi tuo keskusteluun järjen äänen.
Ap
Krooninen sairaus ja siitä johtuva työttömyys ja varattomuus, eivät ole mitään ongelmia.
Sen sijaan raivokohtaukset, katkeruus yhteiskuntaa kohtaan ja vainoharhaisuus... Juokse!
T. Köyhän sairaseläkeläisen vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin treffeillä. Mies hauska, hyvin pukeutunut ja fiksun oloinen. Tapasimme siis uudestaan.
MUTTA nyt on alkanut paljastua tutustumisen myötä muutakin. Krooninen, elämää haittaava sairaus, (osin sairaudesta johtuva) työttömyys, rahattomuus, katkeruus yhteiskuntaa kohtaan, uskomukset kummallisiin salaliittoteorioihin. Saa raivokohtauksia ja reagoi mielestäni ihan kummallisen painokkaasti pieniinkin vastoinkäymisiin.
Mitäköhän tässä nyt tekisi. Jaamme osin samoja ajatuksia mutta olen itse kovalla työllä ja sinnikkyydellä päässyt työelämässä asemaan, jossa olen tyytyväinen. Miehen mielestä teen tietysti liikaa töitä, hänellä kun vapaa-aikaa riittää.
Miten kerron kauniisti sen, etteivät maailmamme kohtaa? En halua potkia lisää ihmistä, jota elämä jo on potkinut.
Ihan keski-ikäisiä jo olemme. Luulin, että olen onnistunut löytämään helmen (mitä toki osa miehen ominaisuuksista onkin) mutta kyllä peruspalikoiden olisi molemmilla hyvä olla suunnilleen samalla tavalla kunnossa.
Pelkään toisekseen miehen reaktiota asiassa, joka ei mene hänen suunnitelmiensa mukaan.
Katkeruus, vainoharhaisuus, raivokohtaukset ja se, että pelkäät miehen reaktiota ovat riittävä syy ottaa etäisyyttä. Jos olet todella rohkea, annat miehelle mahdollisuuden osoittaa olevansa kelvollinen kumppani kertomalla suoraan mikä sinua pelottaa/mietityttää hänen käytöksessään. Onhan marginaalisen pieni mahdollisuus, että hän ottaa kritiikin rakentavana, myöntää sinun olevan oikeassa ja kertoo haluavansa päästä irti vahingollisista ajatusmalleistaan. Silloin voit vielä miettiä, haluatko olla hänen tukenaan tässä yrityksessä. Se tulee olemaan raskasta, mutta onnistuessaan tuollainen yritys voi johtaa vahvaan ja vakaaseen, rakkauden täyttämään suhteeseen.
Todennäköisempää on, että mies ei voi myöntää vajavaisuuksiaan eikä varsinkaan ole valmis tekemään mitään niistä eroon pyrkimiseksi. Silloin on aivan ok todeta, että ette sovi tarpeeksi hyvin yhteen ja laittaa suhde asiallisesti poikki. Ei ole sinun vastuullasi jäädä potentiaalisesti vahingolliseen suhteeseen vain siksi, että toinen osapuoli on kohdannut elämässään vaikeuksia.
Kiitos. Ilahduttavaa huomata, että äippäpalstalta löytyy myös sisälukutaitoinen ihminen, joka lisäksi tuo keskusteluun järjen äänen.
Ap
Okei, eli kun sinulle olisi kirjoittanut ohjeeksi, että juttele sen kanssa, niin olisit ollut tyytyväinen. Selvä.
kysyjäää kirjoitti:
Muuten voisin ymmärtääkin, mutta miksi on aina niin että miehen on tienattava/omistettava vähintään saman verran kuin naisenkin?
Miehet ovat valmiita pariutumaan köyhempien naisten kanssa, miksi ei toisin päin?
Puhdasta biologiaa. Nainen haluaa kumppanin, joka tarvittaessa pystyy suojelemaan lapsiaan sekä takaamaan heille parhaat eväät elämään.
Valitettavasti varakkuus on miehelle sama asia, kuin koirasriikinkukolle komea pyrstö. Hassua, jos et asiaa tajua.
Joskus rahan sijaan nainen mieltyy köyhäänkin mieheen esim. tämän säkenöivän luonteen tai erinomaisen seksin takia.
Jos mies on köyhä harmaavarpunen, naista kannattaa etsiä vastaavasta joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eipä tuo kovin helmeltä kuulosta jos jo tossa vaiheessa joutuu pelkäämään raivareita ja muutenkin epäilemään psyykkistä terveyttä. Ihmiset kuitenkin yleisesti ottaen pyrkivät alussa edes vähän skarppaamaan ja esittään ehkä parempaa mitä ovatkaan. Tuskin esim raivarit tulevaisuudessa tulevat helpottamaan vaan pikemminkin pahenemaan.
Yksinkertaisesti jätä se sika, vaikka sitten tekstiviestillä jos et muuten uskalla.
Vierailija kirjoitti:
kysyjäää kirjoitti:
Muuten voisin ymmärtääkin, mutta miksi on aina niin että miehen on tienattava/omistettava vähintään saman verran kuin naisenkin?
Miehet ovat valmiita pariutumaan köyhempien naisten kanssa, miksi ei toisin päin?Puhdasta biologiaa. Nainen haluaa kumppanin, joka tarvittaessa pystyy suojelemaan lapsiaan sekä takaamaan heille parhaat eväät elämään.
Valitettavasti varakkuus on miehelle sama asia, kuin koirasriikinkukolle komea pyrstö. Hassua, jos et asiaa tajua.
Joskus rahan sijaan nainen mieltyy köyhäänkin mieheen esim. tämän säkenöivän luonteen tai erinomaisen seksin takia.
Jos mies on köyhä harmaavarpunen, naista kannattaa etsiä vastaavasta joukosta.
Näinhän se tietenkin on. Harmittaa vain kun asiaa yritetään niin usein vääntää ja selitellä aivan toiseksi.. tulee todella tekopyhä kuva muista ihmisistä ja kaikki olisi paljon helpompi hyväksyä jos oltaisiin vain rehellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä joka on perinyt todella suuren summan rahaa ja ei ole elämässään tehnyt päivääkään töitä. Aikansa hän sen sijaan on viimeiset parikymmentä vuotta kuluttanut lähinnä videopelaamalla. Seuraa hänellä on kuitenkin aina riittänyt ja tällä hetkellä seurustelee kauniin korkeakoulutetun naisen kanssa. Kukaan näistä naisista ei ole ikinä valittanut ystäväni työttömyydestä vaan päin vastoin ovat itsekin jättäytyneet pois työelämästä kun suhde on syventynyt.
Onkohan naisten siis helpompi hyväksyä miehen työttömyys, jos mies on varakas ja valmis myös kustantamaan toisen elämän? Tarkoitus ei nyt todellakaan ole trollata, vaan koittaa ymmärtää paremmin havaitsemiani ilmiöitä..
Vaikea kieltämättä kuvitella, että kaupungin vuokra-asunnossa asuva varaton ja videopelaava elämäntapatyötön hirveästi vetäisi kauniita ja korkeakoulutettuja naisia puoleensa :D
Vierailija kirjoitti:
Raivokohtauksia? Lähde.
Niin, samaa mieltä. Mutta tee se oikein. Hänen tilanteensa sairauksiin on ilmeisesti tehnyt katkeraksi, mutta katkeran ihmisen kanssa on hirveää elää.
Kerro ihan, mitä ajattelet ja mikä epäilyttää ja kerro myös hänen hyvät puolensa ja voisit ehdottaa hänelle keskusteluapua jonkun ammatti-ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä joka on perinyt todella suuren summan rahaa ja ei ole elämässään tehnyt päivääkään töitä. Aikansa hän sen sijaan on viimeiset parikymmentä vuotta kuluttanut lähinnä videopelaamalla. Seuraa hänellä on kuitenkin aina riittänyt ja tällä hetkellä seurustelee kauniin korkeakoulutetun naisen kanssa. Kukaan näistä naisista ei ole ikinä valittanut ystäväni työttömyydestä vaan päin vastoin ovat itsekin jättäytyneet pois työelämästä kun suhde on syventynyt.
Onkohan naisten siis helpompi hyväksyä miehen työttömyys, jos mies on varakas ja valmis myös kustantamaan toisen elämän? Tarkoitus ei nyt todellakaan ole trollata, vaan koittaa ymmärtää paremmin havaitsemiani ilmiöitä..
Vaikea kieltämättä kuvitella, että kaupungin vuokra-asunnossa asuva varaton ja videopelaava elämäntapatyötön hirveästi vetäisi kauniita ja korkeakoulutettuja naisia puoleensa :D
Hei. Elämäntapatyötön ? voi johtua myös sairaudesta. Ja muutenkin ihmisten välinen kemia on mysteeri. Tiedänpä hyvin korkeallekoulutetun naisen, joka meni naimisiin putkimiehen kanssa. Epäilyä oli lähipiirissä, mutta liitto näyttää kestäneen.
Putkimiehet tienaa paaaljon enemmän kuin keskiverto korkeakoulutettu nainen... vink vink...
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on mielisairas luuseri ja sinä kyselet kannattaako moisen kanssa jatkaa?
Juokse karkuun ja kovaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät jos vaikka ihmisellä on joku sairaus..? Raivokohtaukset eivät kuulosta kovin lupaavalta. Sanot vaan, ettet halua tavata uudestaan, niin kauniisti kun asian voi esittää? Eihän se niin vaikeaa ole.
Muutamat treffit ja sun pitäisi jo ruveta pelastamaan tätä miestä? Nähdä hänet kenties ovelana salaliittoteorioiden paljastajana ja älykkönä?
Köyhä ja työtön on ihan OK, jos on jalat maassa ja päivissä sisältöä. Kyllä, sillä rahalla sitä sisältöä on helpompi hankkia, mutta ihan ilmaiseksikin pystyy hankkimaan elämäänsä mielenkiinnon kohteita. Persaukisena ei ehkä voi toteuttaa itseään matkailemalla luksuslomakohteisiin, mutta itsensä voi haastaa myös ihan hankkimalla lenkkitossut ja kirjastokortin. Tai edes kirjastokortti ei ole pakollinen, jos pysyy kirjastossa tekemässä mielikuvitusmatkojaan.
Vierailija kirjoitti:
kysyjäää kirjoitti:
Muuten voisin ymmärtääkin, mutta miksi on aina niin että miehen on tienattava/omistettava vähintään saman verran kuin naisenkin?
Miehet ovat valmiita pariutumaan köyhempien naisten kanssa, miksi ei toisin päin?Puhdasta biologiaa. Nainen haluaa kumppanin, joka tarvittaessa pystyy suojelemaan lapsiaan sekä takaamaan heille parhaat eväät elämään.
Valitettavasti varakkuus on miehelle sama asia, kuin koirasriikinkukolle komea pyrstö. Hassua, jos et asiaa tajua.
Joskus rahan sijaan nainen mieltyy köyhäänkin mieheen esim. tämän säkenöivän luonteen tai erinomaisen seksin takia.
Jos mies on köyhä harmaavarpunen, naista kannattaa etsiä vastaavasta joukosta.
Juuri näin.
Miehen taso: pituus, komeus, raha, status, luonteenpiirteet joilla hankitaan rahaa ja statusta, viettelytaidot.
Naisen status: kauneus, nuoruus (paras ikä 17-22v).
Kuulostaa ihan eräältä tuttavaltani, joka on lähemmäs 50v jo, muutamalla erotuksella.
Haluaisin että sanoisit hänelle suoraan että hän ei vaikuta henkisesti stabiililta, ja että hänen salaliittoteoriansa ovat vainoharhaisia, etkä halua tämän enempää tutustua häneen. Tämä siksi, että tämä tuttavani on myös heilastellut erinäisiä naisia, aina sillä lopputuloksella että nainen antaa paremmin tutustuttuaan pakit, mutta verhoilee sen siihen että he eivät nyt vain sovi toisilleen. Oikeasti kyseessä on miehen pääviat, mutta naiset eivät ymmärrettävistä syistä halua sitä sanoa miehelle.
Tuttavani sitten on sitä mieltä että naisella oli mustasukkainen eksä, jonka takia seurustelu piti päättää, tai että tämä tuttavani on varmaan niin ruma ja lihava(ei oikeasti ole) ettei naiset hänestä kiinnostu pitemmän päälle.
Neuvon siis ap:täkin sanomaan vain että "se jokin puuttuu", "kemiat eivät nyt sittenkään kohtaa" jne huttua.
Ja uutta matoa koukkuun!
Treffannut muutaman kerran, eikä osaa sanoa, ettei ole enää kiinnostunut. Oikeesti nyt.