Kahden pienen lapsen äidit, onko normaalia että aamusta asti on olo kuin zombiella?

Jos vauva ei vielä silloin nuku niin ota siihen sänkyyn viereen pötköttään. Noin pieni vauva ei ole vielä kovin tarkka onko se äiti hereillä vai nukkuu jos vieressä on.

Ja meillä ei ainakaan toimunut että vauva olisi vain pötköttänyt vieressä... hän oli huutavaista sorttia ja nukkui vartin pätkiä!! Eli omat päiväunetkin jäi vaikka taapero nukkui kahdet unet!!

Hormonit väsyttää myös. Mulla meni noin 2,5 kk että olin aamusin hieman " normaalimpi" mutta kyllä kaksi pientä imee voimat täysin. Jaksamista. Lepää niin paljon kuin voit.

Yksi mikä auttaa asiaan (ei poista täysin ongelmaa) on aikainen nukkumaanmeno ja jos mahdollista niin päikkärit kun lapset nukkuvat. Minut saa aamusta liikkeelle puoli pannua kahvia, joka ladataan valmiiksi jo illalla, että aamulla se zombie saa sitten vain painaa nappulaa. Aika on paras lääke. Vuoden-parin päästä jaksat taas ihan eri tavalla. Jos kovin ottaa voimille niin uskalla pyytää apua! Avun pyytäminen ei ole heikkoutta vaan rohkea ja viisas teko.

1

Meillä lapsilla ikäeroa 14 kk ja nuorempi 6 kk ikänen.



Ei oo hyvä jos oot zombie! :D Ihan oma ihana ittesi pitäisi olla..



Meillä auttaa se että minä saan mennä lasten tahtiin ja välillä yksin. Joskus otan vaan toisen lapsen mukaani.

Urheilu piristää! Mene vaikka väsyttää. Ja syö kunnolla ja terveellisesti niin et oo puutostilassa!



Pidä hoitolaukku valmiustilassa ja varaa aikaan lähtöön aina reilusti niin lapset menee omaan tahtiin eikä sun tahtiin..



Nuku paljon! Pyydä vaikka jotain tuttua katsomaan lasten perään hetkeksi niin saat levähtää.



ÄLÄ tee liikaa kotitöitä! Niitä kerkiää kyllä tehdä joko viikonloppusin kerralla pari tuntia nopsaan kun mies vahtii lapsia tai tee vaan kaikkein ehdottomimmat joko lasten kanssa tai kun nukkuu päikkyjä.



Älä vaadi itseltäsi tai esikoiselta liikoja. Miehelle kannattaa muistaa puhua eikä karjasta väsyneenä. Kukaan ei osaa lukea ajatuksia..



Paljon pitkää pinnaa ja rauhallisuutta!

Nyt olen viiden lapsen äiti enkä ole lainkaan niin väsynyt kuin olin kahden kanssa. Oikeastaan olen elämäni kunnossa nyt. Kakkosen ollessa vauva saatoin nukahtaa jopa ruokapöytään. En jaksanut pitää kauhaa kädessä, kun hämmensin ruokaa, huimasi ja törmäilin seiniin ja sitä rataa. Minulle puhkesikin fibromyalgia noihin aikoihin, koska nukuin niin huonosti.

Kaikki varmaan karjuu joskus.. Mitä väsyneempi, sitä tiukemmassa on pinna.



Mää muistutan itteeni päivittäin että esikoinen on vasta vuoden ikänen, vasta oppinu käveleen.. siis ihan keskeneränen ihmisen alku vielä PIIIIITKÄÄÄÄN!



Jos itte koittaa pysyä rauhallisena niin lapsikin rauhottuu nopeemmin kiukustaan, mutta väsyneenä ei tosiaan jaksa! Uloslähtö on melkein semmonen viisain teko niin lapsi ei kiukuttelulla hae sulta huomioo vaan keksii ulkona muuta puuhaa (kuten tunkee suun täyteen hiekkaa)!



Anna itsellesi lupa huutaa, koska sillon ei tule morkkista. Mutta ota huuto käyttöön vasta viimesessä tilanteessa, vaikka jos lapsi on vaarassa teloa itsensä tai toisia.



Tee kodista semmonen jossa ei tartte aina pelätä et mitä lapsi mahtaa löytää. Kynät, meikit, hiussuihkeet.. Kaikki ylös tai kaappiin jonka saa suljettua vaikka semmosella koukkulukolla.



Lapsen huomion suuntaaminen johonkin sallittuun hommaan auttaa siihen ettei lapsi harmistu ja ala huutaan kun otat pois kielletystä paikasta. Jos jankutat lapselle eitä niin lapsi kyllästyy eikä keksi mitään järkevää puuhaa.. Ainakaan ei mun lapseni!! :D



7

Ei siis tottele YHTÄÄN. Katsoo vaan uhmakkaasti silmiin, ei ole kuulevinaan tai tajuavinaan... arrgh. Ihanaa :-)



ap

Vauva 1kk ja esikoinen 2,5v ja voin kertoa että zombie olo on täälläkin välillä, mua on tosin auttanut että menen nukkumaan iltaisin aiemmin.

On päiviä jolloin menee tosi hyvin, sitten taas päiviä et pinna on tiukalla tosissaan. Uskon että tämä helpottuu esikoisen uhman mennessä ja vauvan kasvaessa. Tsemppiä ja jaksamista!