Lue keskustelun säännöt.
Mies alistaa lasta eikä ymmärrä tätä
18.09.2018 |
Kysymys ei ole mun omasta lapsesta, joten tilanteeseen on vaikea puuttua. Lapsi on 10 vuotias. Mieheni on lasta kohtaan dominoiva. Lapsen pitää totella isäänsä. Esim. jos mies käskee lasta syömään lautasen tyhjäksi, mies myös varmistaa, että lautanen syödään tyhjäksi, vaikka lapsi itkisi ja valittaisi mahakipua. Mun käy usein sääliksi, kun huomaan, että toisella on oikeasti paha olla ja yrittää keksiä ulospääsyä mahdottomasta tilanteesta, tietäen itsekin, ettei sellaista ole.
Mies on todella tarkka siisteydestä. Jos lapsi erehtyy jättämään leivänmuruja pöydälle tehtyään itselleen leivän, mies soittaa lapsen kotiin vaikka yökylästä siivoamaan jälkensä. Ja mikäli lapsi esimerkisi ilmaisee, että haluaisi jäädä kotiin sen sijaan että lähtisi vaikka pyöräilemään, mies kylmän rauhallisesti pakkaa lapsen tavarat ja ilmoittaa, että lapsen täytyy valita: joko hän lähtee pyöräilemään tai sitten ottaa junan ja matkustaa äidilleen. Lapsi joutuu alistumaan, jos ei jaksa tehdä rankkaa matkaa parinsadan kilometrin päähän.
Lapsi on selvästi hermostunut isänsä seurassa. Hän mielistelee isäänsä. Pyytelee anteeksi, vaikkei ole tehnyt mitään, jos isän ilme näyttää hermostuneelta. Jos esimerkiksi wc-pytyn kansi on jäänyt auki, lapsi yrittää vierittää syyn minun niskoilleni, ettei joutuisi kohtaamaan seuraamuksia. Lapsi esittää "reipasta lasta" isänsä seurassa. Kun ollaan kahdestaan hän on ihan erilainen, tykkää laiskotella. Usein laiskotellaan kahdestaan, kun on kerrankin mahdollisuus. Isänsä seurassa lapsi tekohymyilee. Tunnistan kyllä, miltä hänen aito hymynsä näyttää. Lapsen kasvoilla on isänsä seurassa sellainen kireä, jännittynyt hymy.
Olen sanonut miehelleni näistä asioista, mutta mies väittää että puhun paskaa. Hän on sitä mieltä, että on erinomainen kasvattaja. Miehellä tuntuu olevan jokin puute empatiakyvyssä, kun ei huomaa toisen hermostuneisuutta ja esittämistä.
Pelkään, että lapsi menettää täysin oman identiteettinsä ankaran isän kanssa. Onneksi hänellä on mukava äiti, jonka seurassa lapsi voi olla rento oma itsensä. En tiedä, mitä itse voisin tehdä. Miehen alistaminen ei ole fyysistä, joten lastensuojelu pystyy tuskin auttamaan. Lapsi itse on niin tottunut miehen käytökseen, ettei osaa sanallistaa sitä alistamiseksi vaan ajattelee kaiketi, että lapsen osa on olla tottelevainen.
Kommentit (39)
Montako sikamiesaloitusta olet tänään jo kerennyt tehtailemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan kamala tilanne, tulee mieleen että millainen mies on sinua kohtaan? Minusta tuohon pitäisi puuttua, tietääkö lapsen äiti tilanteesta? MIten usein lapsi on isällään? Voisiko lasta rohkaista puhumaan asiasta esim koulussa (terveydenhoitaja) ja sieltä osattaisiin asiaa lähteä purkamaan? Sinä voisit mielestäni sanoa noissa tilanteissa että nyt riittää, lapsi ei halua syödä enempää/Lapsi ei nyt lähde pyöräilemään jne. Sano että nyt riittää tämä touhu, kuvaa vaikka salaa tilanteita ja näytä ne miehelle. Itse kerran kuvasin yhtä tilannetta kun aikuinen ei osannut nähdä omaa osuuttaan eräissä tilanteissa.
Lastensuojelu kyllä puuttuu myös henkiseen pahoinpitelyyn joten jos tuo on totta se on ehdottomasti lasun paikka.
Mun mielestä ei ole ihan normaalia, että 10 vuotias mielistelee isäänsä ja yrittää ennakoida, josko jokin hänen tekemisensä on väärin. Esim. jos huomaa jättäneensä lautasen tv-pöydälle, suorastaan juoksee hakemaan sitä ennen kuin isä huomaa näyttäen pelästyneeltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aivan kamala tilanne, tulee mieleen että millainen mies on sinua kohtaan? Minusta tuohon pitäisi puuttua, tietääkö lapsen äiti tilanteesta? MIten usein lapsi on isällään? Voisiko lasta rohkaista puhumaan asiasta esim koulussa (terveydenhoitaja) ja sieltä osattaisiin asiaa lähteä purkamaan? Sinä voisit mielestäni sanoa noissa tilanteissa että nyt riittää, lapsi ei halua syödä enempää/Lapsi ei nyt lähde pyöräilemään jne. Sano että nyt riittää tämä touhu, kuvaa vaikka salaa tilanteita ja näytä ne miehelle. Itse kerran kuvasin yhtä tilannetta kun aikuinen ei osannut nähdä omaa osuuttaan eräissä tilanteissa.
Oon yrittänyt puuttua tilanteisiin, mutta saan miehen vihat niskaani. Kuulemma saan jälkikäteen sanoa jos on asiaa, mutta en saa kyseenalaistaa pojan edessä hänen auktoriteettiään. Mutta jälkikäteen sanomisesta ei ole hyötyä kun mies kieltää olevansa henkisesti väkivaltainen.
Mies yrittää kyllä muakin alistaa, mutta aikuisena tunnistan sen ja oon ottanut tavakseni lähteä saman tien tilanteesta pois ja yöksi vanhemmilleni. Salaa toivon, että lapsi ottaisi joskus jalat alleen ja ilmoittaisi, ettei enää tule isänsä luo, jos hänellä ei saa olla mitään omaa tahtoa. Mutta lapsesta huomaa, että hän syyllistyy kun tekee "sääntörikkomuksen", koska on pienestä pitäen tottunut miehen järjettömiin sääntöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetkö samalla tavalla? Siivoat ja hinkkaat ettei mies suutu?
Jos et, niin ehkä miehelle on lapsuudessa oltu tuollaisia. Kysele hänen lapsuudesta ja mitä kokemuksia ne miehessä herätti.
Miksi sinä olet tuollaisen ihmisperseen kanssa? Karmea diktaattori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kyllä huolestuttavaa että sinä joudut lähtemään miestä karkuun omille vanhemmillesi. Se ei ole ihan normaalia, tajuathan...
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu kyllä puuttuu myös henkiseen pahoinpitelyyn joten jos tuo on totta se on ehdottomasti lasun paikka.
Ongelma on että poika ei tunnista tai osaa sanallistaa henkistä väkivaltaa. Pelkään että lasu vain kuivuisi kokoon. En halua erottaa isää ja poikaa, mutta toivoisin, että joku ulkopuolinen puuttuisi asiaan, kun itse en ole pystynyt. Toivoisin miehelle apua kasvattajana. Häntä on kasvatettu autoritaarisesti ja siirtää nyt pahan eteenpäin.
Mietin myös itsekkäästi että tuleeko mulle seurauksia jos vaan katson vierestä. Puuttuminen johtaa aina riitaan, joten oon nyt pitkään vaan kattonut sivusta auttamatta tai puuttumatta, kun mitään hyötyä puuttumisesti ei ole ennenkään ollut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montako sikamiesaloitusta olet tänään jo kerennyt tehtailemaan?
Sikamies-miesvauva-uliluliko siellä ulvoo kun taas kolahti ja kovaa?
Jos noin kovasti harmittaa niin ehkä sun ois syytä katsoa peiliin ja miettiä että jos säkin olet tollanen ni turhaan ihmettelet miksi parisuhderintamalla on kuollutta.
Joku pitää kuria nykyaikana ja mammat itkee. Jep jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu kyllä puuttuu myös henkiseen pahoinpitelyyn joten jos tuo on totta se on ehdottomasti lasun paikka.
Ongelma on että poika ei tunnista tai osaa sanallistaa henkistä väkivaltaa. Pelkään että lasu vain kuivuisi kokoon. En halua erottaa isää ja poikaa, mutta toivoisin, että joku ulkopuolinen puuttuisi asiaan, kun itse en ole pystynyt. Toivoisin miehelle apua kasvattajana. Häntä on kasvatettu autoritaarisesti ja siirtää nyt pahan eteenpäin.
Mietin myös itsekkäästi että tuleeko mulle seurauksia jos vaan katson vierestä. Puuttuminen johtaa aina riitaan, joten oon nyt pitkään vaan kattonut sivusta auttamatta tai puuttumatta, kun mitään hyötyä puuttumisesti ei ole ennenkään ollut.
Ap
Annat siis lapsen kärsiä, koska pelkäät miestä itsekin? Nyt pientä valoa sinne pääkoppaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kamala tilanne, tulee mieleen että millainen mies on sinua kohtaan? Minusta tuohon pitäisi puuttua, tietääkö lapsen äiti tilanteesta? MIten usein lapsi on isällään? Voisiko lasta rohkaista puhumaan asiasta esim koulussa (terveydenhoitaja) ja sieltä osattaisiin asiaa lähteä purkamaan? Sinä voisit mielestäni sanoa noissa tilanteissa että nyt riittää, lapsi ei halua syödä enempää/Lapsi ei nyt lähde pyöräilemään jne. Sano että nyt riittää tämä touhu, kuvaa vaikka salaa tilanteita ja näytä ne miehelle. Itse kerran kuvasin yhtä tilannetta kun aikuinen ei osannut nähdä omaa osuuttaan eräissä tilanteissa.
Oon yrittänyt puuttua tilanteisiin, mutta saan miehen vihat niskaani. Kuulemma saan jälkikäteen sanoa jos on asiaa, mutta en saa kyseenalaistaa pojan edessä hänen auktoriteettiään. Mutta jälkikäteen sanomisesta ei ole hyötyä kun mies kieltää olevansa henkisesti väkivaltainen.
Mies yrittää kyllä muakin alistaa, mutta aikuisena tunnistan sen ja oon ottanut tavakseni lähteä saman tien tilanteesta pois ja yöksi vanhemmilleni. Salaa toivon, että lapsi ottaisi joskus jalat alleen ja ilmoittaisi, ettei enää tule isänsä luo, jos hänellä ei saa olla mitään omaa tahtoa. Mutta lapsesta huomaa, että hän syyllistyy kun tekee "sääntörikkomuksen", koska on pienestä pitäen tottunut miehen järjettömiin sääntöihin.
Ota yhteyttä lapsen äitiin ja kysele miksi erosivat. Voi olla että ero tulee sullekin mieleen. Miehen käytös lasta kohtaan ei missään tapauksessa ole ok.
Poika kyseenalaistaa isänsä metodit viimeistään murkkuikäisenä ja voin kertoa että se jälki ei tule olemaan kaunista. Isä kun koittaa sitten käyttää jo fyysistä voimaakin jotta saa teinin ruotuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paska ukko, paska ukko, paska ukko, paska, ppaska paska paska
Tuo kuulostaa ihan kasvattamiselta.
Vierailija kirjoitti:
Joku pitää kuria nykyaikana ja mammat itkee. Jep jep.
Ei tuo ole kuria, tuo on tyranniaa.Sä olet sairas yksilö.
No onnea vaan miehelles ja yksinäistä loppuelämää. Mun isä oli narsistinen alistaja, käskytti ja kyykytti. Isää piti nöyristellä, anoa lakki kourassa anteeksi, pyydellä anteeksi milloin mitäkin. Vittumainen ukko, väkivaltainenkin, oli sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.
Nyt ukko ulisee ihan itsekseen. En ole väleissä, en pidä yhteyttä, en anna tavata ainoita lapsenlapsiaan. Oli niin vittumainen isänä että saa hiettää vanhuutensa paskavsipoissa.
Sun miestä odottaa sama kohtalo. Niin makaa kuin petaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole ihan normaalia, että 10 vuotias mielistelee isäänsä ja yrittää ennakoida, josko jokin hänen tekemisensä on väärin. Esim. jos huomaa jättäneensä lautasen tv-pöydälle, suorastaan juoksee hakemaan sitä ennen kuin isä huomaa näyttäen pelästyneeltä.
Ap
Ei tavaroita pidäkään jättää levälleen vaan laittaa heti niille kuuluville paikoilla. Onko lupa syödä olohuoneessa? Meillä ei ole alistetaanko me nyt lasta?
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei ole ihan normaalia, että 10 vuotias mielistelee isäänsä ja yrittää ennakoida, josko jokin hänen tekemisensä on väärin.
Ap
Ai, näin meillä ainakin oli. Isän tilalla vaan äiti.
Ps. olen nyttemmin syrjäytynyt.
Oletko nyt ihan varma että kyse on alistamisesta. Kyllä lapsia pitää kasvattaa. Vai oletko itse vapaan kasvatuksen tulos?