Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempi antaa lapselle rahaa vaikka 50€ shoppailua varten. Ottaa loput takaisin mitä lapsi ei ole tuhlannut
15.09.2018 |
Omasta mielestäni erittäin typerää. Lapsi saa 50€ kauppakeskuksessa shoppailurahaa ja löytää ostettavaa vain 10 eurolla, niin vanhempi ottaa loput rahat takaisin. Tämä on johtanut siihen, että yrittää tuhlata väkisin kaikki rahat. Lapsi ei osaa säästää ollenkaan, koska mistäs säästät kun kaikki loppurahat otetaan aina pois.
Jos saisi pitää loppurahat, säilyisi mielenkiinto ostaa jotain edullista jotta jää rahaa säästöön ja saa joskus sitten ostettua kalliimman tavaran.
Kyse lapseni isästä, itse ajattelen aivan toisin ja olekkin toisen lapseni kasvattanut aivan toisin ja tälle toisellekkin lapselle antanut aina rahaa ja hän ei ole niitä tuhlannut, koska tietää etten vie niitä pois vaikka ei mitään haluaisikaan ostaa, joskus pyysin tuomaan kahvia kaupasta, niin hän olisi omilla säästöillään sen ostanut "kun jäi viimekerrasta", mutta tietysti laitoin hänelle kahviin rahaa, tulipa vielä niin sellainen "voi toista" olo, että laitoin kympin ylimääräistä hänen tililleen.
Mietityttää vain se, mihin isä lapsen opettaa tuolla tavalla :(
Säästeliäisyyttä ei palkita mitenkään. Emme ole enää yhdessä
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Toimin itsekin noin. Lapset ovat oppineet rahan arvon ja tietävät, että saavat rahaa, jos tarvitsevat. Säästöön menevät sukulaisten rahat, saavat tilit käyttöönsä, kun täyttävät 18.
No tämä lapsi jo 15v, ehkä nuorempana toimikin noin, että tiesi saavansa jos jotain tarvitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan sillä lapsella se toinen näkökulma sun puolelta, ja ilmeisesti kuitenkin lapsi sitä rahaa sitten isänkin puolelta saa ostoksiinsa. Rahat joita annat lapsi voi säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimin itsekin noin. Lapset ovat oppineet rahan arvon ja tietävät, että saavat rahaa, jos tarvitsevat. Säästöön menevät sukulaisten rahat, saavat tilit käyttöönsä, kun täyttävät 18.
No tämä lapsi jo 15v, ehkä nuorempana toimikin noin, että tiesi saavansa jos jotain tarvitsi.
Minunkin esikoinen on 15. Tilille meni myös viime kesän kesätyönpalkka. Eivät kovin usein tarvitse omaa rahaa, harvoin käyvät kauppakeskuksissa. Eikä halua käydä koulun vieressä kaupassa ostaan karkkia, limuja jne kuten jotkut tekee.
Kummallakin on rahapussissaan muutama satku ja osaavat niitä siis säästääkin.
Pitäiskö apn lasta kasvattaa, että turhaa ei osteta?
Itsekin toimin noin usein. Kyllä lapsi tietää että saa heti seuraavalla kerralla rahaa kun tarvitsee. Tosin ei meidän lapsi 14v. tuhlaa ikinä kaikkea mitä on saanut, vaikka tietää että saatan pyytää rahoja takaisin. Joskus voi olla että joutuu antamaan paljon isomman setelin mihin olisi tarve esim. kympin ostokseen 50€. En mä oikein ymmärrä miksi ja miten ap:n lapsi on oppinut tuhlaamaan kaiken, jotta rahoja ei voisi antaa takaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekin toimin noin usein. Kyllä lapsi tietää että saa heti seuraavalla kerralla rahaa kun tarvitsee. Tosin ei meidän lapsi 14v. tuhlaa ikinä kaikkea mitä on saanut, vaikka tietää että saatan pyytää rahoja takaisin. Joskus voi olla että joutuu antamaan paljon isomman setelin mihin olisi tarve esim. kympin ostokseen 50€. En mä oikein ymmärrä miksi ja miten ap:n lapsi on oppinut tuhlaamaan kaiken, jotta rahoja ei voisi antaa takaisin?
Ja lisään vielä että joskus tulee takaisin koko rahan kanssa kun ei löytänyt juuri sitä mitä meni ostamaan eli ei tuhlaile turhiin.
Ikinä en ole antanut lapsille ’shoppailurahaa’ tai hyväksynyt sitä, että ostetaan heräteostoksia. Lapsille annetaan viikkoraha/kuukausiraha ja kauppaan lähtiessä pitää tietää mitä etsii. Tai jos ostaa isompana jotain tarpeellista, kuittia vastaan on jälkikäteen annettu rahaa. Pienempien kanssa tarpeelliset ostetaan yhdessä. Ja omilla palkkarahoillaan saavat tietenkin shoppailla mitä haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin toimin noin usein. Kyllä lapsi tietää että saa heti seuraavalla kerralla rahaa kun tarvitsee. Tosin ei meidän lapsi 14v. tuhlaa ikinä kaikkea mitä on saanut, vaikka tietää että saatan pyytää rahoja takaisin. Joskus voi olla että joutuu antamaan paljon isomman setelin mihin olisi tarve esim. kympin ostokseen 50€. En mä oikein ymmärrä miksi ja miten ap:n lapsi on oppinut tuhlaamaan kaiken, jotta rahoja ei voisi antaa takaisin?
Ja lisään vielä että joskus tulee takaisin koko rahan kanssa kun ei löytänyt juuri sitä mitä meni ostamaan eli ei tuhlaile turhiin.
Näin meilläkin. Eli onko jotenkin väärin? Omasta mielestäni lapseni ymmärtävät rahan arvon eivätkä osta sellaista, mitä ei tartte.
No, meillä antaa ne loput takaisin jos ei löydä mitä etsii. Saa sit 40 euroa seuraavalla kerralla ja voi ostaa etsimänsä jos löytyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on oppinut sen siten, kun ei koskaan saa isän antamista rahoista pitää loppuja. Eikä ole ollut koskaan kyse siitä, että pitänyt antaa isompi raha kuin mitä ostos maksaisi, vaan isä antaa aina shoppailurahaa vaikka lintsillä satasen ja ne mitä ei tuhlaa niin pitää antaa takaisin, joskus sitten lapsi haluaisikin ostaa jotain ja isä ei annakkaan hänelle rahaa siihen.
Toinen lapseni on oppinut säästäväiseksi kun on aina saanut pitää itsellään loppurahan, siinä miettii muutaman kerran, jos on 20€ käytettävänä että ostanko 15€ maksavan, vai edullisemman 10€ maksavan. Jos ei itse ikinä hyödy siitä mitenkään, että valitsee sen edullisemman, miten sitä oppisi?
ja jos antaa lapselle 50€, niin eikös se silloin ole lapsen rahaa. Ei sitä mielestäni kuulu ottaa pois jos ei lapsi heti löydäkkään mitään mieluista ostettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina tasaraha, vaikka hakisivat itselleen välipalaa kaupasta ja annan siihen kympin, niin vaihtorahoja on sitten ihan turha odotella. Mutta en heti huomenna anna kyllä lisääkään. Nuorimmainen oli säästänyt näistä rahoista melkein kolmesataa, mitkä siirsin hänen pankkitililleen, kun ei keksinyt, mitä niillä voisi hankkia. Ostaa sitten, kun tulee tarve.
Usein meillä käy kuitenkin niin, että jos ollaan porukalla kaupassa, kiikuttavat nuoriso ostoksensa minun kärryyni ja maksan samalla. Näin tekevät myös aikuiset jo opiskelevatkin lapseni. Ei tämä pahaa ole, maksan ja se siitä. Lahjoja en sitten ostakaan vain ostamisen riemusta. Nytkin ostin lapsenlapselle sen potan, kun tuntui olevan tarvetta.
En ymmärrä, miksi lapselta odotetaan tuollaista pakko-ostamista. Säästäköön ja sitten ostaa, kun haluaa ja on tarvetta. Typerää opettaa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina tasaraha, vaikka hakisivat itselleen välipalaa kaupasta ja annan siihen kympin, niin vaihtorahoja on sitten ihan turha odotella. Mutta en heti huomenna anna kyllä lisääkään. Nuorimmainen oli säästänyt näistä rahoista melkein kolmesataa, mitkä siirsin hänen pankkitililleen, kun ei keksinyt, mitä niillä voisi hankkia. Ostaa sitten, kun tulee tarve.
Usein meillä käy kuitenkin niin, että jos ollaan porukalla kaupassa, kiikuttavat nuoriso ostoksensa minun kärryyni ja maksan samalla. Näin tekevät myös aikuiset jo opiskelevatkin lapseni. Ei tämä pahaa ole, maksan ja se siitä. Lahjoja en sitten ostakaan vain ostamisen riemusta. Nytkin ostin lapsenlapselle sen potan, kun tuntui olevan tarvetta.
En ymmärrä, miksi lapselta odotetaan tuollaista pakko-ostamista. Säästäköön ja sitten ostaa, kun haluaa ja on tarvetta. Typerää opettaa tuollaista.
No sitäpä, jos saa isältä rahaa, niin hänelle tulee heti hirveä hätä tuhlata se, kun tietää että muuten menettää koko rahan. En vain voi käsittää että mikä idea isällä on tässä. Sama kun aikuinen saa palkkaa ja jos ei sitä kaikkea käytä, niin loput lähtisi tililtä. Taatusti jokainen aikuinen yrittäisi käyttää rahan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vanhempi tarkastaa kulutetun rahan? Vaatii kuitit? Lapsi voi vaan sanoa että kaikki meni ja pistää loput omaan talteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina tasaraha, vaikka hakisivat itselleen välipalaa kaupasta ja annan siihen kympin, niin vaihtorahoja on sitten ihan turha odotella. Mutta en heti huomenna anna kyllä lisääkään. Nuorimmainen oli säästänyt näistä rahoista melkein kolmesataa, mitkä siirsin hänen pankkitililleen, kun ei keksinyt, mitä niillä voisi hankkia. Ostaa sitten, kun tulee tarve.
Usein meillä käy kuitenkin niin, että jos ollaan porukalla kaupassa, kiikuttavat nuoriso ostoksensa minun kärryyni ja maksan samalla. Näin tekevät myös aikuiset jo opiskelevatkin lapseni. Ei tämä pahaa ole, maksan ja se siitä. Lahjoja en sitten ostakaan vain ostamisen riemusta. Nytkin ostin lapsenlapselle sen potan, kun tuntui olevan tarvetta.
En ymmärrä, miksi lapselta odotetaan tuollaista pakko-ostamista. Säästäköön ja sitten ostaa, kun haluaa ja on tarvetta. Typerää opettaa tuollaista.
No sitäpä, jos saa isältä rahaa, niin hänelle tulee heti hirveä hätä tuhlata se, kun tietää että muuten menettää koko rahan. En vain voi käsittää että mikä idea isällä on tässä. Sama kun aikuinen saa palkkaa ja jos ei sitä kaikkea käytä, niin loput lähtisi tililtä. Taatusti jokainen aikuinen yrittäisi käyttää rahan kokonaan.
Sinä olet itse sen ahneeksi kasvattanut, turhaan siitä isää syytät.
Pointti on se, että apn mielestä lapsen isä pihistelee ja äiti+lapsi saa vähemmän. Muutenhan kuvio on ok, kunhan lapsi kasvatetaan pois turhan ostamisesta.
Vierailija kirjoitti:
No on oppinut sen siten, kun ei koskaan saa isän antamista rahoista pitää loppuja. Eikä ole ollut koskaan kyse siitä, että pitänyt antaa isompi raha kuin mitä ostos maksaisi, vaan isä antaa aina shoppailurahaa vaikka lintsillä satasen ja ne mitä ei tuhlaa niin pitää antaa takaisin, joskus sitten lapsi haluaisikin ostaa jotain ja isä ei annakkaan hänelle rahaa siihen.
Toinen lapseni on oppinut säästäväiseksi kun on aina saanut pitää itsellään loppurahan, siinä miettii muutaman kerran, jos on 20€ käytettävänä että ostanko 15€ maksavan, vai edullisemman 10€ maksavan. Jos ei itse ikinä hyödy siitä mitenkään, että valitsee sen edullisemman, miten sitä oppisi?
Kyllä meillä lapset ovat aina osanneet ajatella myös vanhempien rahoja, ja miettivät, mikä on edullista meille, vaikka me lupaamme maksaa jonkun jutun.
:D Noin meilläkin tehdään. Ne rahat jotka joku muu antaa ei ole tietenkään omia vaan loput pitää antaa takaisin. Isä on oikeassa ja opettaa lapselle rehellisyyttä. Omat rahat on tietysti tilillä ja kortilla ostetaan viikonloppukarkit ym. Jos lapsi tarvitsee vaikka uudet vaelluskengät niin ethän sinä voi tietää hintaa ennen kuin ne on ostettu. Joten annat tietysti sen verran että varmasti riittää ja loput tuodaan takaisin. Vai haluatko opettaa että toisten rahat voi pitää noin vaan itsellään? Jos vaikka mummokin pyytää lasta käymään kaupassa niin eivät ne rahat lapsen ole. Loput tuodaan takaisin ja mummo voi halutessaan antaa vaikka loput palkaksi. Onko teillä riitaa lapsen isän kanssa vai miksi tämä on sulle ongelma?
Täällä yks joka pyytää monesti rahat takaisin eikä meillä ainakaan se ole johtanut siihen että lapsi pyrkisi käyttämään kaikki vaan ostaa sen mitä meni ostamaankin ja loput takaisin. Tasarahoja harvoin on tai vaikea edes etukäteen tarkkaan tietää paljon tulisi maksamaan ostokset. Joskus jää käyttämättä jääneet rahat hänelle itselleen joskus otan takaisin. Mitään ongelmaa en tässä näe muuta kun sen, että joskus kenelläkään kotona ei ole käteistä, jolloin on vaikea antaa lapselle rahaa jos äkkiseltään tarvitsisi. Monesti olen korttini antanut (teini) eikä ostele todellakaan kun sen mitä meni hakemaan eli ei tuhlaile.
Alue: Aihe vapaa
Toimin itsekin noin. Lapset ovat oppineet rahan arvon ja tietävät, että saavat rahaa, jos tarvitsevat. Säästöön menevät sukulaisten rahat, saavat tilit käyttöönsä, kun täyttävät 18.