Mitä tekisit tässä tilanteessa?
Olet naimisissa, teillä on 2-vuotias lapsi ja toinen pian syntymässä. Käy ilmi, että miehesi on tämän toisen raskauden aikana järjestellyt nettideittipalvelun avulla treffejä toiselle paikkakunnalle suuntautuvan työmatkansa yhteyteen. Ilmeisesti tämä suunnitelma on mennyt puihin eikä mitään varsinaisesti ole tapahtunut. Miehen mielestä hän ei siis myöskään ole tehnyt mitään väärää.
Mitä ajattelisit/miten toimisit?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää mammat nyt jorisko. Perheen yksi osallinen unohtuun kun Nico-Petteri on universumin hienoin toukka.
Nico-Petteri todella on universumin hienoin toukka. Niin hieno, että vastaan hänen tarpeisiinsa parhaani mukaan, rakastan, leikitän ja hoivaan. Jos mies kokee jäävänsä unohduksiin, mitä hyötyä kenellekään meistä on siitä, että hän lähtee nettideitille ventovieraan naisen kanssa? Miten se meidän parisuhdetta tai perhe-elämää parantaa?
Eihän se parannakaan. Mieshän etsii ulospääsyä perhe-elämästänne.
Ja ihan siinä tarkoituksessa pisti myös toisen lapsen alulle minun kanssani?
Eihän tätä voi kukaan täältä tietää, että halusiko mieskin sen toisen lapsen oikeasti vai oliko se niin, että sinä sitä enemmän halusit?
Olen ollut siinä uskossa, että mies osaa ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa, etenkin näin suurissa ja merkittävissä kysymyksissä. En osaa lukea ajatuksia enkä olettaa, että toinen puhuu ihan eri tavalla minulle kuin mitä todellisuudessa ajattelee.
Edelleen ihmettelen, kumpi on fiksumpaa elämän mielekkyyden kannalta, puhua asioista suoraan vaimolle vai laittaa alulle lapsi ja alkaa säätää nettideiteillä.
Puhuthan (tai siis kirjoitathan) sinä itsekin nyt tänne tuntemattomille sen sijaan, että keskustelisit asiasta miehesi kanssa.
On pakko purkaa ajatuksia. Miten puhun miehelle, jonka mielestä se nyt oli juttu, joka oli ja meni ja kaikki on ok, kun mitään ei tapahtunut. Suuttuu siitä, että minä olen vihainen ja loukkaantunut ja lähtee ulos hommiin. Juoksenko siellä perässä kaksivuotiaan ja ison mahani kanssa ja keskustelen yksinäni?
Niin. Hän olisi halunnut purkaa ajatuksia sen tuntemattoman naisen kanssa. Aivan kuin sinä tänne. Eli joku asia häntä harmittaa.
Minä olen ollut läsnä, saatavilla ja valmis keskustelemaan ja kuuntelemaan. Keskustelunavauksia ei ole tullut.
Jos minä purkaisin nyt harmitustani samalla tavalla kuin mies, olisin luonut nettideittiprofiilin, valinnut keskustelukumppanikseni komean miehen ja sopinut treffit toiselle paikkakunnalle salaa omalta mieheltäni. Ihan vain, koska halusin puhua parisuhteen tilasta.
Nyt istun kuitenkin keittiössä ja kirjoitan anonyymisti kasvottomille ihmisille vahtien samalla 2-vuotiasta. Mieluiten juttelisin puolisolleni, mutta se ei näköjään ole mahdollista.
Että tämmönen provo tällä kertaa.
Minusta kaikkein omituisinta ja huolestuttavinta on, ettei mies koe tehneensä mitään väärää. Selittäisin siis ainakin alkuun, mikä hänen toiminnassaan oli väärin, ja päättelisin hänen reaktionsa perusteella seuraavan askelen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää mammat nyt jorisko. Perheen yksi osallinen unohtuun kun Nico-Petteri on universumin hienoin toukka.
Nico-Petteri todella on universumin hienoin toukka. Niin hieno, että vastaan hänen tarpeisiinsa parhaani mukaan, rakastan, leikitän ja hoivaan. Jos mies kokee jäävänsä unohduksiin, mitä hyötyä kenellekään meistä on siitä, että hän lähtee nettideitille ventovieraan naisen kanssa? Miten se meidän parisuhdetta tai perhe-elämää parantaa?
Eihän se parannakaan. Mieshän etsii ulospääsyä perhe-elämästänne.
Ja ihan siinä tarkoituksessa pisti myös toisen lapsen alulle minun kanssani?
Eihän tätä voi kukaan täältä tietää, että halusiko mieskin sen toisen lapsen oikeasti vai oliko se niin, että sinä sitä enemmän halusit?
Olen ollut siinä uskossa, että mies osaa ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa, etenkin näin suurissa ja merkittävissä kysymyksissä. En osaa lukea ajatuksia enkä olettaa, että toinen puhuu ihan eri tavalla minulle kuin mitä todellisuudessa ajattelee.
Edelleen ihmettelen, kumpi on fiksumpaa elämän mielekkyyden kannalta, puhua asioista suoraan vaimolle vai laittaa alulle lapsi ja alkaa säätää nettideiteillä.
Puhuthan (tai siis kirjoitathan) sinä itsekin nyt tänne tuntemattomille sen sijaan, että keskustelisit asiasta miehesi kanssa.
On pakko purkaa ajatuksia. Miten puhun miehelle, jonka mielestä se nyt oli juttu, joka oli ja meni ja kaikki on ok, kun mitään ei tapahtunut. Suuttuu siitä, että minä olen vihainen ja loukkaantunut ja lähtee ulos hommiin. Juoksenko siellä perässä kaksivuotiaan ja ison mahani kanssa ja keskustelen yksinäni?
Haluat selvästi vain mollata miehiä, väännät asian niin vaikeaksi kuin vain voit. Et edes yritä ratkaista asiaa vaan keksit uusia käänteitä tarinaasi. Miyen puhut mihellesi? Puhumalla. Jos et saa miestä kuuntelemaan niin yritä uudestaan vaikka eri tavalla.
Mollata miehiä? Loukkaako se sinua, jos kerron pettymyksestä oman mieheni toimintaa kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Selvittäisin mistä kiikastaa. En jättäisi naista moisen vuoksi (olen siis mies), mutta en tietenkään jatkaisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Keskustelisin asiasta ja sitten katsottaisiin yhdessä onko halua jatkaa. En oikeastaan ymmärrä muita vaihtoehtoja.
Jos raskaana oleva vaimo puuhailisi treffejä jättäisin taatusti ja teettäisin isyystutkimukset aikanaan.
Faith kirjoitti:
Minusta kaikkein omituisinta ja huolestuttavinta on, ettei mies koe tehneensä mitään väärää. Selittäisin siis ainakin alkuun, mikä hänen toiminnassaan oli väärin, ja päättelisin hänen reaktionsa perusteella seuraavan askelen.
Ei kai mies koe tehneensä väärin, koska ap sepustaa omaa tarinaansa ja hakee sääliä tai provoilee. Päivän selvää että ap ei edes halua ratkaista asiaa rakentavasti, vaan jatkaa syyttelyä ja miehen mollaamista. Toisaalta provohan tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Minusta kaikkein omituisinta ja huolestuttavinta on, ettei mies koe tehneensä mitään väärää. Selittäisin siis ainakin alkuun, mikä hänen toiminnassaan oli väärin, ja päättelisin hänen reaktionsa perusteella seuraavan askelen.
Ei kai mies koe tehneensä väärin, koska ap sepustaa omaa tarinaansa ja hakee sääliä tai provoilee. Päivän selvää että ap ei edes halua ratkaista asiaa rakentavasti, vaan jatkaa syyttelyä ja miehen mollaamista. Toisaalta provohan tämä on.
Yksin on vähän vaikeata ratkaista asiaa rakentavasti. Voin tietysti ilmoittaa, että lähden lapsen kanssa, jos mies ei suostu keskustelemaan asiasta kunnolla. Juuri nyt tekisi muutenkin mieli haistattaa tuolle pitkät. Todellisuudessa minulla ei ole kuitenkaan paikkaa, mihin yhtäkkiä tästä menisin. Jos olisikin, laskettu aika on lähellä enkä halua olla yksin/kahdestaan tuon kaksivuotiaan kanssa kun synnytys käynnistyy.
Tällaisia vaihtoehtoja minulla nyt on pyöriteltävänä. Olet ihan oikeassa siinä, että haluan mollata miestä, hänen takiaan ollaan tässä p*skassa tilanteessa. Mutta provohan tämä vain on, joten mitä sinä roikut siinä vikisemässä? Sinulla on mahdollisuus lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Minusta kaikkein omituisinta ja huolestuttavinta on, ettei mies koe tehneensä mitään väärää. Selittäisin siis ainakin alkuun, mikä hänen toiminnassaan oli väärin, ja päättelisin hänen reaktionsa perusteella seuraavan askelen.
Ei kai mies koe tehneensä väärin, koska ap sepustaa omaa tarinaansa ja hakee sääliä tai provoilee. Päivän selvää että ap ei edes halua ratkaista asiaa rakentavasti, vaan jatkaa syyttelyä ja miehen mollaamista. Toisaalta provohan tämä on.
Lääkkeet
Ap älä välitä tuon yhden jankkaajan kirjoituksista äläkä alennu vastaamaan hänelle, hän vain purkaa omaa pahaa oloaan sinuun.
Miehesi on siis pettäjä ja hänellä on eri säännöt sinulke ja itselleen. Hyvä että paljastui edes nyt, vaikka olisi ollut reilua saada tietää se alusta alkaen.. Sinun pitää miettiä, haluatko jatkaa avoimessa suhteessa, jossa saa kumpikin olla muiden kanssa tasaveroisesti vai etkö voi elää niin ja mieluummin eroat. Ei liene realistista odottaa, että mies muuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Ap älä välitä tuon yhden jankkaajan kirjoituksista äläkä alennu vastaamaan hänelle, hän vain purkaa omaa pahaa oloaan sinuun.
Miehesi on siis pettäjä ja hänellä on eri säännöt sinulke ja itselleen. Hyvä että paljastui edes nyt, vaikka olisi ollut reilua saada tietää se alusta alkaen.. Sinun pitää miettiä, haluatko jatkaa avoimessa suhteessa, jossa saa kumpikin olla muiden kanssa tasaveroisesti vai etkö voi elää niin ja mieluummin eroat. Ei liene realistista odottaa, että mies muuttuisi.
On hirveän vaikeata hyväksyä, että mies on tehnyt näin, koska kahdeksan vuoden suhteen aikana ei ole ollut mitään syytä epäillä miestä uskottomuudesta. Ei käy baareissa, ei poikien illoissa, ei ole naispuolisia ystäviä, työkaverit miehiä. Työmatkoja hyvin harvoin ja ne vain päivän mittaisia.
Tässä tapauksessa vetosi siihen, että törmäsi nettideittipalvelun mainokseen ja laittoi naiselle viestiä päähänpistosta. Minulla ei ole mitään kokemusta nettideiteistä, mutta kuvittelisin, että tuollainen vaatii kuitenkin vähän enemmän suunnitelmallisuutta. Pitää kai kirjautua ja luoda profiili ainakin? Ja tietenkin etsiä sellainen nainen, joka asuu sillä työmatkapaikkakunnalla tai ainakin riittävän lähellä. Ja sitten ottaa yhteyttä ja sopia ne treffit ja on varmaan aikamoista tuuria, jos heti ensimmäinen sopiva nainen vastaa ja suostuu treffeille. Joten eiköhän mies puhu minulle täyttä p*skaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap älä välitä tuon yhden jankkaajan kirjoituksista äläkä alennu vastaamaan hänelle, hän vain purkaa omaa pahaa oloaan sinuun.
Miehesi on siis pettäjä ja hänellä on eri säännöt sinulke ja itselleen. Hyvä että paljastui edes nyt, vaikka olisi ollut reilua saada tietää se alusta alkaen.. Sinun pitää miettiä, haluatko jatkaa avoimessa suhteessa, jossa saa kumpikin olla muiden kanssa tasaveroisesti vai etkö voi elää niin ja mieluummin eroat. Ei liene realistista odottaa, että mies muuttuisi.
On hirveän vaikeata hyväksyä, että mies on tehnyt näin, koska kahdeksan vuoden suhteen aikana ei ole ollut mitään syytä epäillä miestä uskottomuudesta. Ei käy baareissa, ei poikien illoissa, ei ole naispuolisia ystäviä, työkaverit miehiä. Työmatkoja hyvin harvoin ja ne vain päivän mittaisia.
Tässä tapauksessa vetosi siihen, että törmäsi nettideittipalvelun mainokseen ja laittoi naiselle viestiä päähänpistosta. Minulla ei ole mitään kokemusta nettideiteistä, mutta kuvittelisin, että tuollainen vaatii kuitenkin vähän enemmän suunnitelmallisuutta. Pitää kai kirjautua ja luoda profiili ainakin? Ja tietenkin etsiä sellainen nainen, joka asuu sillä työmatkapaikkakunnalla tai ainakin riittävän lähellä. Ja sitten ottaa yhteyttä ja sopia ne treffit ja on varmaan aikamoista tuuria, jos heti ensimmäinen sopiva nainen vastaa ja suostuu treffeille. Joten eiköhän mies puhu minulle täyttä p*skaa.
On niin vaikea uskoa puolison tehneen jotain ns pahaa, koska sitä toivoo niin kovasti, että kaikki olisi hyvin niin kuin ennenkin. Silloin joillain on vaihtoehto sulkea silmät.
Järjellä loogisesti ajatellen ja todennököisyyksiin pohjautuen pitäisi kai todeta, että mies on ilmeisesti erittäin taitava valehtelija ja hänen omatuntonsa ei toimi kuten pitäisi, koska ei myönnä tehneensä väärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap älä välitä tuon yhden jankkaajan kirjoituksista äläkä alennu vastaamaan hänelle, hän vain purkaa omaa pahaa oloaan sinuun.
Miehesi on siis pettäjä ja hänellä on eri säännöt sinulke ja itselleen. Hyvä että paljastui edes nyt, vaikka olisi ollut reilua saada tietää se alusta alkaen.. Sinun pitää miettiä, haluatko jatkaa avoimessa suhteessa, jossa saa kumpikin olla muiden kanssa tasaveroisesti vai etkö voi elää niin ja mieluummin eroat. Ei liene realistista odottaa, että mies muuttuisi.
On hirveän vaikeata hyväksyä, että mies on tehnyt näin, koska kahdeksan vuoden suhteen aikana ei ole ollut mitään syytä epäillä miestä uskottomuudesta. Ei käy baareissa, ei poikien illoissa, ei ole naispuolisia ystäviä, työkaverit miehiä. Työmatkoja hyvin harvoin ja ne vain päivän mittaisia.
Tässä tapauksessa vetosi siihen, että törmäsi nettideittipalvelun mainokseen ja laittoi naiselle viestiä päähänpistosta. Minulla ei ole mitään kokemusta nettideiteistä, mutta kuvittelisin, että tuollainen vaatii kuitenkin vähän enemmän suunnitelmallisuutta. Pitää kai kirjautua ja luoda profiili ainakin? Ja tietenkin etsiä sellainen nainen, joka asuu sillä työmatkapaikkakunnalla tai ainakin riittävän lähellä. Ja sitten ottaa yhteyttä ja sopia ne treffit ja on varmaan aikamoista tuuria, jos heti ensimmäinen sopiva nainen vastaa ja suostuu treffeille. Joten eiköhän mies puhu minulle täyttä p*skaa.
On niin vaikea uskoa puolison tehneen jotain ns pahaa, koska sitä toivoo niin kovasti, että kaikki olisi hyvin niin kuin ennenkin. Silloin joillain on vaihtoehto sulkea silmät.
Järjellä loogisesti ajatellen ja todennököisyyksiin pohjautuen pitäisi kai todeta, että mies on ilmeisesti erittäin taitava valehtelija ja hänen omatuntonsa ei toimi kuten pitäisi, koska ei myönnä tehneensä väärää.
Se onkin melkein pahinta, ettei pidä tuota vääränä, koska nainen perui eikä sen vuoksi treffejä koskaan tullut (ainakaan siis tällä kertaa). Sanoin, että minäpä lähden tästä sitten baariin ja pyydän kaikkia vastaan tulevia miellyttävän oloisia miehiä harrastamaan seksiä kanssani. Jos kukaan ei suostu, niin en ole tehnyt mitään väärää. Mies meni hiljaiseksi.
Jotain on oltava kotona vialla. Ei oikeuta tuota käytöstä, mutta jossain mättää. Apn näkökulma on ainoa joka tässä on, sen vuoksi tämä on tälläistä.. ap voisi myös miettiä miksi mies ei ole puhunut tunteistaan, mikä saa tekemään näin. Asioilla on aina kaksi puolta.
Vierailija kirjoitti:
Jotain on oltava kotona vialla. Ei oikeuta tuota käytöstä, mutta jossain mättää. Apn näkökulma on ainoa joka tässä on, sen vuoksi tämä on tälläistä.. ap voisi myös miettiä miksi mies ei ole puhunut tunteistaan, mikä saa tekemään näin. Asioilla on aina kaksi puolta.
Totta kai on miehenkin puoli. Viimeistään tässä vaiheessa olisi erittäin mukavaa kuulla siitä jotain. Eipä vaan kuulu mitään, mikä selittäisi yhtään mitään. Minä voin miettiä itsekseni asioita maailman tappiin asti ja tulla vaikka minkälaiseen lopputulokseen. Mitä hyötyä siitä on, jos toinen edelleen sanoo, että mikään EI ole hullusti/kaikki on ok ja tää nyt oli vaan tällainen päähänpisto.
En aio ottaa syytä miehen teosta tai kykenemättömyydestä kommunikointiin. Kantakoon vastuunsa ihan itse.
Peruskauraa av:lla.
En sano, että "jätä se sika", mutta harkitsisin itse ainakin.
Syy: ukko haluaa pettää.
---------
Olen joskus jollain deittipalstalla (Suomi24 tms.) kohdannut miehiä, jotka haluaisivat vain Helsingissä työmatkojensa aikaan p-nna jotain huithapelia.
Sivustoilla vedättäminen oli joskus mielipuuhaani: annoin ymmärtää, mutta katkaisin yhteyden heti, kun mies osoittautui täydeksi siaksi!
KAIKKI osoittautuivat.
Vauva ja 2-vuotias on aika rankka yhdistelmä. Sinuna, ap, pitäisin miehen t o i s t a i s e k s i, niin kauan että vauva on taapero/leikki-ikäinen eikä kumpikaan lapsista enää esim. valvota öisin. ja sitten kenkää moiselle paskiaiselle.
Esittäisin miehelle antavani anteeksi, sysäisin asian mielessäni taka-alalle (kyllä, on todella vaikeaa, tiedän valitettavasti kokemuksesta) ja yrittäisin keskittyä vauva-arkeen ja nauttia vauvasta. Ei ole oikein sinua eikä vauvaa (eikä myöskään esikoista, jolle vauvan syntymä on iso kriisi), että vauvan syntymä ja ainutlaatuinen vauva-aika jäisi tämän idioottimaisen teon jalkoihin.
Tsemppiä, onnea vauvasta!
Vierailija kirjoitti:
Vauva ja 2-vuotias on aika rankka yhdistelmä. Sinuna, ap, pitäisin miehen t o i s t a i s e k s i, niin kauan että vauva on taapero/leikki-ikäinen eikä kumpikaan lapsista enää esim. valvota öisin. ja sitten kenkää moiselle paskiaiselle.
Esittäisin miehelle antavani anteeksi, sysäisin asian mielessäni taka-alalle (kyllä, on todella vaikeaa, tiedän valitettavasti kokemuksesta) ja yrittäisin keskittyä vauva-arkeen ja nauttia vauvasta. Ei ole oikein sinua eikä vauvaa (eikä myöskään esikoista, jolle vauvan syntymä on iso kriisi), että vauvan syntymä ja ainutlaatuinen vauva-aika jäisi tämän idioottimaisen teon jalkoihin.
Tsemppiä, onnea vauvasta!
Kiitos. No juuri tätä mietin koko ajan. En todellakaan halua olla yksin pienen vauvan ja uhmaikäisen kanssa. Esikoinenkin nukkui ensimmäisen vuotensa todella huonosti ja vieläkin yöt ovat rikkonaisia. Esikoinen on niin pienikin vielä, en haluaisi hänelle kahta kotia. Eikä mies ole huono isä. Kaipa on vain nieltävä tämä kunnes vauva on syntynyt ja omille ajatuksille on enemmän tilaa.
Haluat selvästi vain mollata miehiä, väännät asian niin vaikeaksi kuin vain voit. Et edes yritä ratkaista asiaa vaan keksit uusia käänteitä tarinaasi. Miyen puhut mihellesi? Puhumalla. Jos et saa miestä kuuntelemaan niin yritä uudestaan vaikka eri tavalla.