Voiko vaatia ystävääni pyytämään anteeksi ja ymmärtämään, että käytöksen tulee muuttua?

Voihan sitä vaatia, mutta eri asia on sitten tuleeko näin tapahtumaan.

Eikö tämä ihan oikeasti tullut jo käsiteltyä siinä edellisessä noin 30-sivuisessa ketjussa?

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä vaatia, mutta eri asia on sitten tuleeko näin tapahtumaan.

Mutta meinaan ennen kuin jatkaa mitään yhteistyötä. Tunnen jotenkin pettäväni tätinikin, joka kai odotti tai toivoi, että minä en hylkäisi hänen tytärtään, koska ehkei tätikään näe lapsensa satuttavan muita. Vaikeaa se takuulla onkin, en sitä sano. Kukapa sellaista haluaisi nähdä.

Ap

Ei käsitelty. Siinä oli se, että miten serkun saisi pahoittelemaan tai ymmärtämään osuutensa minun mieleni pahoittumiseen. Nyt on jo selvää, ettei sitä tapahtunut, eli että en odota sitä.

No mitä tämä serkku on sinulle tehnyt?

Mitä jos maksaisit sen velkasi tädillesi, niin koko ongelma ratkeaisi. Nyt sinun on nöyristeltävä siihen asti, että velkasi on maksettu, ei siinä muu auta. 

Ainahan voi vaatia ihan mitä vaan. Pakotettu anteeksipyyntöhän on tunnetusti sitä vilpittömintä lajia, ja käytöksen muuttaminenkin taitaa olla vähän niin ja näin. Tietysti voit olla pitämättä yhteyttä, siihenkään ei kukaan voi pakottaa.

Kotonasi on sinun sääntösi mutta muuten et.

Tosin yksi takaportti minulla tässä on, ja se on se, että serkun tullessa (jos tulee, minullahan on siitä toistaiseksi vain hänen äitinsä versio, miten äiti ajattelee) taloomme sanon, että mies saa hoitaa jokaisen asian serkun suhteen, hän ei takuulla räjähdä, vaikka toinen pahoittaisikin hänekin mieltään. Minä räjähdän. En kestä sitä, että millä oikeudella joku pösilö tulee pahoittamaan minun mieleni, eikä suostu sitä tajuamaan. Sen jälkeen hän on minulle aivan nollaaaa, jota sopis käsitellä kuin paskaaa, mutta enpä halua sitä, hän on sentään minun serkkuni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos maksaisit sen velkasi tädillesi, niin koko ongelma ratkeaisi. Nyt sinun on nöyristeltävä siihen asti, että velkasi on maksettu, ei siinä muu auta. 

Totta. Voi helvetti. Se on 10 000e. Mun vararahasto hupenisi siitä sen verran, ja mulla on isoja kuluja remontista "sijoitus"asunnossani yms. Mutta näinhän se on. Sitten hän ei voisi pahoittaa syystä mieltään minun suuntaani.

Ap

Yritäpä ymmärtää myös omaa käytöstäsi.

Olin alkuun valmis senkin maksamaan pois, mutta täti myös voisi kokea sen veetuiluna, koska ehdotin aiemmin, että maksan sen, jos serkku joutuu erääseen oikeuskiistaan, jotta täti voi auttaa siinä, mutta se kiista väistyi ja tätikin sanoi, että ei, maksat sitten kun saat isäsi perintöä. Mutta ehkä sen rahan pitäminen minulla alitajuisesti tarkoittaa, että on ote minuun ja jos annan sen pois, pahastuu, että irrotan ikään kuin hänet itsestäni ja hänen moraalisen oikeuden "määräillä" tai ohjailla minua? Vaikka ei se ohjailu takuulla tietoista ole. Vain hiukan siihen suuntaan, joka häntä hyödyttää.....

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos maksaisit sen velkasi tädillesi, niin koko ongelma ratkeaisi. Nyt sinun on nöyristeltävä siihen asti, että velkasi on maksettu, ei siinä muu auta. 

Totta. Voi helvetti. Se on 10 000e. Mun vararahasto hupenisi siitä sen verran, ja mulla on isoja kuluja remontista "sijoitus"asunnossani yms. Mutta näinhän se on. Sitten hän ei voisi pahoittaa syystä mieltään minun suuntaani.

Ap

No niin, asia ratkaistu. 

Vierailija kirjoitti:

Yritäpä ymmärtää myös omaa käytöstäsi.

Annoin tyhjän talomme serkun käyttöön, kerroin, että siellä on lintu, en antanut sääntöjä, miten aikuisen ihmisen on elettävä, hänellä olisikin tapana elää kuin jokin beduiini ja tuuletti talossa niin paljon, että lintu sairastui, minä kävin siellä samana iltana kun sain siitä tiedon ja sanoin, että nyt keittiön tulee olla vedoton, ja serkku itse laittoi kaksi lämpöpatteria linnulle, jotka hyväksyin ja kiitin häntä siitä. Seuraavana aamuna serkkuni soittaa ja syyttää minua, että keittiössä on liian kuuma koska minun lintuni on siellä "tule hakemaan se pois" hän komentaa minua, joka olin hänelle sanonut (ei tähän liittyen) että en pääse [hyysäämään häntä], koska mulla on terapia yli 100km päässä ja harrastukseni illalla, niin että hänen pitäisi hyvin tietää, että en pääse sinne luopumalla jommasta kummasta. Silti siis on yhtäkkiä minun vikani, että hän kärsii siellä kuumasta ja linnusta. Eli ei soita neuvotellakseen siitä, milloin haen linnun, vaan syytti minua lämmöstä ja komensi minua hakemaan lintua.

Sanoin, että riittää, että keittiö on vedoton, sen ei tarvitse olla kuuma, mutta serkku ei siinäkään kohdassa ahoitellut sitä, että oletti itse ihan päin vitttua. Ja siis jos ei voi ilmaisen asumisensa takia oleskellä yhtä päivää keittiössä, niin menköön vitttu muualle ja maksakoot siitä. Ei tartte asua sitten meillä ilmaiseksi.

En minä tuossa tehnyt mitään väärin. Mun käytös oli koko ajan aivan ok.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos maksaisit sen velkasi tädillesi, niin koko ongelma ratkeaisi. Nyt sinun on nöyristeltävä siihen asti, että velkasi on maksettu, ei siinä muu auta. 

Totta. Voi helvetti. Se on 10 000e. Mun vararahasto hupenisi siitä sen verran, ja mulla on isoja kuluja remontista "sijoitus"asunnossani yms. Mutta näinhän se on. Sitten hän ei voisi pahoittaa syystä mieltään minun suuntaani.

Ap

No niin, asia ratkaistu. 

No ei ole, katso seuraava viesti.

Ap

Sano tädillesi, että asunnon sopu vuokra ( käypä -100€ esim.) vähennetään velasta ja serkku saa asua asunnossa kunnes koko 10 000€ on kuitattu. Näin voitat verojenkin suhteen verrattuna siihen, että vuokrata ulkopuoliselle, saat lyhentää vastikkeet yms muista pääomatuloistaan (jos niitä on).

Tätisi pitäisi olla tyytyväinen, serkku saa asunnon ja te hyödytte rahallisesti ja pääsette lainasta eroon. Jos tää ei tädille käy, niin sitten hän haluaa vaan siileille ja se on hänen häpeänsä, ei teidän.

Kun kuka tahansa tolkun ihminen olisi aamulla huomatessaan, että keittiössä on liian kuuma laittanut pattereita pois ja antanut lämmön tasaantua eikä olisi soittanut sille, ketä ITSE VAIVAA tulemalla heidän asuntoonsa asumaan ja toivomalla muutenkin, että itseään autetaa, ja alkanut syyttää, että kärsin täällä [sinun takiasi] kuumasta! Ja alkanut komennella, mitä toisen pitää tehdä. Mä en vain yksinkertaisesti kuuntele sellaista, eikä mua komennella, ellei ole helvetin painava syytä, ja tuossa ei ollut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritäpä ymmärtää myös omaa käytöstäsi.

Annoin tyhjän talomme serkun käyttöön, kerroin, että siellä on lintu, en antanut sääntöjä, miten aikuisen ihmisen on elettävä, hänellä olisikin tapana elää kuin jokin beduiini ja tuuletti talossa niin paljon, että lintu sairastui, minä kävin siellä samana iltana kun sain siitä tiedon ja sanoin, että nyt keittiön tulee olla vedoton, ja serkku itse laittoi kaksi lämpöpatteria linnulle, jotka hyväksyin ja kiitin häntä siitä. Seuraavana aamuna serkkuni soittaa ja syyttää minua, että keittiössä on liian kuuma koska minun lintuni on siellä "tule hakemaan se pois" hän komentaa minua, joka olin hänelle sanonut (ei tähän liittyen) että en pääse [hyysäämään häntä], koska mulla on terapia yli 100km päässä ja harrastukseni illalla, niin että hänen pitäisi hyvin tietää, että en pääse sinne luopumalla jommasta kummasta. Silti siis on yhtäkkiä minun vikani, että hän kärsii siellä kuumasta ja linnusta. Eli ei soita neuvotellakseen siitä, milloin haen linnun, vaan syytti minua lämmöstä ja komensi minua hakemaan lintua.

Sanoin, että riittää, että keittiö on vedoton, sen ei tarvitse olla kuuma, mutta serkku ei siinäkään kohdassa ahoitellut sitä, että oletti itse ihan päin vitttua. Ja siis jos ei voi ilmaisen asumisensa takia oleskellä yhtä päivää keittiössä, niin menköön vitttu muualle ja maksakoot siitä. Ei tartte asua sitten meillä ilmaiseksi.

En minä tuossa tehnyt mitään väärin. Mun käytös oli koko ajan aivan ok.

Ap

Jeesus Kristus. Tuossa on kyllä selvästi hullu ja vielä hullumpi niin ei ihme että tulee sotkua. Toivon vilpittömästi että teille tapahtuisi jotain todella pahaa että saisitte vähän suhteellisuudentajua ja oikeitakin ongelmia.

Nii ja suhtaudu serkkuni kuin vuokralaiseen, ilman tunnepohjaisia reaktioita ja hae lintu nyt kotiin. Anteeksipyyntöä kummempaa et voi ihmisiltä vaatia, kun aito katumus ei tule käskien.

Vierailija kirjoitti:

Sano tädillesi, että asunnon sopu vuokra ( käypä -100€ esim.) vähennetään velasta ja serkku saa asua asunnossa kunnes koko 10 000€ on kuitattu. Näin voitat verojenkin suhteen verrattuna siihen, että vuokrata ulkopuoliselle, saat lyhentää vastikkeet yms muista pääomatuloistaan (jos niitä on).

Tätisi pitäisi olla tyytyväinen, serkku saa asunnon ja te hyödytte rahallisesti ja pääsette lainasta eroon. Jos tää ei tädille käy, niin sitten hän haluaa vaan siileille ja se on hänen häpeänsä, ei teidän.

Aika ovelaaa.... eikä siltä olisi moraalisesti väärin, kiittti! Mä voin miettiä. Koska tädin asenne tosiaan oli se, että "ei, et saa maksaa!" Se hiukan vähentää intoa aiheuttaa sen maksamisella itsellekin pelkoa siitä, miten pärjätään. Koska pelkään, että isäni kuollessa minulla menee rahaa juristeihin, koska isän uusi on haluamassa ehkä osia, jotka eivät hänelle kuulu.

Ap