Hyväksytkö kostaminen?

Kostaminen tulee huonosta kasvatuksesta. Kostaminen on aina väärin. En hyväksy kostamista.

Kun suojatiellä autoilija ajaa melkein varpaille, ajattelen, että seuraava ihminen, joka tarvitsee apuani, ei sitä saa.

Eilen kostin kassalla niin, että tyyppi levitti tavaransa mun pakkauspaikalle kassan alatasolle. Hänellä jäi näkkäripaketti siihen ja tietoisesti en huomauttanut. 

Olen todella kyllästynyt olemaan kiltti ja mukava. Ei tipu enää kohta edes työntekoa.

"Tavallisissa arjen asioissa" en. Jos tyttäreni raiskattaisiin tms. jotain todella poikkeuksellista, se olisi varmasti asia erikseen.

Monesti loukkaantumisen taustalla on oma huono itsetunto, väärinymmärrys, semitahallinen väärinymmärrys, huumorintajuttomuus, kateus, vainoharhaisuus jne. 

Sanojalla on aina jokin motivaatio sanomiselleen. Pyrin ensimmäiseksi pääsemään selville siitä. 

En, varsinaisesti mutta on tapauksia ja asioita joissa se osittain pystyy ymmärtämään.

Kostaminen on tyhmää, mutta jotain hyvitystä kyllä pitäisi saada, useimmiten.