Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuus ja väkivalta naispuolisia hahmoja kohtaan?
12.09.2018 |
Nyt viimepäivinä kovasti kortilla ollut aihe. Miksikä ei ulottuisi muuhunkin viihteeseen.
Nyt siis kovasti vastustetaan väkivallan (seksuaalisen, fyysisen tai henkisen) käyttöä viihteessä naispuolisia hahmoja kohtaan. Oletteko samaa mieltä? Pitäisikö teidän mielestänne teokselle asettaa korkeampi ikäraja, mikäli siinä kohdistetaan väkivaltaa naisia kohtaan? Tai jopa kieltää kokonaan.
Aiheesta löytyy tuoretta keskustelua. Esimerkiksi Staunch Prize on kirjailijapalkinto, jota yritetään kovasti puskea enemmän mainstream maailmaan.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukaisin läpi tuon ap:n linkittämän redditkeskustelun ja järkytyin vähän. Okei, oletan nyt että redditiä käyttävät keskustelijat ovat varsin nuoria mutta silti.
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
En ymmärrä mikä tuossa kommentissa oli niin kamalaa. Ihan perussettiä.
Ymmärtämättömät pojat keskustelemassa naisia koskettavasta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja
Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Oletko miettinyt oman dekkarin kirjoittamista?
Suurkuluttajana (minkä tahansa) tulee aika nopeasti siihen pisteeseen, että on nähnyt ja kokenut kaiken eikä mikään enää yllätä. Yleensä siinä vaihessa tulee vaihdettua kiinnostuksen kohdetta, tai sitten alkaa tekemään itse parempaa.
Sinulla olisi selvästi hyvät eväät oman kirjallisuustuotannon aloittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Mun mielestä on huonon kirjoittajan merkki jos kirjasta ei saa muuten mielenkiintoista tai tunteita herättävää kuin harjoittamalla ylirakaa väkivaltaa tyypillisesti nuoria tyttöjä kohtaan. Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja ja mun mielestä pahin väkivallallä mässäilyn kausi meni jo. Yhteen aikaan tuntui että kirjoittajat oikein kilpailivat siitä kuka surmaa uhrinsa järkyttävimmällä tavalla.
Nyt viime aikoina olen ollut huomaavinani että sen sijaan aivan älyvapaat juonenkäänteet ovat lisääntyneet. Niitäkään ei oikeasti tarvita jos kirjoittaja on hyvä. Juuri luin yhtä dekkaria jossa oli aivan mainion kertoja, olisin lukenut hänen tekstiää mielenkiinnolla vaikka se olisi ollut mistä aiheesta. Mutta kirjan loppupäässä oli pakko lopettaa lukeminen kesken koskan en vain enää jaksanut älyvapaita juonenkäänteitä. Vähäisimpänä se että kirjan päähenkilö-poliisin kadonneen äidin pää löytyi jostain tienposkesta muovipussissa 20 vuotta katoamisen jälkeen. Justiinsa juu. Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Luin koko keskustelun ja tuon kommentin kirjoittaja kirjoittaa post-apokalyptista kauhua. Yksi viihteen väkivaltaisimmista muodoista. On myös alalaji, jossa huonot kirjailijat unohtavat onnellisten kohtien merkityksen. Kukaan, ei kukaan jaksa lukea kirjaa jossa ei ole yhtäkään toisaan kontrastoivaa hetkeä. Eikä kukaan lue post-apokalyptista tarinaa, jossa ei väkivaltaa ole.
Se ei ole sinun genresi, joten sinun ei niitä tarvitse lukea.
Mua ärsyttää kun keskustelijoiden kommentit irroitetaan täysin kontekstistaan ja kirjoittajaa haukutaan sen perusteella. Tajusiko kukaan teistä, että tuon kommentin kirjoittaja on nainen?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus lie hyvä, kunhan noissa palkinnoissa pidetään mielessä, että pelkkä naisiin kohdistuvan väkivallan puute ei tee kirjasta mestariteosta. Bechdelin-testi toimikoon esimerkkinä: tämän naishahmojen merkittävyyttä ja realistisuutta, sekä teoksen tasa-arvoisuutta mittaavan testin läpäisee mm. Sinkkuelämää-elokuva, kun taas Sormusten Herra-trilogia ei sitä läpäise.
Ihan syystäkin. Taru Sormusten Herrasta on täynnä piilotettua seksismiä.
Plääh, linkitä oikeita lähteitä. Redditissä ei ole yhtäkään vakavasti otettavaa kirjoittajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Mun mielestä on huonon kirjoittajan merkki jos kirjasta ei saa muuten mielenkiintoista tai tunteita herättävää kuin harjoittamalla ylirakaa väkivaltaa tyypillisesti nuoria tyttöjä kohtaan. Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja ja mun mielestä pahin väkivallallä mässäilyn kausi meni jo. Yhteen aikaan tuntui että kirjoittajat oikein kilpailivat siitä kuka surmaa uhrinsa järkyttävimmällä tavalla.
Nyt viime aikoina olen ollut huomaavinani että sen sijaan aivan älyvapaat juonenkäänteet ovat lisääntyneet. Niitäkään ei oikeasti tarvita jos kirjoittaja on hyvä. Juuri luin yhtä dekkaria jossa oli aivan mainion kertoja, olisin lukenut hänen tekstiää mielenkiinnolla vaikka se olisi ollut mistä aiheesta. Mutta kirjan loppupäässä oli pakko lopettaa lukeminen kesken koskan en vain enää jaksanut älyvapaita juonenkäänteitä. Vähäisimpänä se että kirjan päähenkilö-poliisin kadonneen äidin pää löytyi jostain tienposkesta muovipussissa 20 vuotta katoamisen jälkeen. Justiinsa juu. Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Luin koko keskustelun ja tuon kommentin kirjoittaja kirjoittaa post-apokalyptista kauhua. Yksi viihteen väkivaltaisimmista muodoista. On myös alalaji, jossa huonot kirjailijat unohtavat onnellisten kohtien merkityksen. Kukaan, ei kukaan jaksa lukea kirjaa jossa ei ole yhtäkään toisaan kontrastoivaa hetkeä. Eikä kukaan lue post-apokalyptista tarinaa, jossa ei väkivaltaa ole.
Se ei ole sinun genresi, joten sinun ei niitä tarvitse lukea.
Mua ärsyttää kun keskustelijoiden kommentit irroitetaan täysin kontekstistaan ja kirjoittajaa haukutaan sen perusteella. Tajusiko kukaan teistä, että tuon kommentin kirjoittaja on nainen?
Niin, en lue roskakirjallisuutta joten en osaa sanoa tuosta genrestä mitään. Enpä ollut koskaan kuullutkaan.
Taitaa olla miesvoittoinen genre, eli hyvä jos ongelma tiedostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Mun mielestä on huonon kirjoittajan merkki jos kirjasta ei saa muuten mielenkiintoista tai tunteita herättävää kuin harjoittamalla ylirakaa väkivaltaa tyypillisesti nuoria tyttöjä kohtaan. Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja ja mun mielestä pahin väkivallallä mässäilyn kausi meni jo. Yhteen aikaan tuntui että kirjoittajat oikein kilpailivat siitä kuka surmaa uhrinsa järkyttävimmällä tavalla.
Nyt viime aikoina olen ollut huomaavinani että sen sijaan aivan älyvapaat juonenkäänteet ovat lisääntyneet. Niitäkään ei oikeasti tarvita jos kirjoittaja on hyvä. Juuri luin yhtä dekkaria jossa oli aivan mainion kertoja, olisin lukenut hänen tekstiää mielenkiinnolla vaikka se olisi ollut mistä aiheesta. Mutta kirjan loppupäässä oli pakko lopettaa lukeminen kesken koskan en vain enää jaksanut älyvapaita juonenkäänteitä. Vähäisimpänä se että kirjan päähenkilö-poliisin kadonneen äidin pää löytyi jostain tienposkesta muovipussissa 20 vuotta katoamisen jälkeen. Justiinsa juu. Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Luin koko keskustelun ja tuon kommentin kirjoittaja kirjoittaa post-apokalyptista kauhua. Yksi viihteen väkivaltaisimmista muodoista. On myös alalaji, jossa huonot kirjailijat unohtavat onnellisten kohtien merkityksen. Kukaan, ei kukaan jaksa lukea kirjaa jossa ei ole yhtäkään toisaan kontrastoivaa hetkeä. Eikä kukaan lue post-apokalyptista tarinaa, jossa ei väkivaltaa ole.
Se ei ole sinun genresi, joten sinun ei niitä tarvitse lukea.
Mua ärsyttää kun keskustelijoiden kommentit irroitetaan täysin kontekstistaan ja kirjoittajaa haukutaan sen perusteella. Tajusiko kukaan teistä, että tuon kommentin kirjoittaja on nainen?
Niin, en lue roskakirjallisuutta joten en osaa sanoa tuosta genrestä mitään. Enpä ollut koskaan kuullutkaan.
Taitaa olla miesvoittoinen genre, eli hyvä jos ongelma tiedostetaan.
Genret jotka eivät sinua kiinnosta = roskakirjallisuutta? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Plääh, linkitä oikeita lähteitä. Redditissä ei ole yhtäkään vakavasti otettavaa kirjoittajaa.
Tarkoituksenani oli linkittää paikka, jossa aiheesta on keskusteltu. Ei sen ollut tarkoituskaan olla mikään varteenotettava "lähde" itsessään.
offtopic mutta vituttaa kun ihmiset vaan miinustaa eikä perustele kantojaan. Tuolla redditissäkin miinustettu piiloon monta ihan fiksua kommenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Käsittääkseni ainakin Iso-Britanniassa "crime fiction" -kategoria on nykyään aika lailla naisvaltainen. Sanoisin, että väkivaltaisimmat ja pelottavimmat lukemani kirjat ovat olleet naisten kirjoittamia.
Aina ei ole kyse mistään naisten alistamisfantasioista - joskus tällainen kirjallisuus on myös tapa käsitellä pelottavia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Mun mielestä on huonon kirjoittajan merkki jos kirjasta ei saa muuten mielenkiintoista tai tunteita herättävää kuin harjoittamalla ylirakaa väkivaltaa tyypillisesti nuoria tyttöjä kohtaan. Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja ja mun mielestä pahin väkivallallä mässäilyn kausi meni jo. Yhteen aikaan tuntui että kirjoittajat oikein kilpailivat siitä kuka surmaa uhrinsa järkyttävimmällä tavalla.
Nyt viime aikoina olen ollut huomaavinani että sen sijaan aivan älyvapaat juonenkäänteet ovat lisääntyneet. Niitäkään ei oikeasti tarvita jos kirjoittaja on hyvä. Juuri luin yhtä dekkaria jossa oli aivan mainion kertoja, olisin lukenut hänen tekstiää mielenkiinnolla vaikka se olisi ollut mistä aiheesta. Mutta kirjan loppupäässä oli pakko lopettaa lukeminen kesken koskan en vain enää jaksanut älyvapaita juonenkäänteitä. Vähäisimpänä se että kirjan päähenkilö-poliisin kadonneen äidin pää löytyi jostain tienposkesta muovipussissa 20 vuotta katoamisen jälkeen. Justiinsa juu. Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Luin koko keskustelun ja tuon kommentin kirjoittaja kirjoittaa post-apokalyptista kauhua. Yksi viihteen väkivaltaisimmista muodoista. On myös alalaji, jossa huonot kirjailijat unohtavat onnellisten kohtien merkityksen. Kukaan, ei kukaan jaksa lukea kirjaa jossa ei ole yhtäkään toisaan kontrastoivaa hetkeä. Eikä kukaan lue post-apokalyptista tarinaa, jossa ei väkivaltaa ole.
Se ei ole sinun genresi, joten sinun ei niitä tarvitse lukea.
Mua ärsyttää kun keskustelijoiden kommentit irroitetaan täysin kontekstistaan ja kirjoittajaa haukutaan sen perusteella. Tajusiko kukaan teistä, että tuon kommentin kirjoittaja on nainen?
Niin, en lue roskakirjallisuutta joten en osaa sanoa tuosta genrestä mitään. Enpä ollut koskaan kuullutkaan.
No olipas ylimielinen kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin jäi ärsyttämään yksi kommentti:
"This is actually something I'm wishing to achieve. I want my readers to feel these awful moments so I could emphasize the importance of those peaceful and wholesome moments."
Siis... Anteeksi mitä? Eipä taida poitsu hirveästi ymmärtää kirjallisuudesta tai viihteestä ylipäätään. Ei ihme että nykyviihde on aivan ala-arvoista, jos niitä kirjoittavat tälläiset ihmiset.
Ymmärsitkö varmasti?
Hän kertoo että haluaa lukijoidensa kokevan aallonpohjan, jotta sieltä nouseminen huipulle tuntuu palkitsevalta.
Jos kirjoittaa kirjan missä mitään pahaa ei tapahdu, hyväkään ei tunnu miltään.
Kontrasti luo draamaa.
Mun mielestä on huonon kirjoittajan merkki jos kirjasta ei saa muuten mielenkiintoista tai tunteita herättävää kuin harjoittamalla ylirakaa väkivaltaa tyypillisesti nuoria tyttöjä kohtaan. Kirjoitin että olen dekkareiden suurkuluttaja ja mun mielestä pahin väkivallallä mässäilyn kausi meni jo. Yhteen aikaan tuntui että kirjoittajat oikein kilpailivat siitä kuka surmaa uhrinsa järkyttävimmällä tavalla.
Nyt viime aikoina olen ollut huomaavinani että sen sijaan aivan älyvapaat juonenkäänteet ovat lisääntyneet. Niitäkään ei oikeasti tarvita jos kirjoittaja on hyvä. Juuri luin yhtä dekkaria jossa oli aivan mainion kertoja, olisin lukenut hänen tekstiää mielenkiinnolla vaikka se olisi ollut mistä aiheesta. Mutta kirjan loppupäässä oli pakko lopettaa lukeminen kesken koskan en vain enää jaksanut älyvapaita juonenkäänteitä. Vähäisimpänä se että kirjan päähenkilö-poliisin kadonneen äidin pää löytyi jostain tienposkesta muovipussissa 20 vuotta katoamisen jälkeen. Justiinsa juu. Ehkä joku nauttii näistä, mutta mulle maistuisi enemmän elämänmakuiset tarinat hyvin kirjoitettuina.
Luin koko keskustelun ja tuon kommentin kirjoittaja kirjoittaa post-apokalyptista kauhua. Yksi viihteen väkivaltaisimmista muodoista. On myös alalaji, jossa huonot kirjailijat unohtavat onnellisten kohtien merkityksen. Kukaan, ei kukaan jaksa lukea kirjaa jossa ei ole yhtäkään toisaan kontrastoivaa hetkeä. Eikä kukaan lue post-apokalyptista tarinaa, jossa ei väkivaltaa ole.
Se ei ole sinun genresi, joten sinun ei niitä tarvitse lukea.
Mua ärsyttää kun keskustelijoiden kommentit irroitetaan täysin kontekstistaan ja kirjoittajaa haukutaan sen perusteella. Tajusiko kukaan teistä, että tuon kommentin kirjoittaja on nainen?
Niin, en lue roskakirjallisuutta joten en osaa sanoa tuosta genrestä mitään. Enpä ollut koskaan kuullutkaan.
No olipas ylimielinen kommentti.
Niin, kannattanee lukea muutakin kuin hömppää niin huomaat ettei kaikki kritiikki ole ylimielisyyttä.
Sitä 50 shades of greytä lukiessa kyllä huomaa kuinka naiskirjoittajatkin osaavat tehdä aika törkyistä tekstiä. Ja näemmä haluavat sitä lukeakin kun niin hyvin menestyi kirjana. Fistausta, hakkaamista ja orjuutta kirja täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitus lie hyvä, kunhan noissa palkinnoissa pidetään mielessä, että pelkkä naisiin kohdistuvan väkivallan puute ei tee kirjasta mestariteosta. Bechdelin-testi toimikoon esimerkkinä: tämän naishahmojen merkittävyyttä ja realistisuutta, sekä teoksen tasa-arvoisuutta mittaavan testin läpäisee mm. Sinkkuelämää-elokuva, kun taas Sormusten Herra-trilogia ei sitä läpäise.