Lue keskustelun säännöt.
Taaperon leukemia / syöpä
11.09.2018 |
15kk lapselta löydetty: suurentunut perna, kellertävä iho, voimakas yöhikoilu, painonkehityksen pysähtyminen, kolmen eri kohdan turvonneet imusolmukkeet, verikokeissa häikkää (neutrofiilit hyvin alhaiset samoin verihiutaleet. Monessa muussa arvossa myös heittoa, mutta esim hemoglobiini ’hyvä’ 107.). Rintakehän ja ranteen röntgen puhdas. Samoin sisäelin ultra (paitsi pernan osalta). Verta on otettu nyt enemmän ja huomenna saamme vasta loput vastaukset. Oireet ja löydöt sopivat hyvin leukemiaan, paitsi että lääkäri sanoi ettei verikokeet ole tyypilliset leukemialle. Onko täällä ketään kuka on saanut ”väärän leukemia hälyn” ja kyse oli muusta? Tulen hulluksi odotellessa huomista iltaa (klo 17 tapaamme lääkärit). Ja toivon niin että kyse on jostain muusta!!
Kommentit (36)
Jos on leukemia, diagnoosin aikaisuus on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sairasteli jatkuvasti, kuumetta parin-kolmen viikon välein. Kalpea, tummat silmänaluset, särkyä jaloissa, väsymystä. Aina ollut hoikka, mutta kasvu kaikenkaikkiaan vähäistä.
Neutrofiilit oli lähes nollassa. Hän kävi kaikki mahdolliset testit hematologian osastolla ja lisäksi otettiin röntgenit kasvainten varalta. Luuydinnäytettä he tutkivat yhteensä kuukauden. Se kuukausi oli kamala. Pelkäsin ja itkin. Päivät matelivat.
Mitään ei lopulta löytynyt. Helpottihan se tieto tietenkin, ettei ole leukemiaa mutta eihän nuo oireet ole kokonaan silti kadonneet. Elämä on kuitenkin nyt mallillaan ja voimme olla vähän huolettomampia. Jotenkin vaan tulee tarkkailtua kaikkea entistä tarkemmin.
Voimia teille!!!
Kiitos kirjoituksestasi. Kuulostaa kovin samalta kuin meillä. Olen tässä miettinyt, että mitä sitä toivoisi. En tietenkään syöpää tms., mutta en myöskään sitä ettei vastausta löydy ja todetaan ”terveeksi”. Koska sairastelut, oireet ja löydökset ovat kovin poikkeavat ja haluan jonkin syyn löytyvän, että mistä tämä kaikki johtuu. Muuten jää varmasti kaihertamaan itselle että ”mitä jos sittenkin”..
Hienoa että olette hoitoputkessa. Joka tapauksessa lääkärit tekee kaikkensa lapsenne eteen olipa sairaus mikä tahansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sairasteli jatkuvasti, kuumetta parin-kolmen viikon välein. Kalpea, tummat silmänaluset, särkyä jaloissa, väsymystä. Aina ollut hoikka, mutta kasvu kaikenkaikkiaan vähäistä.
Neutrofiilit oli lähes nollassa. Hän kävi kaikki mahdolliset testit hematologian osastolla ja lisäksi otettiin röntgenit kasvainten varalta. Luuydinnäytettä he tutkivat yhteensä kuukauden. Se kuukausi oli kamala. Pelkäsin ja itkin. Päivät matelivat.
Mitään ei lopulta löytynyt. Helpottihan se tieto tietenkin, ettei ole leukemiaa mutta eihän nuo oireet ole kokonaan silti kadonneet. Elämä on kuitenkin nyt mallillaan ja voimme olla vähän huolettomampia. Jotenkin vaan tulee tarkkailtua kaikkea entistä tarkemmin.
Voimia teille!!!
Kiitos kirjoituksestasi. Kuulostaa kovin samalta kuin meillä. Olen tässä miettinyt, että mitä sitä toivoisi. En tietenkään syöpää tms., mutta en myöskään sitä ettei vastausta löydy ja todetaan ”terveeksi”. Koska sairastelut, oireet ja löydökset ovat kovin poikkeavat ja haluan jonkin syyn löytyvän, että mistä tämä kaikki johtuu. Muuten jää varmasti kaihertamaan itselle että ”mitä jos sittenkin”..
Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Olisin minäkin jonkun syyn kaivannut, koska lapsi on silminnähden muuttunut. Kesän runsaat ulkoilut eivät tuoneet tuttua päivetystä kasvoille. Aina joku vihjailee että lapsi on nukkunut liian vähän/ei juo tarpeeksi/huonot rauta-arvot. Kun ei ole! Niin perusteellinen tutkimusputki käytiin läpi, että en pysynyt laskuissa kaikissa niissä verikokeissa.
Lapsi suhtautui kaikkeen tyynesti, jopa luuydinnäytteeseen. Se hetki kun hänen piti nalle kainalossa lähteä hoitajien saattamana leikkausosastolle, jäi ikuisesti mieleen. En saanut mennä mukaan vaan jouduin odottamaan ulkopuolella elämäni pisimmän tunnin. Kaikki meni hyvin ja tuloksetkin siis oli negatiivisia.
Eihän tämä nyt paras tilanne ole, mutta ei myöskään pahin. Toivon teille täydestä sydämestäni hyviä uutisia!
jos on petekiaa iholla, ei se kauhen hyvä asia ole,vaan voi olla hengenlähtö lähellä. Leukemiasssa yleensä keretään hoitaa, bakteeritulehdus vaatii toimia heti ja vahvoja antibiootteja. Eli jos lapsen iholla on ihottumaa joka ei lasilla painamalla häviä niin silloin on jo kiire. https://www.terve.fi/artikkelit/73627-mita-sepsis-on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sairasteli jatkuvasti, kuumetta parin-kolmen viikon välein. Kalpea, tummat silmänaluset, särkyä jaloissa, väsymystä. Aina ollut hoikka, mutta kasvu kaikenkaikkiaan vähäistä.
Neutrofiilit oli lähes nollassa. Hän kävi kaikki mahdolliset testit hematologian osastolla ja lisäksi otettiin röntgenit kasvainten varalta. Luuydinnäytettä he tutkivat yhteensä kuukauden. Se kuukausi oli kamala. Pelkäsin ja itkin. Päivät matelivat.
Mitään ei lopulta löytynyt. Helpottihan se tieto tietenkin, ettei ole leukemiaa mutta eihän nuo oireet ole kokonaan silti kadonneet. Elämä on kuitenkin nyt mallillaan ja voimme olla vähän huolettomampia. Jotenkin vaan tulee tarkkailtua kaikkea entistä tarkemmin.
Voimia teille!!!
Kiitos kirjoituksestasi. Kuulostaa kovin samalta kuin meillä. Olen tässä miettinyt, että mitä sitä toivoisi. En tietenkään syöpää tms., mutta en myöskään sitä ettei vastausta löydy ja todetaan ”terveeksi”. Koska sairastelut, oireet ja löydökset ovat kovin poikkeavat ja haluan jonkin syyn löytyvän, että mistä tämä kaikki johtuu. Muuten jää varmasti kaihertamaan itselle että ”mitä jos sittenkin”..
Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Olisin minäkin jonkun syyn kaivannut, koska lapsi on silminnähden muuttunut. Kesän runsaat ulkoilut eivät tuoneet tuttua päivetystä kasvoille. Aina joku vihjailee että lapsi on nukkunut liian vähän/ei juo tarpeeksi/huonot rauta-arvot. Kun ei ole! Niin perusteellinen tutkimusputki käytiin läpi, että en pysynyt laskuissa kaikissa niissä verikokeissa.
Lapsi suhtautui kaikkeen tyynesti, jopa luuydinnäytteeseen. Se hetki kun hänen piti nalle kainalossa lähteä hoitajien saattamana leikkausosastolle, jäi ikuisesti mieleen. En saanut mennä mukaan vaan jouduin odottamaan ulkopuolella elämäni pisimmän tunnin. Kaikki meni hyvin ja tuloksetkin siis oli negatiivisia.
Eihän tämä nyt paras tilanne ole, mutta ei myöskään pahin. Toivon teille täydestä sydämestäni hyviä uutisia!
Kiitos taas ja kuulostaa niin samalle kuin meillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jos on petekiaa iholla, ei se kauhen hyvä asia ole,vaan voi olla hengenlähtö lähellä. Leukemiasssa yleensä keretään hoitaa, bakteeritulehdus vaatii toimia heti ja vahvoja antibiootteja. Eli jos lapsen iholla on ihottumaa joka ei lasilla painamalla häviä niin silloin on jo kiire. https://www.terve.fi/artikkelit/73627-mita-sepsis-on
Ihan lääkäreiden toimesta petekioiksi todettu. Verenmyrkytys ei varmasti ole kyseessä, se olisi kyllä näkynyt verikokeissa ja lapsi ei olisi noin hyvävointinen. Eli voit lopettaa hypetventiloinnin, petekiat liittyvät muihinkin sairauksiin ja tiloihin!
Kiitos kaikille tsempeistä. Lapselta löytyi sytomegalovirus, joka selittää oireet ja löydökset pernaa ja verisolumuutoksia myöten. Ei kuulemma tyypillisesti iske näin rajusti ja taudin voi sairastaa tietämättään. Mä olen niin kiitollinen ja onnellinen!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille tsempeistä. Lapselta löytyi sytomegalovirus, joka selittää oireet ja löydökset pernaa ja verisolumuutoksia myöten. Ei kuulemma tyypillisesti iske näin rajusti ja taudin voi sairastaa tietämättään. Mä olen niin kiitollinen ja onnellinen!!
Voi miten hienoa kuulla!! Kohta teillä on taas täysin terve lapsi. Kiva kun laitoit tänne viestiä.
21
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille tsempeistä. Lapselta löytyi sytomegalovirus, joka selittää oireet ja löydökset pernaa ja verisolumuutoksia myöten. Ei kuulemma tyypillisesti iske näin rajusti ja taudin voi sairastaa tietämättään. Mä olen niin kiitollinen ja onnellinen!!
Ihana kuulla! Oon niin onnellinen teidän puolesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille tsempeistä. Lapselta löytyi sytomegalovirus, joka selittää oireet ja löydökset pernaa ja verisolumuutoksia myöten. Ei kuulemma tyypillisesti iske näin rajusti ja taudin voi sairastaa tietämättään. Mä olen niin kiitollinen ja onnellinen!!
Voi miten hienoa kuulla!! Kohta teillä on taas täysin terve lapsi. Kiva kun laitoit tänne viestiä.
21
Tätä helpotusta ei voi edes kuvailla. Ajattelin, että laitan kuulumiset kiitokseksi kaikille, jotka tsemppasivat. Ja etenkin, jos joku joutuu elämään oman lapsensa kohdalla yhtä vaikean tutkimusviikon. Niinkin huonot uutiset/tulokset voivat päättyä näin hyviin uutisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille tsempeistä. Lapselta löytyi sytomegalovirus, joka selittää oireet ja löydökset pernaa ja verisolumuutoksia myöten. Ei kuulemma tyypillisesti iske näin rajusti ja taudin voi sairastaa tietämättään. Mä olen niin kiitollinen ja onnellinen!!
Ihana kuulla! Oon niin onnellinen teidän puolesta <3 Toivon teille enkeleitä elämäänne jatkossakin!
Kiitos❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kuulla, kiitos että tulit kertomaan että kaikki hyvin :) Pikaista paranemista pienelle! ❤️
Meillä lapsi sairasteli jatkuvasti, kuumetta parin-kolmen viikon välein. Kalpea, tummat silmänaluset, särkyä jaloissa, väsymystä. Aina ollut hoikka, mutta kasvu kaikenkaikkiaan vähäistä.
Neutrofiilit oli lähes nollassa. Hän kävi kaikki mahdolliset testit hematologian osastolla ja lisäksi otettiin röntgenit kasvainten varalta. Luuydinnäytettä he tutkivat yhteensä kuukauden. Se kuukausi oli kamala. Pelkäsin ja itkin. Päivät matelivat.
Mitään ei lopulta löytynyt. Helpottihan se tieto tietenkin, ettei ole leukemiaa mutta eihän nuo oireet ole kokonaan silti kadonneet. Elämä on kuitenkin nyt mallillaan ja voimme olla vähän huolettomampia. Jotenkin vaan tulee tarkkailtua kaikkea entistä tarkemmin.
Voimia teille!!!