En jaksa enää "unelma-ammattiani"

Minä en jaksa enää mitään ammattia. 

Olen aina ihmetellyt, miksi yläkouluopettajiksi haluavat ketkään muut kuin vanginvartijakoulusta väkivaltaisuuden vuoksi pudonneet sadistit.

Tee lasu pohjasakasta

Vierailija kirjoitti:

Minä en jaksa enää mitään ammattia. 

Minä jaksaisin yhtä 4-6 tuntia päivässä mutta sillä ei elä.

Yläkouluope kirjoitti:

Olen 9 vuotta rakastanut opettamista. Nyt pari nuorta on pilannut kaiken. Joudun kestämään heitä viikottain vielä kaksi vuotta. Tuntuu, etten jaksa enää ja kotonakin vaan itken. Heidän molempien äidit yhtä pohjasakkaa jälkikasvunsa kanssa. Eipä tässä muuta. Ne loput tunnit onneksi pitää minut järjissäni.

ap, tsemppihalaus sinne! Olen itse kodista, joka ainakin 90-luvun alussa oli "pohjasakkaa", ja käyttäydyin tosi typerästi ja hävyttömästi koulussa, kun koton tuli vain turpiin. Aivan mahtava yläasteen äikänope jaksoi sinnikkäästi uskoa minuun ja kuunteli kun lopulta uskalsin kertoa kotioloistani. Pikkuhiljaa asiat alkoi parantua. On varmasti yksin hänen ansiotaan, että sain suoritettua korkeakoulututkinnon. Sinä saatat olla näiden pohjasakkateinien elämän merkittävin aikuinen! Jos jaksat kohdata heidät omana itsenään, he varmasti muistavat sinua myöhemmin lämmöllä.

Minäkin olen päätynyt siihen tulokseen, että en jaksa omaani. Olen ollut sosiaalityöntekijä 18 vuotta. En jaksa enää, pakko löytää jotain muuta tehtävää elämääni.